Taas väitetään

Taas JYU:ssa väitetään jotakin.
Aiheena on äitien viestintävälineiden käyttö.

Asiasta kiinnostuneet voivat vilkaista kirjaa tästä.

Väitökset
Tulostettavassa muodossa / Print

16.12.2006

Väitös: Äidit muokkaamaan perheen viestintävälineitä (Parkkola)
Kellonaika:

12.00
Paikka:

Agora, auditorio 2, Mattilanniemi

tiedotteeseen liittyvä kuva

ÄITIEN KÄYTTÖKOKEMUKSET MUOVAAMAAN PERHEEN SISÄISIÄ VIESTINTÄVÄLINEITÄ

KTM, tradenomi Hanna Parkkolan tietojärjestelmätieteen väitöskirjan ”Designing ICT for Mothers – User Psychological Approach” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori, Ph.D. Joachim Hasebrook (ISNM – International School of New Media GmbH University of Lübeck, Saksa) ja kustoksena professori Pertti Saariluoma.

Linkki väitöksen elektronisiin tietoihin sivun lopussa.

Perheen yhteydenpito on usein mutkikasta, jos molemmat vanhemmat käyvät töissä kodin ulkopuolella. Usein äiti on se, joka kantaa päävastuun kotitaloustöistä ja perheen viestinnästä kodin ulkopuolisen työnsä lisäksi. Hanna Parkkolan väitöstyötään varten haastattelemat äidit olivat enimmäkseen halukkaita ottamaan käyttöön uusia viestintätekniikoita, jos niillä saavutetaan hyötyä. Tutkijan mielestä äitien positiivinen suhtautuminen uusien tekniikoiden käyttöönottoon oli yllättävää, koska aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet naisten suhtautuvan negatiivisemmin tekniikoiden käyttöön.

Millaiset välineet ja teknologiat palvelevat parhaiten äitejä? Viestinnän tueksi on käytettävissä runsaasti erilaisia tekniikoita. Näiden kehitys on kuitenkin perustunut työelämän tarpeisiin ja maskuliiniseen näkökulmaan. Tuotekehityksessä perheen viestintätarpeet ovat jääneet tieto- ja viestintätekniikoiden käyttöympäristönä vähälle huomiolle.

Parkkola luokitteli perheen tieto- ja viestintätoimintoja äitien näkökulmasta. Hän listasi lukuisia viestinnän tyyppitilanteita, joita teknologian pitäisi tukea. Viestintään (Communication) liittyvät toiminnot nousivat suureksi ryhmäksi. Se sisälsi henkilöltä henkilölle viestinnän, henkilöltä organisaatiolle viestinnän, ryhmäviestinnän, muistuttamisen, paikallistamisen. Toiseksi muodostuu tiedon säilytyksen tilanteet (Information storing); ajankohtaiset asiat, viralliset asiakirjat, tuotokset sekä muistot. Parkkolan viestintäluokitteluun kuuluvat myös talouden ja ajankäytön suunnitteluun (Resource management, Controlling) sekä julkisiin palveluihin (Public services) ja julkaisuun (Publishing) liittyvät ulottuvuudet. Luokittelua voidaan tutkijan mukaan käyttää uusien palveluiden suunnittelussa, kun eri toiminnot ja niiden yhteiset ominaisuudet tunnistetaan.

Väitöstutkimuksessaan tekijä myös luetteloi 37 kohtaa tieto- ja viestintätekniikoiden ominaisuuksista ja vaatimuksista erityisesti perhekontekstissa. Listasta löytyvät välineen ulkoiset ominaisuudet; koko, esteettisyys, havaittavuus, sovitettavuus tarpeisiin nähden, toiminnalliset ominaisuudet; vuorovaikutteisuus, luotettavuus. Osa ominaisuuksista liittyi saatavilla oloon kuten opittavuus, palvelujen ja laitteiden saavutettavuus, esteettömyys. Käyttöyhteyteen ja käyttäjään liittyvät ja sopeutettavat ominaisuudet muodostivat oman kokonaisuutensa. Laitteen tai palvelun käyttöön liittyviä ominaisuuksia ovat mm. kiinnostavuus, terveellisyys, kontrolloitavuus sekä taloudellisuus.

