Kohtuubloggaaminen?

Pohdintaa, miksi bloggaan harvemmin

Bloggaaminen on kivaa. Äärimmäisen kivaa. Niin kivaa, että siihen voi jää koukkuun.
Bloggaamisessa tutustuu todella kivoihin ja inspiroiviin tyyppeihin. Niin kivoihin, että heidän kanssaan läppää heittäessään voisi unohtaa kaiken muun.
Se ei kuitenkaan käy valitettavasti elävässä elämässä päinsä. Ainakaan tietyssä elämäntilanteessa. Minun on pakko ottaa itseäni niskasta kiinni. Kiristää ohjia, ottaa tuntumaa, kuten tallitermistössä tavataan sanoa, jos hevonen ei ole oikein hallinnassa.

Hotasen mukaan olisin voinut paremmin jatkaa bloggamista, jos Sauli Niinistö olisi voittanut vaalit. Toki. Tai Matti Vanhanen. Netissä liikkuvia, bloggaavia(kin), vapaita herroja molemmat. Tiedä häntä vaikka olisi onnistunut tekemään susat, kun jompi kumpi voittajamies olisi illan yksinäisinä tunteitaan Mäntyniemessä lueskellut blogeja ja tutkinut ketä kiinnostaisi valtakunnan ykkössinkku. Tai jos Hotasesta olisi tullut paavi. =D =D ;D silloin olisivat asiat vielä paremmin. Hän voisi aina keräyttää kolehdin Neulekirpun täysipäiväisen bloggaamisen tukemiseen. Ei vaan, asiaan.

Inhorealistisesti rinnastelen tässä tekstissä provosoiden asioita vähän ohi ja yli. Bloggaamisen kontrolloitu vähentäminen ei ollut itselläni mikään hetken mielijohteesta tehty tai pelkästään vuodenvaihteeseen liittyvä lupaus. Minulla ei nimittäin ole tapana luvata vuoden vaihtuessa muuta kuin että en lupaa mitään;). Entinen pomoni tapasi luvata, että ei tulevana vuotenakaan aloita tupakanpolttoa. Siihen lupaukseen voin myös yhtyä. Minua alkoi yksinkertaisesti kauhistuttaa se aikamäärä, mitä iltaisin käytin blogini varastojen täydentämiseen (jotta voisin save as draftejen uumenista syytää tekstiä maailmaan pitkin päiviä), toisten blogien luekemiseen, niihin kommentoimiseen jne. Kommentoinnin ja niiden lukemisen osalta juuri niin kuin IinesJ. tuossa alla olevassa viestissä kirjoittaa, että pitää käydä katsomassa, että joko omaan kommenttiin on tullut kommentti jne.(Käsityöriippuvuudesta olen kirjoitellut joskus humoristisesti tuonne Neulekirppuun.)

Kohtuubloggaaminen?

Mielestäni bloggaamisen ja kohtuubloggaammisen pohtimiseen voi hyvin liittää Veikkauksen- sivustolla olevan tekstin peliriippuvuudesta. Teksti sopii lähes sellaisenaan minkä tahansa riippuvuuden kuvaamiseen. Riippuvuudessa on kysymys pakkomielteestä. (Ks. myös in English addiction

obsessiivinen pakkomielteinen, obsession vallassa oleva t. obsessiosta johtuva

obsessio pakkoajatus, pakkomielle (vrt. kompulsio)

Lääketieteessä obsessio on ”ajatus tai tunne, joka tahdosta riippumatta tunkeutuu tietoisuuteen ja usein aiheuttaa ahdistusta ja jonka poistaminen mielestä ei onnistu tahdonalaisin keinoin”. Arkikielessä sanan merkitys on väljempi. Esimerkiksi pelkästään moite siitä, että joku palaa toistuvasti samaan asiaan tai ajaa asiaansa määrätietoisesti voidaan tulkita pakkomielteeksi.

Kohtuubloggaamisessa on kysymys siitä, että minä hallitsen bloggaamistani eikä bloggaminen minua. Jos tilanne on päinvastoin, mielestäni homma on silloin riistäytynyt tai ainakin riistäytymässä käsistä. Bloggaan siis tulevaisuudessakin, mutta harvemmin.

