Näkökulmia liiketoiminnan etiikkaan

Posted by Picasa

Bisnesetiikka nousee aika ajoin keskustelun keskiöön. Etiikallakin tehdään bisnestä. Siitä on tullut yksi liiketoiminnan apuväline, ilman todellista arvopohjaa.

Liiketaloustieteissä bisnesetiikkaa tai arvoja tutkivia ei ole ruuhkaksi asti.

Lähteitä:
(Lähteiden valinnassa ei ole käytetty tuikkaa seulaa. Tutustumalla ko. juttujen lähteisiin pääsee aiheessa eteenpäin, mikäli asia kiinnostaa.)

Asgray N.r & Mitschow M. C.; Towards a model for international business ethics. Journal of Business Ethics, Mar 2002.

Betz Fritz, Schwarz-Wölzl Maria Ethics, Business Ethics and the Role of Codes of Conduct for IST-enabled Cross-border Work Arrangements – Context Analysis. Vip-Voluntary Industrial Code of Practice. http://www.unomondo.org/publications/D6final3.pdf

Clarkson, Max B E, A stakeholder framework for analyzing and evaluating corpora, Academy of Management. The Academy of Management Review, Jan 1995.

Corporate Social Responsibility and Environmental Management

Donaldson, Thomas & Preston, Lee; The Stakeholder theory of the corporation, Academy of Management, The Academy of Management Review, Jan 1995.

Frankena William K., Ethics, second edition, Prentice Hall, 1973.

Hanzelkova A. (2004). Re-establishing traditional Czech family business. A multiple case study on the present challenges. Jyväskylän yliopisto: Taloustieteiden tiedekunta. Julkaisuja Nro: 36. Väitösk. Tutkii Tsekkiläisiä firmoja, jotka pyristelevät uuteen nousuun sosialistisen kauden jälkeen.

Helcon

Jones, Tomas, Instrumental Stakeholder Theory: A synthesis of ethics and…, The Academy of Management Review, Apr 1995.

Joyner Brenda E., Payne Dinah, Raiborn Cecily A.; Building values, business ethics and corporate social responsibility into the developing organization, Journal of Developmental Enterpreneurship, Norfolk Apr 2002.

Kopperi M. (1999) Liike-elämän etiikka ja talouden globalisaatio. Niin & näin verkkolehti, 1/99. (Kannattaa tutustua, tästä pääsee alkuun.)

Kujala, J. (2001). Liiketoiminnan moraalia etsimässä. Suomalaisten teollisuusjohtajien sidosryhmänäkemykset ja moraalinen päätöksenteko. Jyväskylän yliopisto: Taloustieteiden tiedekunta. Väitösk. Ei sähköisessä muodossa.

Lämsä, A-M. (2001). Organizational downsizing and the Finnish manager from an ethical perspective. Jyväskylän yliopisto: Taloustieteiden tiedekunta. Julaisuja Nro: 12. Väitösk. Irtisanomisten etiikka korostuu. Ei sähköisessä muodossa.

Mackenzie, C. (1998). The Choise of Criteria in Ethical Investment. A Europan Review of Business Ethics, 7(2), 81-86.

McDonald, G. & Roberts, S. (1994). product Piracy: The Problem that Will not Go Away. Journal of Product & Brand Management 3(4), 55-65.

Metcalfe, C. E. (1998). The Stakeholder Corporation. Journal of Business Ethics, 7(1), 30-36. (Eettinen sijoittaminen, ettiset sijoittamiset)

Niemelä, M. (2006) Pitkäikäisten perheyritysten arvoprofiili. Pitkäikäisten perheyritysten arvojen ja jatkuvuuden kuvaus Bronfenbrennerin ekologisen teorian avulla. Jyväskylän yliopisto: Taloustieteiden tiedekunta. Julakisuja Nro: 48. Väitösk. Keskittyy teoreettisen mallin pintapuoliseen kehittämiseen. Lähdeluettelo o.k..

Peltola Pekka; Yritysten yhteiskunnallinen vastuu; Kehitysmaiden tuotantotoiminta samalle lähtöviivalle teollisuusmaiden kanssa, Työpoliittinen aikakausikirja 3/2005.


Pekkola, J. & Pekkola, K. (2005) Liiketoiminnan etikka. Työpoliittinen aikakauskirja.