Perheet ovat moniulotteinen ympäristö tekniikoille

Väitöskirjatutkimus on koonnut yhteen aiempia tuloksia tieto- ja viestintätekniikoiden käytöstä perheiden sisäisessä viestinnässä. Moniulotteiseen viestinnän aihealueeseen liittyy lukuisia alailmiöitä, jotka ovat yhteydessä toisiinsa. Yksi sellainen on mm. käyttäjäasenteet . Ne riippuvat tekniikoiden ominaisuuksista, henkilökohtaisista tekijöistä, tilannekohtaisista tekijöistä, henkilökohtaisista uskomuksista jne. Asenteet ovat myös yhteydessä käyttömotiiveihin, jotka puolestaan ovat yhteydessä valintatilanteeseen, jossa käyttäjä valitsee tekniikkaa tiettyyn viestintätilanteeseen.

Parkkolan tutkimus kokoaa sirpaleista tietoa yhteen ja se hyödyttää myös perheiden käytännön elämää, jos uuden tiedon ja kehityksen työkalujen myötä käyttöön saadaan entistä parempia tekniikoita ja palveluita.

Parkkola lähestyy aihettaan käyttäjäpsykologian ja käyttäjän suorittamien toimintojen näkökulmasta. Käyttäjäpsykologiassa käyttäjä pyritään huomioimaan kokonaisvaltaisesti. Tavoitteena on ymmärtää, kuinka käyttäjä toimii tietyssä ympäristössä. Tutkimusta tehtäessä hyödynnetään psykologiassa käytettyjä metodeja ja konsepteja, joita myös kehitetään tutkimuksen myötä edelleen. Saatu tietämys tuodaan tuotekehityksen tueksi jo kehitysprosessin alkuvaiheista asti.

Lisätietoja:
Hanna Parkkola, p. 050 433 64 82, hanna.parkkola@jyu.fi

Tiedottaja Tarja Vänskä-Kauhanen, p. (014) 260 1047, tiedotus@jyu.fi, josta väittelijän kuvan saa sähköisessä muodossa

Hanna Parkkola kirjoitti ylioppilaaksi Mikkelin Urheilupuiston lukiosta 1991. Sittemmin hän on suorittanut Tradenomin tutkinnon tietojenkäsittelytieteen koulutusohjemassa Mikkelin ammattikorkeakoulussa 1996 ja kauppatieteiden maisterin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa 2003 suuntautuen ryhmätyöteknologioihin. Työkokemusta hänelle on kertynyt atk-opettajana, järjestelmävastaavana ja erilaisissa tutkimukseen liittyvissä tehtävissä väitöskirjan työstämisen myötä. Tutkimuksen kannalta korvaamatonta elämänkokemusta on tuonut myös oman perheen pyörittäminen ja osallistuminen aktiivisesti erilaisten yhdistysten toimintaan.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Computing numerona 67, 77 s., Jyväskylä 2006, ISSN: 1456-5390; 67, ISBN: 951-39-2682-6. Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, p. (014) 260 3487, myynti@library.jyu.fi.

Abstract

Today there are several technologies that can be used in work and in private life, and new technologies are being developed continuously. However, it seems that studies that consider the use of technologies in intra-family informational and communicational activities are lacking. This thesis deals with the relationship between family and information and communication technology (ICT). The aim of the study is to find out about families’ information and communication activities and how that knowledge could be utilized in the design of technologies. In addition, mothers’ ICT demands are explored. Qualitative research methods such as a diary study and thematic interviews are employed; some quantitative methods are utilized; the results of a field trial are analyzed; and the adequacy of the number of participants is evaluated.
The first main finding is a classification of families’ information and communication actions. The results suggest that the classification can be used in design of new ICTs and, therefore, supports designers’ work. The end users benefit from the classification also, because of utilization of transfer. The second main finding is a collection of 37 requirements for the technology used in the context of the research subject. The results are the first step in the development of Demands for Technology Model, which may provide a contradictory viewpoint for Technology Acceptance Model. Third, the study introduces an approach to define a reasonable saturation in research with the same kinds of research problems. All in all, this research offers an overall view to family as an environment of ICT. These concepts introduced here should guide the development of ICT.

Keywords: action oriented research, action schema, demands, design ICT, family activities, service development, user psychology

Lisätietoja:

Tarja Vänskä-Kauhanen
tarja.vanska-kauhanen@adm.jyu.fi
puh. (014) 260 1047
viestintä

http://julkaisut.jyu.fi?id=951-39-2713-X

12.12.2006

Advertisements

Jätä kommentti

Kategoria(t): muistilappuja

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s