Marjanpoimintareissulla tuli vastaan tällainen. Se istui kivellä lakattoman suon laidassa hyvien mustikkamaastojen äärellä. Otuksesta näki, että se on seisonut sateessa jo pitkään, sillä se oli hajoamaisillaan. Millainen tarina tällä otuksella on?
Ehkä tontut ovat kuin elefantit - vetäytyvät yksinäisyyteen kun niiden vuosisatainen elämä on päättymässä? (Kuten näkyy, olen vieraillut Wanhalla Markilla, jossa tonttuja asuu!)
Tästähän saisi vaikka sata tarinaa jos olisi tarinanikkari. Otusta on varmaan joskus joku kipeästi kaivannut (tai sitten se on ei-toivottu lahja, joka on “unohdettu” metsänreunaan).
;D Mari mulle kävi jo niin, että mielikuvitus lähti laukkaamaan. Meinasi tuo entinen poikaystävä jo hiiltyä ajatuksen lentoon, kun ryhdyin kehittelemään tästä tarinaa.
Ehkä tontut ovat kuin elefantit - vetäytyvät yksinäisyyteen kun niiden vuosisatainen elämä on päättymässä? (Kuten näkyy, olen vieraillut Wanhalla Markilla, jossa tonttuja asuu!)
Kaisa, se Wanha Markki vaikutti oikein mielenkiintoiselta paikalta. Täytyy joskus, jos siellä päin liikkuu poiketa katsastamaan ko. paikka.
Tästähän saisi vaikka sata tarinaa jos olisi tarinanikkari. Otusta on varmaan joskus joku kipeästi kaivannut (tai sitten se on ei-toivottu lahja, joka on “unohdettu” metsänreunaan).
;D Mari mulle kävi jo niin, että mielikuvitus lähti laukkaamaan. Meinasi tuo entinen poikaystävä jo hiiltyä ajatuksen lentoon, kun ryhdyin kehittelemään tästä tarinaa.
Hei, tästähän voisi tulla kuva Tarinamaanantaihin!
Joo sopii mulle.