Supersalmiakki pelasti päivän
Tarinamaanantain 39. aihe
Aivan. Silloinkin satoi. Sade rummutti ikkunaan, niin että ulos oli vaikea nähdä ja sen minkä kykeni näkemään vaikutti tasaisen harmaalta. Tuuli taivutteli puita ja peltikattokin paukkui välillä kumeasti. Tämä aamu vaikutti juuri sellaiselta, että ei olis kannattanut nousta ollenkaan peiton alta.
Noustava kuitenkin oli, sillä työehtosopimuksessa ei tunneta sateesta ja tuulesta johtuvaa alakuloisuutta ja siitä syystä johtuvaa poissaoloakaan. Eikä siellä tunneta mitään muutakaan tunteesta johtuvaa poissaoloa, paitsi burn out. Mutta tämä ei ollut sitä.
Aamupala nopeasti ja menoksi. Eväät sentäs hän sentään muisti ottaa mukaansa ja roskapussin, jonka hän oli laittanut eteiseen jo illalla valmiiksi. Sitten pyöränavain ja ulos. Vielä tarkastus, että ovi tuli varmasti kiinni.
Roskat siinä välillä roskikseen ja sitten hakemaan polkupyörää varastosta. Sekin tuntui erityisen tahmealta tänään. Nainen työnsi avaimen lukkoon ja lähti työntämään. Astuttuaan pari askelta hän huomasi, että jokin oli vinossa. Hän katsoi alas. Takarengas oli tyhjä. Vilkaisu kelloon. Ei mitään mahdollisuuksia ehtiä ajoissa. Kävellen. Hän avasi laukkunsa, otti esiin kännykkänsä ja soitti pomolle. -Tulen myöhässä, sanoi hän. Fillari on rikki ja täältä ei kulje busseja. Pomo ymmärtää. Onneksi. Hän laittaa kännykän takaisin laukkuun ja ottaa esille supersalmiakkiaskin. Nam, ajatteli nainen. Vastoikäymiset eivät harmita oikeastaan ollenkaan niin paljon kun ahtaa suunsa täyteen salmiakkia.
Salmiakki on hyvaa mutta taalta sita ei saa. Siihenkin tottuu.
Kaukomaille lähteteyillä salmiakeilla on
suolainen kilohinta.
Jos sitä ryhtyisi laskemaan, ei varmaan
raskisi syödä yhtään namia.
Mustalle Kanille terveisia Epsanjan Kanilta, kuvat tulee myohemmin.
terveiset myos Kirpulle.
Jaa vai Espanjan Kania sitä ollaan katsomassa.
Pääsikös Viivi mukaan vai mihins hänet on
laitettu?
Minä en tietenkään saa kirjoittaa mitään, vaikka
on pääsiäinen ja vaikka mitä.
Hyvää pääsiäistä silti kaikille
t. Musta Kani
Siella Viivi on vaimon kanssa kotota rypemssa lumihangessa, mina vian taalla entiselta polletasi lainaamasi silmalaput silmilla istuskelen netin aaressa…valilla, nyt nimittain on kova ukonilma.
Törkeetä.
Törkeetä.
Niin kertakaikkisen törkeetä, että ei voi
edes sanoiksi pukea.
Toivottavasti saat pitää sadetta koko
loppulomasi.
Mitas manasit, tanaan on satanut vetta!
Ei se oo torkeeta ollenkaan, minut lahes pakotettiin lahtemaan reissuun!!!!! Ja se on tosi!
hehheh KooTee
