Kuukausittainen arkisto:heinäkuu 2007

Opiskeluaikainen itsetunto ja työmenestys


Jyu.fi -sivustolla pyöriessäni törmäsin sinänsä mielenkiintoiseen tutkimukseen. Joistakin psykologian alaan liittyvien tutkimusten kohdalla tulee vaan pakosti mieleen, että toivottavasti ne eivät ole luomassa lisää itseääntoteuttavia ja sitä kautta ongelmallisia stereotypioita.

Suora lainaus tiedotteesta:

Opiskeluaikainen hyvä itsetunto ennakoi menestystä jatkossakin

Henkilöllä, jolla on hyvä itsetunto opiskeluaikana, on kymmenen vuotta myöhemmin todennäköisemmin vakituinen työpaikka kuin sellaisella opiskelijalla, jolla on huono itsetunto. Myös hänen palkkansa on parempi ja työtyytyväisyys ja -sitoutuneisuus ovat korkeampia. Tämä käy ilmi Jyväskylän yliopiston professoreiden Katariina Salmela-Aron ja Jari-Erik Nurmen artikkelista.

Tutkimus osoittaa, että mitä huonompi itsetunto opiskelijalla oli opintojen aikana, sitä todennäköisemmin hän oli työttömänä kymmenen vuotta myöhemmin. Niillä ihmisillä, joilla oli huono itsetunto opiskeluaikanaan, oli myös suurempi riski loppuun palamiseen työssään. Huono itsetunto ennusti korkeampaa todennäköisyyttä kaikissa loppuun palamisen oireissa: uupumuksessa, kyynisyydessä ja huonontuneessa tehtävistä suoriutumisessa.

– Hyvä itsetunto suojaa työntekijää loppuun palamiselta. Itseensä tyytyväinen työntekijä uskoo omiin kykyihinsä ja tärkeyteensä ja kykenee selviytymään stressaavista tilanteista. Työtyytyväisyyttä nostaa se, että pystyy kohtaamaan työpäivän vaikeat tapahtumat haasteina, eikä pelkää epäonnistumista. Itsetunto ei voi olla liian hyvä, korostaa psykologian professori Katariina Salmela-Aro.

Yliopisto-opinnot parantavat monen itsetuntoa

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös opiskelijoiden itsetunnon kehittymistä opintojen aikana ja sen suhdetta myöhempään työuraan. Opiskelijoiden itsetunto kasvoi opintojen aikana. Eniten kasvua tapahtui niillä, joilla oli opintojen alussa matala itsetunto. Kuuden vuoden opintojakson jälkeen itsetunnon kasvu tasoittui. Mitä enemmän itsetunto opiskeluaikana kasvoi, sitä kyvykkäämmiksi ja pystyvämmiksi tutkitut tunsivat itsensä työssään kymmenen vuotta myöhemmin.

– Uusi konteksti, kuten opintojen aloittaminen, on myös mahdollisuus. Uusien haasteiden kautta voi saada positiivisia kokemuksia, jotka parantavat itsetuntoa, Salmela-Aro toteaa.

Tutkimus kesti 15 vuotta ja siihen osallistui 297 yliopisto-opiskelijaa. Itsetuntoa arvioitiin neljä kertaa opintojen aikana. Kymmenen vuotta myöhemmin työuraa arvioitiin useilla kyselyillä.

Katariina Salmela-Aron ja Jari-Erik Nurmen artikkeli ”Self-esteem during university studies predicts career characteristics 10 years later” on julkaistu Journal of Vocational Behavior -aikakauslehdessä.

Myös masennus opiskeluaikana vaikuttaa myöhempään työuraan

Opiskeluaikana masentuneet opiskelijat kärsivät useammin loppuun palamisesta ja tienaavat vähemmän myöhemmällä työurallaan. Tämän osoittaa Jyväskylän yliopiston tutkijoiden Katariina Salmela-Aron, Kaisa Aunolan ja Jari-Erik Nurmen artikkeli.

Tutkimukseen osallistuneista 297 opiskelijasta liki neljännes ei kärsinyt masennuksesta, ja heidän masennusoireensa olivat lieviä. 61 % kärsi keskitasoisista ja 16 % vakavista oireista. Opiskeluaikaiset vakavat masennusoireet lisääntyivät kymmenen vuoden tutkimusjakson aikana, kun lievien ja keskitasoisten oireiden taso säilyi ennallaan.

