Opiskeluaikainen itsetunto ja työmenestys
Jyu.fi -sivustolla pyöriessäni törmäsin sinänsä mielenkiintoiseen tutkimukseen. Joistakin psykologian alaan liittyvien tutkimusten kohdalla tulee vaan pakosti mieleen, että toivottavasti ne eivät ole luomassa lisää itseääntoteuttavia ja sitä kautta ongelmallisia stereotypioita.
Suora lainaus tiedotteesta:
Opiskeluaikainen hyvä itsetunto ennakoi menestystä jatkossakin
Tutkimus osoittaa, että mitä huonompi itsetunto opiskelijalla oli opintojen aikana, sitä todennäköisemmin hän oli työttömänä kymmenen vuotta myöhemmin. Niillä ihmisillä, joilla oli huono itsetunto opiskeluaikanaan, oli myös suurempi riski loppuun palamiseen työssään. Huono itsetunto ennusti korkeampaa todennäköisyyttä kaikissa loppuun palamisen oireissa: uupumuksessa, kyynisyydessä ja huonontuneessa tehtävistä suoriutumisessa.
– Hyvä itsetunto suojaa työntekijää loppuun palamiselta. Itseensä tyytyväinen työntekijä uskoo omiin kykyihinsä ja tärkeyteensä ja kykenee selviytymään stressaavista tilanteista. Työtyytyväisyyttä nostaa se, että pystyy kohtaamaan työpäivän vaikeat tapahtumat haasteina, eikä pelkää epäonnistumista. Itsetunto ei voi olla liian hyvä, korostaa psykologian professori Katariina Salmela-Aro.
Yliopisto-opinnot parantavat monen itsetuntoa
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös opiskelijoiden itsetunnon kehittymistä opintojen aikana ja sen suhdetta myöhempään työuraan. Opiskelijoiden itsetunto kasvoi opintojen aikana. Eniten kasvua tapahtui niillä, joilla oli opintojen alussa matala itsetunto. Kuuden vuoden opintojakson jälkeen itsetunnon kasvu tasoittui. Mitä enemmän itsetunto opiskeluaikana kasvoi, sitä kyvykkäämmiksi ja pystyvämmiksi tutkitut tunsivat itsensä työssään kymmenen vuotta myöhemmin.
– Uusi konteksti, kuten opintojen aloittaminen, on myös mahdollisuus. Uusien haasteiden kautta voi saada positiivisia kokemuksia, jotka parantavat itsetuntoa, Salmela-Aro toteaa.
Tutkimus kesti 15 vuotta ja siihen osallistui 297 yliopisto-opiskelijaa. Itsetuntoa arvioitiin neljä kertaa opintojen aikana. Kymmenen vuotta myöhemmin työuraa arvioitiin useilla kyselyillä.
Katariina Salmela-Aron ja Jari-Erik Nurmen artikkeli ”Self-esteem during university studies predicts career characteristics 10 years later” on julkaistu Journal of Vocational Behavior -aikakauslehdessä.
Myös masennus opiskeluaikana vaikuttaa myöhempään työuraan
Opiskeluaikana masentuneet opiskelijat kärsivät useammin loppuun palamisesta ja tienaavat vähemmän myöhemmällä työurallaan. Tämän osoittaa Jyväskylän yliopiston tutkijoiden Katariina Salmela-Aron, Kaisa Aunolan ja Jari-Erik Nurmen artikkeli.
Tutkimukseen osallistuneista 297 opiskelijasta liki neljännes ei kärsinyt masennuksesta, ja heidän masennusoireensa olivat lieviä. 61 % kärsi keskitasoisista ja 16 % vakavista oireista. Opiskeluaikaiset vakavat masennusoireet lisääntyivät kymmenen vuoden tutkimusjakson aikana, kun lievien ja keskitasoisten oireiden taso säilyi ennallaan.
Sukupuolten välillä ei ollut eroa masentuneisuusoireiden esiintymisessä. Vakavista masennusoireista kärsivien ryhmässä olevilla oli vaikeuksia ikään kuuluvien kehitystehtävien suorittamisessa, esimerkiksi ystävyyssuhteiden solmimisessa ja suhteissa vanhempiin.
– Vaikeudet johtavat herkästi pessimismiin ja epäonnistumisen odotuksiin, mikä lisää passiivisuutta ja haastavien tilanteiden välttelyä. Nämä vääristyneet toimintastrategiat aiheuttavat vuorostaan masennusta. Ollaan kehässä, josta on vaikeaa päästä ulos, Salmela-Aro toteaa.
Katariina Salmela-Aron, Kaisa Aunolan ja Jari-Erik Nurmen artikkeli ”Trajectories of depressive symptoms during emerging adulthood: Antecedents and consequences” on julkaistu European Journal of Developmental Psychology -lehdessä.
Lisätietoja:
Psykologian professori Katariina Salmela-Aro, p. (014) 260 2890 tai 050 357 4765, katariina.salmela-aro(@)psyka.jyu.fi. (Linkki tiedotteen sivulle)
