Kuvavalikoima menee vähän yksitoikkoiseksi, mutta tämä rakastaa, ei rakasta -kukka sopii otsikkon sen verran hyvin, että esitän toisintoa.
Ratkaisu Rusin tapauksessa on tullut. Valtio tyrmää Rusin syytelistan. Tämä oli oikeastaan aivan odotetun kaltainen julkilausuma. Mitäs se valtio syyllisyyttään myöntämään, vaikka tekisi mitä. Onhan sitä ennenkin eri yhteiskuntajärjestelmissä hirtetty syyttömiä tai poltettu roviolla ihmisiä yleisen edun nimissä. Eivät hirtetyt valita ja perilliset eivät uskalla, jotta oma henkikulta ei lähde lipettiin. Se kun ei paljon tarvitse. Se hengenlähtö.
Henkilökohtaisesti Rusin tapauksessa minua ihmetytti se, miten uutistoimittaja(t) ilmeistyi(vät) Rusin ovelle ennen SUPOn ukkoja kuulustelemaan häntä vakoiluasioista. Lööppilehtien mukaan vuotoja on ollut enemmänkin. Miksi sitä/niitä ei kukaan kummastele? Minusta se olisi todella tutkimisen arvoinen asia. Ei kai tuollainen taho, mikä Supokin on, voi vuotaa kuin seula ja siellä työskentelevät ihmiset iltakävelylenkillään kertoa kaikille vastaantulijoille salassa pidettävistä asioista. Eikä ihmistä voi kohdella miten tahansa tai kuin jossakin banaanivaltiossa. Kuka kertoi ensin medialle, että “Rusi on vakooja”?, on mielestäni tämän jutun ydinkysymys.
Media sitten luonnollisesti ryhtyi ensiksi vihjailemaan ja sittemmin arpomaan, onko Rusi syyllinen vai syytön, kuten se yleensä tekee kaikissa vähänkin värikkäimissä tapauksissa. Toimittajalle tämä on pelkkää bisnestä. Sen kohteena olevalle painajainen. Onhan se tietenkin totta, että aika moni ihminen elää sillä, että kirjoittaa luuloja ja kylvää epäluuloja. Kuitenkin kun on kysymyksessä yksityihenkilö, pitäisi olla hieman maltillisempi ennenkuin painokoneet käynnistetään tai kun kameran käydessä ryhdytään asioita ääneen ajattelemaan. Vai tällaiseen suuntaako Suomea ollaan viemässä? Tai oikeastaan on jo viety pitkän matkaa. Tätäkö me haluamme? Leipää ja sirkushuveja ja samalla kaikki oikeat asiat jäävät hoitamatta. Mitäs niistä, kun on netti toimii ja skandaaleja piisaa.
Noillakin rahoilla, jotka ovat menneet tämän shown pyörittämiseen, olisi rakennettu jo pätkä tietä tai palkattu muutama opettaja. Rusille tai kenelle tahansa aihettomasti tuollaiseen pyröitykseen joutuneelle pitäisi automaattisesti antaa jonkinasteinen kipukorvaus ja pyytää julkisesti anteeksi. Pitääkö ihmisen oikeasti kestää tällaista kohtelua? Kenen oikeudella mitätöidään henkilön kokema ahdistus, masennus ja häpeä?
Supo pitäisi siivota perinpohjin. Tätä on vaatinut mm. entinen presidentti Martti Ahtisaari. Mielestäni Ahtisaari on oikeassa.
Eiköhän tuo jutussa keskeisenä tähtenä loistava edesmennyt DDR ole nimenomaan jo siitä karmaisevana käytännön esimerkkinä, mihin luottamuksen puute yhteiskunnassa johtaa. Perheessämme asui vuosia sitten vaihto-oppilas, joka oli kotoisin tuolta mainitusta paikasta. Hän oli pikkulapsi muurin avautuessa, mutta muisti kuitenkin paljon asioita. Esim. miten odotettuja lännestä tulevat pakeit olivat, muisti sen kun lahjakirjat oli sensuroitu, ja kertoi kuinka tarkasti heidän perheensä menot ja tulot, valojen sammuttamiset, WC:ssä käynnit ja pyykinpesut oli raportoitu. Isä oli käynyt katsomassa arkistoista, niiden avauduttua, mitä heistä oli kerrottu ja kirjattu. Luultavasti sekin naapuri, joka käytti päivänsä heidän vahtimiseensa, olisi voinut tehdä sinä aikana jotakin paljon hyödyllisempää ja järkevämpää.