Pekkola Juhani & Pekkola Kimmo; Theoretical essence of business ethics, Classification of approaches, cultural and business environmental impacts on ethics, IST-2000-25463, Vip-Voluntary Indus-trial Code of Practice. http://www.unomondo.org/publications/D3_final_1.pdf

Pekkola Juhani & Pekkola Kimmo; Values and Ethics and CSR in Business Practice, Helsinki 2002, IST-2000-25463, Vip-Voluntary Industrial Code of Practice. http://www.unomondo.org/publications/WP2_D12D9.pdf


Pellinen, J. & Peltonen T. (?) Liiketoiminnan etiikka – ongelma vai ratkaisu. Oulun yliopisto.

Preston, L. E., Sapienza, H.J.; Stakeholder Management and Corporate Performance., Journal of Behavioural Economics, 19: 361–375; 1990.

Vitell, Scott J; Nwachukwu, Saviour L; Barnes, James H, The effects of culture on ethical decision-making: An application of Hofstede’s typology, Journal of Business Ethics, Oct 1993.

Virtanen, A. (2002). Laskentatoimi ja moraali. Laskenta-ammattilaisten käsityksiä hyvästä kirjanpitotavasta, hyväksyttävästä verosuunnittelusta ja hyvästä tilintarkastustavasta. Jyväskylän yliopisto: Taloustieteiden tiedekunta. Julkaisuja Nro: 19. Väitösk. Kuvailevan etiikan näkökulma. Ei arvota sitä, mikä on paras tapa toimia.

Alejo José G. Sison& Antonette Palma-Angeles (1997) Business Ethics in The Philippines. Journal of Business Ethics 16(14), 1519-1528

8 kommenttia

Kategoria(t): Bisnessetiikka, muistilappuja, Pohdintaa

8 responses to “Näkökulmia liiketoiminnan etiikkaan

  1. Iines J

    Niin, tuosta bisnesetiikasta… tuota… en nyt osaa sanoa mitään älykästä, joten KAUNIS KUKKA.

  2. A-K.H

    ”Kukka”

  3. Kirsi Myllyniemi

    Omana opiskeluaikanani ystäväni, jotka olivat Kauppakorkeakoulussa ja vapaa-aikanaan kristillisessä järjestötoiminnassa, pohtivat usein, miten kristityn pitää suhtautua voiton maksimointiin, joka on syntiä.
    Nykyisistä syntiluetteloista taitaa olla turha tätä syntiä etsiskellä.

  4. Neulekirppu

    Kirsi:
    Uuden OyL 624/2006
    1luvun 5§ todetaan seuraavasti:

    5 §
    Toiminnan tarkoitus

    Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.
    http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2006/20060624

    Itse näen kuitenkin tässä myös toisen puolen: eettisen kuluttamisen, eettisen sijoittamisen. Esim. piraattituotteet, valmistus, ostaminen ja myynti kuuluvat tämän etiikka-osaston alle. Aivan samoin kuin lapsityövoimakin.

    IinesJ & AKH: kiitos kommenteista. Kuvassa on koivuangervon lehtiä.

  5. A-K.H

    Kristityt voivat keskittyä uskon maksimointiin, kunhan eivät kaikkea hengellistä, etteivät haksahda menestysteologiaan tai demonologiaan. Paavalilta löytyy hyviä ohjeita. Kalvinismissa kylläkin taloudellinen menestys katsotaan merkiksi Jumalan mielisuosiosta. On siis mahdollista saada myös ajanpalkkaa. Kalvinisteilla pelastus on predestinoitu. Menestysteologian juuret ovat kalvinismissa. Ilmiössä on sairaalloisia piirteitä.

  6. Iines J

    Mun piti varmaan kirjoittaa KAUNIS KUVA, mutta siitä tulikin kukka…

    Mutta bisnesetiikkaan. Mitä sanotte liikemiehestä, joka pestaa uuteen kauppaansa nuoria ihmisiä ja ekalla viikolla selviää, että hän ei saakaan rahoitusta ja nuoret jäävät kuin nallit kalliolle, ilman työtä? Eikö pitäisi varmistaa, että kaikki asiat ovat OK, ennen kuin sotkee muita ihmisiä omiin bisneksiinsä. Tosi v-mäistä työttömäksi jääneiden kannalta.

  7. A-K.H

    Pitäisi ainakin sanoa, että sillä varauksella, että rahaa tulee.