Sukupuolten välillä ei ollut eroa masentuneisuusoireiden esiintymisessä. Vakavista masennusoireista kärsivien ryhmässä olevilla oli vaikeuksia ikään kuuluvien kehitystehtävien suorittamisessa, esimerkiksi ystävyyssuhteiden solmimisessa ja suhteissa vanhempiin.

– Vaikeudet johtavat herkästi pessimismiin ja epäonnistumisen odotuksiin, mikä lisää passiivisuutta ja haastavien tilanteiden välttelyä. Nämä vääristyneet toimintastrategiat aiheuttavat vuorostaan masennusta. Ollaan kehässä, josta on vaikeaa päästä ulos, Salmela-Aro toteaa.

Katariina Salmela-Aron, Kaisa Aunolan ja Jari-Erik Nurmen artikkeli ”Trajectories of depressive symptoms during emerging adulthood: Antecedents and consequences” on julkaistu European Journal of Developmental Psychology -lehdessä.

Lisätietoja:
Psykologian professori Katariina Salmela-Aro, p. (014) 260 2890 tai 050 357 4765, katariina.salmela-aro(@)psyka.jyu.fi. (Linkki tiedotteen sivulle)

Jätä kommentti

Kategoria(t): muistilappuja, Pohdintaa

Hinnat ja euro


Hintojen kehitys euron aikakaudella puhuttaa. Kesällä, tarkemmin sanottuna heinäkuussa 2007 (21.7.2007), oli Keskisuomalaisessa pohdittu euroa ja hintojenkehitystä. Jutun on kirjoittanut toimittaja Katja Patronen. Jutussa vakuutettiin tilastoihmisten avustuksella, että hinnat eivät ole nousseet euroon siirryttäessä. Mukana oli 55 tuotetta.

Keskisuomalaisen hintavertailu

Hyödyke Yksikkö/ 1997 /2001/ 2007

Erikoisvehnäjauhot 2kg/1,44/1,32/,84
Reikäleipä 1kg/2,89/3,00/3,16
Pullapitko 1kg/6,06/6,05/5,88
Makaroni 400g/0,48/0,39/0,34
Naudan jauheliha 1kg/6,27/6,33/8,24
Naudan suikalepaisti 1kg/10,83/10,01/11,48
Meetwursti 1kg/15,27/13,56/12,71
Kuorettomat nakit 300g 1,62/1,55/5,5 (tässä täytyy olla toimituksella virhe. En muista että missään 300g nakkeja maksaisi 5,5 eikä nakkien kilohinta ole liikkunut vanhan 10 markan tietämissä.
Lenkkimakkara 1kg/3,66/3,81/3,42
Pizza 200g/1,26/1,62/1,07
Mikroruoka-annos 300g/2,23/2,06/1,52
Tuore kirjolohi 1kg/5,62/9,58/9,00
Tonnikala 150g/1,01/1,10/1,20
Kevytmaito 1l/0,77/0,72/0,72
Rasvaton maito 1l/0,75/0,73/0,72
Jogurtti 200g/0,42/0,41/0,41
Emmentaljuusto, sinileimainen 1kg/9,73/10,29/10,82
Edamjuusto 1kg/7,34/7,43/7,60
Sinihomejuusto 1kg/13,91/12,36/12,52
Kananmunat 1kg/2,00/2,33/2,75
Meijerivoi 500g/2,63/2,67/2,40
Jääkaappimargariini400g/1,24/1,23/1,21
Omena 1kg/1,82/1,78/1,85
Appelsiini 1kg/1,54/1,78/1,75
Banaani 1kg/1,82/1,84/1,57
Tomaatti 1kg/2,05/2,65/1,71
Kurkku 1kg/1,56/1,48/2,01 (mat havaintoni kesän kurkkuhinnoista ovat luokkaa 2,59 tai 2,99)
Sipuli 1kg/1,16/1,13/1,39
Ruukkusalaatti 1kpl/1,06/1,13/,099
Ruokaperuna 1kg/0,61/0,59/0,76
Hienosokeri 1kg/1,24/1,22/1,02
Kahvipaketti 500g/4,36/2,92/2,62
Tee 25pss/1,25/1,41/2,74
Hiiva 50g/0,17/0,18/0,19
Sinappi 125g/1,00/1,07/,092
Tomaattiketsuppi 1kg/ 3,76/3,57/2,78 – oma käyttämäni ketsuppi 1,69/1,99/2,59
Koskenkorva 0,5l/16,38/15,34/9,35
Asuntolainan keskikorko %/ 1,22/1,14/4,60
Sähkö kWh/0,10/0,08/0,09
Muovikassi 1kpl/0,15/0,14/0,15
Kondomit 5kpl/3,40/3,50/3,46
Kevyt polttoöljy 1l /033/0,47/0,63
Bensiini 95 1l/1,10/1,27/1,35
Bensiini 99 1l/1,14/1,32/1,38
Diesel 1l/ 0,74/0,88/0,99
Linka-automatka 200km/21,91/44,21/48,80
Junamatka 200km/18,55/46,92/49,60
Taksimatka 5km(päivällä)/8,69/9,02/10,30
Elokuvalippu 1kpl/7,96/7,61/8,72
Uimahallimaksu 1kpl/3,55/3,83/4,38
TV-lupa 1kpl/171,33/178,28/209,50
Pizza ravintolassa 1kpl/7,92/7,36/8,19
Kahvi kahvilassa 1kuppi/1,11/1,21/1,54
Hammasharja 1kpl/1,56/1,55/1,59
Passi 10 vuotta /39,48/36,09/46 Jutussa on virhe, sillä 10 vuoden passeja ei ole olemassakaan enää. Poliisi myöntää enintään viiden vuoden passeja

