Ministerien kielitaito

Suomessa kielitaidon täydellisyys (virheettömyys) on maailman tärkein asia. Jos joku tekee artikkelivirheen, laittaa väärän preposition tai aikamuodon tuntuu kuin koko maailma halvaantuisi. Ainakin lööppilehdet. Eikö ole pelkästään positiivista, että kaikkien johtavassa asemassa olevien ihmisten kielitaito ei ole niin hyvää, että he selviäisivät itse joka paikassa. Tarvitaan siis kielenkääntäjiä ja tulkkeja, jotka saavat palkkaa osaamisestaan.
Ministerien kielitaito ja koulumenestys kiinnostaa lehtiä. En tiedä onko niillä niin kovin paljon merkitystä. Kaikki nuoret eivät siinä kouluiässä ole maailman järkevimpiä koulunkäynnin eikä varsinkaan läksyjen lukemisen suhteen. Siksi täydellistä kielitaitoa tärkeämpi asia, mielestäni, on ministerin kyky ymmärtää asioita laaja-alaisesti omaa napaa etäämmältä ja jonkin asteinen kyky visioida tulevaisuutta. Ainakin siltä osin, mitä tehdyt päätökset vaikuttavat pitkällä tähtäimellä. Lisäksi omat mielipiteet mutta toisaalta kyky pätevien järkiperustelujen jälkeen vaihtaa/tarkistaa kantaansa ovat myös hyvän ministerin ominaisuuksia.

Ministereillä vaihteleva kielitaito

25.6.2007 07:33, Ilta-Sanomat

IS selvitti uuden hallituksen ministereiden kielitaidon. Selvityksessä hallituksen ensikertalaisia pyydettiin tekemään lyhyt pikakäännösteksti. Lisäksi jokaiselta ministeriltä pyydettiin oma arvio kieliosaamisestaan. Kaikkiaan viisi uutta ministeriä 11:sta suostui käännöstestiin. Osa kieltäytyjistä vetosi ensi kysymällä kiireisiin ja pyysi palaamaan asiaan myöhemmin. – Mietittyäni päätin olla suostumatta. Koen, ettei minun tarvitse todistella mitään, kun olen kouluni käynyt, oikeusministeri Tuija Brax (vihr) totesi kohteliaasti, mutta jämäkästi, kun asiaa kysyttiin toistamiseen. Sisäministeri Anne Holmlund (kok) suostui lukemaan englanninkielisen EU-termistöä sisältäneen tekstin lävitse, mutta sitten tuli stoppi. – Parempi, etten lähde nyt tätä tulkitsemaan, on niin monimutkainen. Palataan myöhemmin, ministeri sanoi hieman vaivaantuneen oloisena. Ministerien omien ilmoitusten perusteella eniten petrattavaa on liikenneministeri Anu Vehviläisellä (kesk). Hän luokittelee englantinsa vain auttavaksi. IS:n käännöstestiin suostunut Vehviläinen myönsi suoraan, ettei osaa kääntää tekstiä sanasta sanaan. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) suostui testiin muitta mutkitta. Hän selvisi testistä kokonaisuudessaan hyvin. Hyvin suoriutuivat myös puolustusministeri Jyri Häkämies (kok), maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk) ja maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors (r). (Suora lainaus Ilta-Sanomat 26.6.2007)

Advertisements

6 kommenttia

Kategoria(t): Lööpistä löydetty, sekalaista sälää.

6 responses to “Ministerien kielitaito

  1. Kirsi Myllyniemi

    Kielitaito on väline, mutta virheetöntäkin englantia puhuva ihminen saattaa olla tyhmä ja heikosti englantia puhuva älykäs.
    Nykyisin kielitaidolla ykeensä tarkoitetaan englannin osaamista. Testasiko Iltis ministereiden ruotsinkielentaitoja? Tai saksan? Viron? Venäjän? Ranskan? Latinan? Espanjan? Portugalin?

  2. Neulekirppu

    Tätä Kirsi juuri tarkoitin. Ei vieraan kielen sujuva taito ole älykkyyden mitta. Hyvä jos sellainen taito on, sehän on pelkästään plussaa.
    ;D ja kuinkas hyvin nämä muiden maiden johtavat kansalaiset osaavat suomea?