Luultavasti olen itsekin DDR:n arkistoissa, sillä kirjoittelin siihen aikaan yhden itäsaksalaisen ikäiseni tytön kanssa. Tytöltä tulleet kirjeet oli aina avattuja, kun ne saapuivat. Tätä tyttö oli kuitenkin “tyytyväinen” pioneeri, joka heti muurin avauduttua syöksyi länteen. Rusikin oli “vakoillessaan” 16-vuotias. Varmasti hän siihen aikaan pääsikin käsiksi valtion syvimpiin salaisuuksiin.
Alla suoria lainauksia Iltalehdestä. Laitan ne tänne muistilapuiksi:
Asianajaja Zacharias Sundström esitteli aiemmin tänään 15 kohdan listan virheistä, joihin suojelupoliisi hänen mukaansa syyllistyi aloittaessaan Rusia koskeneen vakoilututkinnan vuonna 2002.
Sundströmin mielestä Supon suurimmat virheet olivat Stasi-aineiston väärintulkinta ja Rusin syyttömyysolettaman loukkaaminen. Lisäksi viranomaiset vuotivat avustajien mukaan julkisuuteen tiedon vakoilututkinnasta.
Avustajajoukon lasku yli 300 000 euroa
Arvela sanoi, ettei Supo tehnyt virheitä aloittaessaan tutkinnan. Valtion mukaan Rusia alettiin epäillä vakoilusta Stasi-upseerin puhuttamisen ja Itä-Saksalle luovutettujen asiakirjojen määrän ja laadun perusteella.
Arveli muistutti, että poliisin tehtävä ei ole arvioida näyttöä vaan se on syyttäjän tehtävä. Poliisi ei voinut hänestä sulkea Alpo Rusia täysin vakoiluepäilyjen ulkopuolelle missään tutkinnan vaiheessa.
Keskustelua oikeudessa herättivät Rusin avustajien palkkiovaateet, jotka nousevat yhteensä peräti 313 000 euroon. Arvela piti tätä kohtuuttomana summana.
Arvelan oma lasku on vajaat 28 000 euroa.
Käräjäoikeus antaa tuomion jutussa 8. marraskuuta. (Lähde: suora lainaus Iltalehti)
22.8.2007 15:55, päivitetty 23.08. 10:27
Alpo Rusi herkistyi katsoessaan oikeudelle esitettyä kymmenminuuttista videokoostetta kuulusteluistaan 2002. Siinä supon ylietsivä kuulustelee Rusia tavalla, joka loukkaa miestä yhä. Rusi vaatii puolen miljoonan vahingonkorvauksia taannoisen vakoiluepäilyn tuottamasta henkisestä kärsimyksestä.
Alpo Rusin mukaan ihminen ei yleensä kestä sitä, että joutuu syyttömänä olemaan raskain epäilyin riepoteltavana.
Vakoiluepäilyistä vapautettu mies joutui kertomaan käräjäoikeudessa oman henkilötarinansa. Vuonna 2002 alkoi hänen viisihenkistä perhettään vasta vähitellen helpottava tuska ja häpeä, kun perheenisä julistettiin julkisesti maanpetturiksi.
- Minua auttoi tietää täydellinen syyttömyyteni. Mutta tässä aukesi pohjaluukku Suomen oikeusjärjestelmästä, Alpo Rusi totesi todistamisen jälkeen.
Rusin äiti sairastui vuonna 2002 esitutkinnan alettua. Yksi lapsista kärsi isän mukaan muita pahemmin.
Vaimo menetti voimansa ja rekisteröityi jo Englantiin ammattiaan harjoittamaan. Ammattiapua tarvittiin, sisko joutui sairauslomalle, toinen lapsista ei saanut tukea yo-kirjoituksiinsa.Vakoilusta ilmeisen aiheellisesti epäilty veli Jukka Rusi eristäytyi, lopetti työnsä ja kuoli 2004 todettuaan ensin, ettei kestä.
- Pimeä, ahdistava ja kolkko aika, perheenjäsen toteaa syksystä 2002.
Oikeudelle annettiin lääkärinlausuntoja. Niissä kerrottiin Rusin pariskuntaa ja heidän kolmea aikuista lastaan varjostaneesta piinasta, jonka kukin joutui käymään läpi ennenkaikkea häpeänä mutta myös pelkona ja kostonhaluna.