Neulekirpun hintavertailu tulee tähän blogiin myöhemmin (todennäköisesti tammikuussa 2008). Tavoitteenani on tarkastella hintojen kehitystä vuosina 1987, 1997 ja 2007 . En ole vielä pohtinut, minkä kuukauden otan tarkastelun alle, mutta se selvinnee tuotapikaa. Ja koska minulla on kirjanpitäjän luonne, ovat kuittini siististi tallessa. Osa on jopa vielä luettavissakin vuosikymmenten säilytyksen jälkeen. En ryhdy koko kuittikasaa penkomaan, vaan tarkastelen ainoastaan jonkun kuukauden hintoja. Tarkoitukseni ei ole myöskään verrata tai suhteuttaa hintakertymää yleiseen kustannushintaindeksiin.


5 kommenttia

Kategoria(t): muistilappuja, Pohdintaa

Iltalehti varoittaa: Älä laita lomakuvia nettiin!

Älä laita lomakuvia nettiin, varoitetaan päivän Iltalehdessä. Samalla voisi sanoa, että älä laita kaikkia tekemisiäsi ja lomailujasi nettiin. Kaikki eivät lue niitäkään samalla viattomuudella, mitä kanssabloggaajasi ehkä tekevät. Äänetön massa, joka hiippailee sivuillasi pohdiskelemassa menemisiä ja tulemisiasi ei välttämättä ole siellä ihailemassa hengentuotteitasi ja katselemassa täydellisiä valokuviasi.

Muista myös valokuviin liittyvä tietosuojalaki.

Tässä suora lainaus Iltalehden nettisivulta:

Kaikki eivät katso perheen lomakuvia samalla viattomuudella, Pelastakaa lapset ry:n pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta varoittaa.

Sukulaisten ja tuttavien selattaviksi tarkoitetut kotialbumit ja perhe-elämän kommelluksista raportoivat blogit ovat helppokäyttöisiä ja hauskoja, kunhan käyttäjä tiedostaa internetin varjopuolen: Viattomat rantakuvat voivat päätyä ”likaisiin käsiin” ja jopa lapsipornosivuille.

Ruotsin poliisi varoitti muutama viikko sitten laittamasta lomakuvia verkkoon, ja riski on yhtä todellinen Suomessa.

– Arkiviisautta on, ettei nettiin tule päästää lasten kuvia uimarannalta aatamin ja eevan asuissa, rikosylikomisario Lars Henriksson Keskusrikospoliisista tiivistää.

