Näsiä on esiintynyt tällä sivustolla jo kertaalleen.
Tämä alla oleva artikkeli löytyy tästä lehdestä.
Samasta lehdestä löytyy mys Trafotekin yrittäjien haastattelu ja ajatuksia siitä, miksi yrittäjävetoinen työnvälitys on tehokkaampaa kuin valtiollinen.
Tässä alla on vastaavasti esimerkki eettisestä ajattelusta liiketoiminnassa.
Kursivoitu osuus on suora lainaus em. lehdestä.
Totta tosiaan sanotaanhan, että kuluttaja on kuningas, mutta käyttääkö kuluttaja riittävän painokkaasti aateluuttaan ja sen suomia mahdollisuuksiaan hyväksi. Kuluttaja voi ohjailla päätöksillään yritysten tuotantolaitosten sijaintipaikkoja ja säädellä sitä kautta työn pysyvyyttä siellä, joissa tekijä saa tekemästään työstä sellaisen korvauksen, että hän pystyy elättämään tuloillaan itsensä ja perheensä. Kuluttaja päättää mistä hän ostaa tuotteensa. Me olemme yhdessä markkinavoimat. Se hämärä massa, jonka tahdon mukaan tehdään sitä ja tätä uutuutta. Me vaikutamme päätöksillämme itse siihen, miten asiat ovat. Siksi meillä on vastuu. Nykypäivän kapinajulistus kuuluneekin, että maailman kaikki kuluttajat liittykää yhteen. Kuluttakaa ettisesti ja järkevästi. Sillä tavalla voitte muuttaa maailmaa.
Tuhansien yritysten ja laitosten nurkissa lojuu kasoittain käytettyjä ja käyttämättömiä vaatteita sekä muita tekstiilejä. Osa niistä päätyy Globe
Hopen tiloihin Nummelaan, jossa ne saavat uuden muodon, ja lopulta
löytävät paikkansa kaupan hyllyllä.
Keväällä 2003 näki päivänvalon kierrätysmateriaaleista vaatteita ja asusteita loihtiva Globe Hope. Yrityksen taustalla on naisten takkeja valmistavan SL Studion toimitusjohtaja Seija Lukkala, joka oli osallistunut Taideteollisen korkeakoulun vientirengasprojektiin. Siellä, arjen kiireen ulkopuolella hänellä oli vihdoin
aikaa pysähtyä ja miettiä, miten itse voisi vaikuttaa ihmisten kulutustottumuksiin.
– Olen aina pitänyt eettisiä arvoja tärkeinä. Iän ja tietoisuuden kasvaessa myös huoli tästä maailmasta on kasvanut. Kurssilla sain vahvistusta
idealleni. Ennen yrityksen perustamista Lukkala teetti TEKESin tuella kannattavuuslaskelmia ja markkinatutkimuksen. Tutkimuksessa selvisi,
että nuorilla on suurempi valmius ostaa kierrätysmateriaaleista valmistettuja tuotteita kuin vanhemmilla.
– Tunsin itseni liian vanhaksi tekemään nuorisomuotia, joten halusin rinnalleni nuoren vaatetusalan suunnittelijan. Keväästä 2005 pääsuunnittelijan titteliä
on kantanut Taideteollisessa korkeakoulussa opiskeleva Anna Huoviala.
– Me muodostamme hyvän työparin. Minulla on kokemusta alalta melkein kahdenkymmenen
vuoden edestä, joten kaikkia aloittelijan virheitä ei tarvitse enää tehdä.
Hope-malliston suunnittelussa muodot ja värit tulevat Huovialalta, Lukkalalta taas
kantavat teemat, joissa kommentoidaan kuluttamista.
– Mallistojen teemat ovat lisäarvo, jonka voi löytää tuotteesta, jos haluaa. Mutta ennen kaikkea Hopen vaatteiden tulee lunastaa paikkansa muotokielen ja laadukkuuden ansiosta,Lukkala korostaa.