Päänsärky ja ahdistus
Alpo Rusi itse kertoo kärsineensä unettomuudesta, päänsäryistä, ahdistuksesta. Epävarmuuden tilassa mies joutui sairauslomille.
Lääkäri kuvaili hänen olleen välillä niin tuskainen, ettei kyennyt istumaan. Psyykkisesti ylikuormitettu mies palasi ja palasi kuulusteluihinsa kuin traumaan.
Rusin perheen kanta on ollut, että isänmaan antama perusturvallisuus on pettänyt. He joutuivat pelkäämään pilkan lisäksi niin kotietsintää, puhelinkuuntelua kuin lynkkausta kadulla.
Alpo Rusi vertaa tilannettaan murhaepäilyyn, josta voi saada yhtä ison tuomion. Mutta kun kuulustelussa suojelupoliisi ilmoitti hänen olleen usean vieraan tiedustelupalvelun kanssa tekemisissä, se oli kuin väite, että “olettekin tappaneet viisi ihmistä”.
Rusi kertoi oikeudelle väitetyistä vakoiluvuosistaan 1969-76 piinaavankin yksityiskohtaisesti ja kepeästi. Hän kertoi rakentaneensa koko uransakin niin, ettei joutunut olemaan tiedustelulaitosten kanssa tekemisissä.
Rusin leukailun mukaan DDR:n arkistot pullottavat suomalaisten poliitikkojen toisistaan kertomia loukkaavia asioita. (Lähde Juha-Pekka Tikan kirjoitus Ilta-Sanomissa 23.8.2007)
Iltalehti 29.8.2007
“Huhu kiersi”
28.8.2007 17:13
Kalervo Kummolan mukaan huhut Alpo Rusin vakoiluepäilystä kiersivät laajasti keväällä 2002. Oman vahvistuksensa Kummolalle juoruista antoi Supon ylitarkastaja Simo Siira “ohimennen”. - Hän taisi käyttää sanaa aika veijari se Rusi.
<!–
<! - - xml:linkstosubheadlines Tässä jutussa myös:
# # d a t a # # - - >
–>
Jääkiekkoliiton puheenjohtajan ja silloisen kokoomuskansanedustajan Kalervo Kummolan mukaan asiasta puhuttiin muun muassa eduskunnan kuppilassa.
Kummola todisti tiistaina Helsingin käräjäoikeudessa, jossa jatkui Rusin valtiota vastaan ajaman vahingonkorvauskanteen käsittely.
- Huhu kiersi, että Supo on hänen kintereillään ja jotain on tekeillä, Kummola sanoi.
Oman vahvistuksensa Kummolalle juoruista antoi Supon ylitarkastaja Simo Siira “ohimennen” toukokuun puolivälin paikkeilla. Supo aloitti esitutkinnan Rusin veljesten rikosepäilyistä samoihin aikoihin.
- Hän taisi käyttää sanaa aika veijari se Rusi, Kummola sanoi.
Ajankohdan Kummola muisti, sillä jääkiekon MM-kisat Ruotsissa olivat juuri päättyneet.
- Hävittiin semifinaaleissa huonommalle ja hävittiin vielä pronssimitalikin, sen minä muistan, Kummola laukaisi.
Kummola kertoi puhuneensa Rusista myös toisen jääkiekkovaikuttajan Urpo Helkovaaran kanssa kesällä.
Vakoiluepäilyt maksoivat ehdokkuuden
Suojelupoliisi kertoi Rusiin kohdistuneista epäilyistä silloiselle valtiojohdolle ja muutamalle korkea-arvoiselle virkamiehelle helmikuussa 2002. Yksi tiedon saaneista oli oppositiojohtaja Esko Aho, joka luotsasi keskustaa seuraavan vuoden eduskuntavaaleihin.
Oikeudessa todisti tiistaina keskustan entinen puoluesihteeri Eero Lankia, joka kuuli Rusin vakoiluepäilyistä huhtikuussa 2002. Lankian mukaan hänelle soitti Koillissanomien silloinen päätoimittaja Pertti Kokko.
- Hän kertoi kuulleensa, että Rusia epäillään Stasi-yhteyksistä ja ikään kuin varoitti, että ei kai ole tarkoitus asettaa Alpo Rusia eduskuntavaaliehdokkaaksi.