  3. Kirsi Myllyniemi

    Suomalaisten olisi syytä pitää kaksin käsin kiinni oman kielensä vaalimisesta. Nyt esimerkiksi väitöskirjoista suuri, vai onko suurin osa julkaistaan englanniksi. Ymmärrän toki taustalla olevat syyt. Silti olisi tärkeää, että suomi säilyy tieteen kielenä. Viime vuonna Lääkäriseura Duodecim täytti 125 vuotta. Tuo seura ansaitsee huomiota erityisesti suomen kielen tieteellisen sanaston kehittämistyöstään ja suomen kielen käytöstä, vaalimisesta ja korostamisesta.
    Olen joskus joutunut käymään ruotsalaisen lääkärin vastaanotolla Vaasassa asuessamme. Sain kyllä selvitetyksi hänelle ruotsiksi, mikä vauvaani vaivaa ja ymmärsin, mitä hän kysyi, mutta vuorovaikutus ei jättänyt kovin turvallista oloa. Turvattomuudentunee vain kasvoi, kun lääkäri alkoi selata Farmaca Fennicaa hyvin epävarmasti. Hänellä ei näyttänyt olevan aavistusta siitä, millaisia lääkkeitä Suomessa on kaupan.
    Vaasa on kamppaillut lääkäripulan kanssa paljon kauemmin kuin muut etelän kaupungit. Siellä työhönotossa on korostettu ruotsin kielen osaamista jopa suomen kustannuksella. Kielitaito hoitotyössä on vielä herkempi asia kuin politiikassa, uskoisin. Ihmettelen, kuinka oikeasti iranilaiset, afgaanit, somalialaiset tai vaikka venäläiset saavat vaivansa hoidetuksi lääkärissä täällä Suomessa. Kaikkein huolestuttavinta lienee, kun kyseessä on psykoterapian tarve.

  4. Neulekirppu

    Tiedemaailmassa on trendi se, että jos väikkäri ei ole englanniksi se ei ole oikeastaan minkään arvoinen. Se on toisaalta säälittävää, sillä ne ihmiset, joita väitöksen aihe koskee eivät usein voikaan tutustua väitökseen kokonaisuutena kielimuurin takia.

    Huvittaviakin piirteitä keskusteluissa näkee ja kuulee: kun ihmetellään sitä, miksi keskiajalla jumalanpalvelukset ja kaikki muu virallinen esiintyminen oli latinaksi. Ei pitäisi ihmetellä eikä ainakaan asialle naureskella, sillä englannilla on nykymaailmassa yhtä vahva asema kuin latinalla taannoin. Lisäksi monien suomalaisten yritysten siäisenä kielenä on englanti. Ehkäpä lähelle on vaikea nähdä.

    Kirsi, tuo lääkärissä käynti onkin mielenkiintoinen, tärkeä ja ajankohtainen esimerkki. Itse olen ollut samanlaisissa tilanteissa, kun olen asunut ruotsinkielisellä alueella.

    Kerran 90-luvuan alussa olin Ranskassa lääkärillä, joka oli syntyjään jostakin kaukaa idästä, hän ei hallinnut kunnolla englantia eikä ilmeisesti ranskaakaan, koska sitten mentiin elekielellä. Pojalla oli korvatulehdus. Yritin saada antibiootit. No sain jotakin lääkettä- joka ei kuitenkaan sopinut lapselle.
    Lääkäri oli henkilönä tosi ystävällinen: hän lähti jopa kanssani apteekkiin lääkkeen ostoon, mutta todella epävarma olo tuli, että mitähän tässä nyt…jäi kuitenkin tunne, että oliko ukkeli lääkäri ollenkaan?

  5. Kirsi Myllyniemi

    Olen tosiaan ihaillut suomalaislääkäreitä, jotka eivät tyytyneet aikansa tieteelliseen ilampiiriin 125 vuotta sitten, vaan ryhtyivät kehittämään tieteellistä nimistöä suomen kielelle. Tätä työtä tehdään edelleen ja siksi on mahdollista kirjoittaa tieteellisesti täysin pätevää lääketiedettä suomeksi; siihen ei tarvita englantia. Ymmärrän toki, että tutkimukset saavat suuren julkisuuden, kun ne ovat englanniksi.

    Olen monasti miettinyt somalialaisnaisia, jotka odottavat lääkärille pääsyä yhdessä miehensä kanssa. Aina ei taida asioihin tulla täyttä selvyyttä. Olen myös joskus yrittänyt saada venäjänkieliselle ihmiselle Helsingistä psykitrista apua. Se olisi vähintään oman juttunsa arvoinen asia; luultavasti siitä voisi kirjoittaa paksun kirjan.
    Maahanmuuttajia halutaan työvoimaksi, mutta kuka heidän henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnistaan vastaa omassa kunnassamme? Helsingissä ei ainakaan henkisestä puolesta välttämättä kukaan. Fyysisestä puolesta ehkä: hyvällä onnella potilas pääsee maanmiehensä hoitoon.

  6. Neulekirppu

    Totta. Nuo 125 vuotta sitten suuntaviivoja linjanneet ihmiset ovat nähneet tulevaisuuteen! He ovat ehkä ymmärtäneet asian myös syvällisemmin ja psykologiselta kannata: ihmiset ehkä haluavat hankkia vaivoistaan oma-aloitteisestikin tietoa (vaikka se ei nyt varmaan aina kaikissa tapauksissa ole niin suotavaa olekaan- (luulo)taudit saattavat lisääntyä ”tiedon” kasvaessa. ->Lääketieteellisten asioiden ymmärtämiseen tarvitaan kuitenkin aina jonkinlainen kokonaisnäkemys.)

    Tuo maahanmuuttajien terveydenhuolto on kiperä asia. Jo pelkästään kulttuurilliset erot (mies/nainen) ovat valtavia ja aiheuttavat ties mitä lisäjuonteita ihan tavallisessakin lääkärissä…

    Puhumattakaan, että ihminen tarvitsee psykiatrista hoitoa…

    Todell tärkeitä kysymyksiä, Kirsi!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s