Onnistunut ajoitus Globe Hopen tuotannosta puolet menee vientiin, ja siitä suurin osa Japaniin. Yrityksen ensimmäinen asiakas olikin japanilainen sisäänostaja, ja Suomessa Hope-merkistä kiinnostui ensin Stockmann. – Vauhdikasta alkuamme selittää se, että
olimme liikkeellä oikeaan aikaan. Viime vuosina arvot ovat pehmentyneet ja kierrättäminen noussut kunniaan. Maailmassa on tapahtunut niin paljon katastrofeja, ettei kukaan voi enää olla tietämätön esimerkiksi kasvihuoneilmiöstä. Vielä kymmenen
vuotta sitten oli häpeä, jos vaatteet olivat kirpputorilta. Nyt taas kerskakuluttaminen on noloa.
Globe Hope työllistää vakituisesti neljä henkilöä sekä lukuisia freelancereita ja kotiompelijoita. Tuotannossa työläintä on materiaalien haaliminen – ne kun tulevat kymmeniltä eri toimittajalta.
– Hankimme paljon tavaraa esimerkiksi Ruotsin armeijalta. Käytämme yleensä kestäviä
luonnonmateriaaleja, kuten puuvillaa tai pellavaa. Nykyajan vaatteista vain harvat
Kkelpaisivat kierrätykseen, sillä ne ovat niin surkean huonolaatuisia, toteaa Lukkala.
Monikäyttöisimpien materiaalien joukkoon lukeutuvat Nato-makuupussit, Ruotsin
armeijan laivastosäkit ja sairaalapyyhkeet. – Valmiit vaatteet antavat rajoituksia, mutta myös virikkeitä. Vanhoissa materiaaleissa on paljon herkullisia yksityiskohtia, joita voimme käyttää hyväksi. Esimerkiksi japanilaiset ovat aivan hulluna kuluneista kankaista valmistettuihin tuotteisiin ja kangasmerkkeihin.
Kuluttamisessa on voimaa Kekseliäisyys ei Globe Hopella ole loppunut liikeideaan, vaan yrityksellä on ollut jo kolme vuotta kiertävä myymäläkonsepti.
Globe Hope on siis mennyt sinne, missä on tyhjiä liiketiloja. Vuosien aikana myymälä
onkin vieraillut muun muassa Helsingissä, Oulussa, Vaasassa ja Kuopiossa. Tulevaisuuden haaveena Lukkalalla on oman Globe Hope -franchisingketjun perustaminen
sekä kestävän kehityksen kauppakeskus.
– Kauppakeskusideaa olen viritellyt yhdessä muiden yritysten kanssa muutaman
vuoden ja viime syksynä jäi pienestä kiinni, ettemme olisi saaneet sitä pystyyn.
Tilausta kauppakeskukselle olisi, sillä kuluttajat olisivat valmiita ostamaan ekologisia ja eettisiä tuotteita, jos ne vain olisivat helposti saatavilla.
Lukkalan mukaan kuluttaminen on vieläkin parhaita vaikuttamisen keinoja,
sillä teemme sitä joka päivä.
– Kestävän kehityksen kauppakeskuksessa ihmiset voisivat tehdä ostoksia hyvällä
omatunnolla. Olen aivan varma, että viiden vuoden sisällä tämä kauppakeskus
on toiminnassa. Toivottavasti saamme olla siinä mukana.
Kauppakeskuksen perustamista odotellessa Globe Hope laajentaa toimintaansa
muun muassa personoitujen liikelahjojen suunnitteluun ja valmistukseen.
– Liikelahjoissa voidaan käyttää yrityksen vanhoja tuotteita, jolloin lahja viestii yrityksen omista, kestävistä arvoista ja on paljon enemmän kuin tavallinen liikelahja. Siinä on mukana pala yritystä ja sen historiaa. Olisi hienoa, jos yhä useammat ihmiset alkaisivat nähdä käytöstä poistetun
tavaran roskan sijaan raaka-aineena johonkin uuteen.
Kirppis