  8. Neulekirppu

    Tämä kysymys, jonka Iines esitit, ei ole yksinkertaisen helppo vastattava. Siksi vastaukseni on, on ja ei. Asiaa tulee mielestäni tarkastella niin a) työntekijän, b) työnantajan kuin myös c) rahoittajan näkökulmasta. Näillä kaikilla kolmella on toimeentulon intressi. Työnantaja, joka siis tässä tapauksessa toimii yrittäjänä, on pestannut palvelukseensa työntekijöitä, toiveissaan saada rahoitusta heidän palkkaamiseen.

    Olet oikeassa siinä, että pitäisi tietenkin miettiä sitä, kannattaako edes ajatella työntekijöiden palkkaamista, jos se pitää tehdä lainarahalla. Toisaalta kuitenkin valtaosa maamme yrityksistä on aloittanut niin, että käytössä ei ole ollut kuin tyhjät taskut ja isänmaa.

    Tässä tapauksessa rahoittaja puolestaan on laskenut oman riskinsä ja todennut, että hän ei voi lähteä juttuun mukaan vaarantamatta omaa omaisuuttaan ja sitä kautta omaa ja omien työntekijöidensä asemaa tulevaisuudessa. Eli riski on laskettu ja todettu potentiaalista tuottoa suuremmaksi.

    Työntekijä on iloinnut saamastaan työpaikasta, ja miettinyt ehkä jo tulevia hankintojaan ja tulevaisuuttaan. Eli hän joutuu pettymään odotuksissaan.

    Sitten voidaan siirtyä pohtimaan sitä, pettikö työnantaja tahallaan, vai oliko hänellä syytä olettaa, että rahoitus toimii hänen ajattelemallaan tavalla, toiminta lähtee käyntiin ja tulot kattavat menot.

    Jos hän olisi rekrytointivaiheessa todennut, että tämä saattaa mennä ketuille, kukaan ei olisi aloittanut ja onnistuessaan rahoituksessa homma ei olisi voinut käynnistyä. Kuitenkin jo hän palkkasi henkilön, joka oli toisen palveluksessa, hän toimi ajattelemattomasti ja vastuuttomasti. Sillä hänellä ei ollut varmuutta, voiko hän toimia luotettavana työnantajana.

    Se, missä hän kuitenkin toimi mielestäni fiksusti, oli se, että hän ilmoitti, että rahaa ei ole, homma kaatuu tähän. Sillä toisena vaihtoehtona olisi ollut se, että hän olisi teettänyt töitä palkatta, luvaten maksaa sen seuraavassa kuussa, mutta ei olisi maksanutkaan. En usko, että tilanne oli hänenkään kannalta aivan yksinkertainen.

    Relativistisesti ajateltuna tässä toimittiin ns. maassa maan tavalla. Ensin tehdään, sitten ajatellaan. Se lienee tyypillistä tässä niin rationaaliseksi mainostetussa liikemaailmassa.

    Seurausetiikan kannalta tarkasteltuna tässä eivät välttämättä toteutuneet mahdollisimman suuri hyöty-mahdollisimman monelle. Ellei ajattele niin, että tässä tilanteessa, kun toimittiin näin tuli pienin mahdollinen vahinko kaikille.

    Velvollisuusetiikka huomioiden tässä toimittiin väärin. Velvollisuus muita kohtaan olisi velvoittanut huolehtimaan ensiksi sen, että kaikki asiat ovat niin kuin pitää. Laina on saatu ja vasta sitten työntekijä. Velvollisuusetiikan puolestapuhuja oli Kant. Velvollisuusetiikka perustuu Raamatun kultaiseen sääntöön: Minkä haluat tehtävän sinulle tee se myös muille.

    Oikeudenmukaisuusteoriakin kannalta tässä rikottiin reiluuden ja tasavertaisuuden periaatetta. Vapaus päättä oli oikeastaan vain rahoittajalla. Laajasti ajateltuna kuitenkin kaikilla. Myös työntekijä sai valita ottaako paikan vastaan, työnantaja joutui tyytymään rahoittajan kielteiseen päätökseen… Tätä voisi pyörittää loputtomiin.

    Hyve-eettinen johtaja olisi todennäköisesti varmistanut lainansa ensiksi ja sitten vasta palkannut työntekijän, kuten myös huolenpidon etiikkaan tukeutuva johtaja.

    Tässä toimittiin postmodernin etiikka käsityksen mukaan. Eli kuten Kujala (2001, 172) tiivistää: Moraali määräytyy toimijoiden välisessä vuorovaikutuksessa ja käytännön moraalisessa dialogissa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s