Lainaus Veikkauksen sivuilta, sulkeissa olevat muutoksia/lisäyksiä:


Pelaatko liikaa?
(tästä linkistä alkuperäiseen tekstiin)

Pelaaminen (bloggaaminen) on mukavaa silloin, kun pallo tottelee isäntäänsä. Sama ilmiö on kyseessä myös rahapelien pelaamisessa. Niin kauan kuin sinä olet isäntä, pelaaminen on mukava ja jännittävä harrastus.

Mitä on peliriippuvuus?

Lähes kaikki suomalaiset ovat joskus kokeilleet rahapelejä. Useimmille pelaaminen on mukavaa viihdettä. Peleihin voi kuitenkin syntyä riippuvuutta. Silloin pelaaminen alkaa hallita elämää ja pelaamisesta katoaa hauskuus.
Pakko pelata

Peliriippuvuuden (bloggaamisen) suurimpana ongelmana on pelaamisen pakonomaisuus. Tämä saattaa tarkoittaa sitä, että pelaa (bloggaa) silloinkin, kun ei oikeastaan haluaisi. Tästä voi seurata muita ongelmia, (kuten rahapula), ristiriitoja lähipiirissä sekä muiden asioiden laiminlyömistä. Peleihin (blogeihin) koukkuun jäänyt saattaa turhautua ja itsetunto joutua koville.

Missä menee raja?

Milloin pitäisi huolestua omasta tai läheisten pelaamisesta (bloggamisesta)? Raja on yksilöllinen, mutta ongelmasta voidaan yleensä puhua esimerkiksi silloin, kun yhä suurempi osa vapaa-ajasta ja ajattelusta pyörii pelaamisen (bloggaamisen) ympärillä tai ei ole yrityksistä huolimatta onnistunut rajoittamaan pelaamista (bloggaamista).
Pelaamisen pitää olla hauskaa

Jotta pelaaminen (bloggaaminen jne.) pysyisi hallinnassa ja mukavana ajanvietteenä, kannattaa aika ajoin pohtia omaa pelitapaansa.
Muutama nyrkkisääntö pelaamisen hallintaan:

– Pelaaminen on mukavaa ajanvietettä – se ei ole nopea tapa rikastua tai päästä eroon veloista.

– Mieti etukäteen, kuinka paljon aiot sijoittaa pelaamiseen.

– Voittaminen on enemmän tai vähemmän onnenkauppaa – mikään systeemi tai järjestelmä ei takaa voittoa.

– Pyrkiminen voittamaan mahdollisia häviöitä takaisin pelaamalla lisää tai lainaamalla rahaa pelaamiseen voivat synnyttää mielipahaa ja riippuvuutta.

– Pelaa vain sellaisilla summilla, joiden kertominen läheisillesi ei ole vaikeata.

– Mieti miksi, kuinka usein ja kuinka pitkään pelaat.

5 kommenttia

Kategoria(t): blogianalyysi, Pohdintaa

5 responses to “Kohtuubloggaaminen?

  1. kootee

    Heh, heh kirppu! Jokos se viiko meni?

    Anna vain periksi. Älä kirjoita aina novelleja, riittää, kun pistät jonkun kivan foton ja muutaman sanan. Novellit voit kirjoitella vaikka sitten lomilla tai pitkinä viikonloppuina=)

  2. A-K.H

    Juttua piisaa, mutta kani vähän häiritsee.

    En tarkoittanut sinua viittauksellani Niinistöön. Joku ystäväsi vain valitti, että erityisen kurjaa on ollut blogata edellisten presidentinvaalien jälkeen.

    Se ei pelaa joka pelkää. Pelaa vain varman päälle. Varmaa on vain muutos.

  3. A-K.H

    Kohtubloggaaminen?

  4. Iines J

    Kirjoitit sitten perusteellisesti aiheesta, kun aloitit… Hyvä veto oli ottaa tuo Veikkaus mukaan – kyllä peli- ja blogiriippuvuudessa on paljon yhteistä. Onneksi tämä blogiriippuvuus vie vain aikaa eikä rahaa. Ymmärrän kyllä, että joskus tarvitsee sen ajan johonkin muuhun ja mikäli vapaa-aikanaan ei tee mitään muuta kuin pyöri blogeissa, niin silloin on aihetta huoleen.

  5. Neulekirppu

    KooTee: totta turiset. Ei tosiaan tarttis kirjoitella novelleja.

    AKH: joo sun kommentti ei oikein avautunut. Mutta olisi silti kiva, jos olisit paavi, niin voisit määrätä kolehtitulot mun bloggaamiseni tukemiseen.

    IinesJ: Perusteellisuus on ammattitauti.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s