Lankia ei kuitenkaan koskaan udellut Kokolta, mistä tieto oli peräisin. Hän uskoi, että Kokko olisi toimittajana vedonnut lähdesuojaan. Lankia muisteli ottaneensa heti samana päivänä yhteyttä puolueen puheenjohtajaan Esko Ahoon.
- Yhdessä sovimme, että Aho ottaa Rusiin yhteyttä kertoakseen yhteisenä mielipiteenämme, että jos näissä huhuissa on perää, Rusi ei voi mielestämme tulla nimitetyksi keskustan ehdokkaaksi eduskuntavaaleihin.
Vaikka puoluejohdon mielipide painaa, keskustan ehdokkaat vaaleihin asettavat piirijärjestöt.
Hieman myöhemmin Lankia uskoutuikin Uudenmaan piirin toiminnanjohtajalle Pekka Reposelle, joka sai kuulla asiasta “yleisemmällä tasolla”.
- Jätin hänen vastuulleen toimia niin kuin hän oikeaksi näkee piirin johdossa, Lankia sanoi.
Ylen toimittaja kuuli Rusista useista lähteistä
Ylen MOT-ohjelman silloinen toimittaja Olli Ainola otti yhteyttä Alpo Rusiin huhtikuussa 2002. Hän kertoi oikeudessa, että oli saanut useammasta “kuin yhdestä lähteestä” tietoa, että viranomaiset olivat kiinnostuneita Rusista.
- Olin saanut vihjeitä, tiedonmurusia siitä, että jonkinlainen viranomaiskiinnostus Alpo Rusiin kohdistuu.
Kahta vuotta aiemmin MOT teki ohjelman Stasin yhteyksistä Suomeen. Tuolloin Ainola oli yhteydessä Saksaan, Stasi-arkistoja hoitavaan BStU:hun, josta hän sai julkisen koosteen Suomesta luovutettujen asiakirjojen tiedoista.
Ainola huomasi saman kuin Supo: koodi XV/11/69 oli luovuttanut Itä-Saksaan suuren määrän materiaalia. Toimittaja pyrki selvittämään, kuka luovuttaja oli, mutta kyselyt eivät tuottaneet tulosta.
STT (Iltalehti)
Iltalehti:
Supo tiesi Rusin syyttömäksi jo vuonna 2003
29.8.2007 7:10
Suojelupoliisi tiesi jo vuonna 2003, ettei suurlähettiläs Alpo Rusi voinut olla Stasi-vakoilija, kirjoittavat keskiviikon Turun Sanomat ja Aamulehti.
<!–
<! - - xml:linkstosubheadlines Tässä jutussa myös:
# # d a t a # # - - >
–>
Saksan Stasi-arkiston päätutkija Helmut Müller-Enbergs teki lehtien mukaan tammikuussa 2003 asiantuntijaraportin Saksan rikospoliisille, joka kertoi raportista myös Supolle.
- Kun vakoilija IM Pekka Stasi-paperien mukaan aloitti työnsä, Alpo Rusi oli vasta 16-vuotias. Sen ikäinen ei olisi kyennyt kirjoittamaan saksaksi IM Pekan silloin toimittamia monimutkaisia talousanalyyseja mm. Suomen ja pohjoismaiden taloussuhteista, Müller-Enbergs sanoo lehdissä.
Müller-Enbergsin mukaan hän ei todistanut Rusi-oikeudenkäynnissä sen takia, että kutsu todistamaan tuli niin myöhään. Stasin papereita hallitsevan viraston juristit eivät ehtineet selvittää, voiko hän Saksan lain mukaan lähteä Suomeen todistajaksi.
STT
Rusi-oikeudenkäynti päättyy
29.8.2007 7:10
Suurlähettiläs Alpo Rusin vahingonkorvausoikeudenkäynti päättyy tänään.
<!–
<! - - xml:linkstosubheadlines Tässä jutussa myös:
# # d a t a # # - - >
–>
Helsingin käräjäoikeudessa kuullaan aamupäivällä Rusin ja valtion loppulausunnot.
Rusi vaatii valtiolta yhteensä puolen miljoonan euron korvauksia henkisistä kärsimyksistä ja taloudellisista menetyksistä.
Rusin mielestä suojelupoliisi aloitti vuonna 2002 perusteettoman esitutkinnan, jossa häntä epäiltiin vakoilusta entisen Itä-Saksan hyväksi. Valtio katsoo, ettei korvauksille ole perustetta, sillä viranomaiset eivät tehneet virheitä.
STT (Iltalehti 29.8.2007)
mustan kanin päiväkirja