Rakastava vanhempi ei välttämättä tule ajatelleeksi, millainen paratiisi verkko on pedofiileille.

– Netistä löytyy sivuja, joista voi ostaa lapsierotiikkaa. Ne sisältävät valokuvia ja videoklippejä esimerkiksi vähäpukeisista lapsista rannalla. Kuva itsessään voi olla ihan laillinen, ei seksuaalisessa kontekstissa otettu, mutta paheksuttava asia on katsojan silmissä, Henriksson selittää.

Oppilaiden kuvat poistettiin

Markkula-Kivisilta muistuttaa, että netti on ”maailmanlaajuinen ilmoitustaulu”, jonne ei kannata laittaa yhtään kuvaa, jota ei olisi valmis jakamaan koko naapuruston kanssa.

Henrikssonin mukaan ensimmäinen keskustelu internetin vaaroista käytiin 1990-luvulla, kun koulut laittoivat kuvakollaaseja oppilasta verkkosivuilleen.

Tuli ilmi tapauksia, joissa niitä käytettiin seksuaalisten mieltymysten tyydyttämiseen, vaikka kuvissa sinänsä ei ollut mitään väärää.

Varsinainen lapsipornografia on laajalti kriminalisoitu koko Euroopassa. Keskusrikospoliisi jäljittää laitonta aineistoa hallussa pitäviä suomalaisia lähinnä ulkomailla tehtyjen takavarikkojen avulla.

– Lokiaineistoista saattaa ilmetä, että suomalaisesta ip-osoitteesta on käyty imuroimassa, Henriksson selittää.SANNI GRAHN
sanni.grahn(@)iltalehti.fi

Lisää aiheesta perjantain Iltalehdessä

6 kommenttia

Kategoria(t): Lööpistä löydetty, muistilappuja, Pohdintaa, valokuvaus

Paluu pulpettiin


Peruskoulun päättötodistus

Äidinkieli………………………….10
Englanti…………………………….10
Ruotsi………………………………..8
Matematiikka…………………….8
Fysikka ja kemia………………..9
Biologia ja maantieto…………..7
Historia ja yhteiskuntaoppi…9
Uskonto………………………………9
Liikunta ja terveystieto……….6
Musiikki………………………………9
Kotitalous……………………………10
Käsityö: tekstiilityö……………..10
Kuvataide……………………………..8
Käytös ja huolellisuus…………….10

Keskiarvo………………………………8,8

Testin löydät Hesarin Paluu pulpettiin-osastolta

2 kommenttia

Kategoria(t): Rakennettu maisema, sekalaista sälää.

Sienipiirakka

Minulle on vakiintunut Kotilieden leivontakirjan (WSOY: Yhtyneet kuvalehdet, 2. painos) sienipiirakan pohja s. 238 oikeastaan kaikkien suolaisten piirakoiden pohjaksi. Mielestäni pohja soveltuu erinomaisesti esim. kinkulle, porolle, lohelle, parsalle ym., ym.

Sivulla oleva ensimmäinen ohje on Kantarellipiirakka, jonka on lehteen/kirjaan lähettänyt Kerttu Kaljunen, Joensuusta ja toinen sivulla oleva ohje on nimeltään Herkullinen sienipiiras. Sen on ohjeen kohdalla ei ole ohjeen lähettäjän nimeä. Lieneekö sitten Kotilieden toimituksen oma kehitelmä. Kotilieden uusi leivontakirjakin näyttää olevan loppuunmyyty.

Ensimmäisessä, Kerttu Kaljusen, ohjeessa piirakan pohja tehdään näin:

1dl perunasosehiutaleita tai 3dl valmista perunasosetta
1-1½ dl lämmitä vettä
1tl suolaa
100g voita tai margariinia
n. 2dl sämpyläjauhoja tai vehnäjauhoja (itse käytän aina vehnäjauhoja)
valkopippuria

Täytteeseen:

n. 1l tuoreita kantarelleja tai 300g pakastettuja
1 iso sipuli (laitan kolme, kun teen piirakan suppiloista tai tateista)
50g voita
1dl kermaa
1-2tl suolaa

Pinnalle:

2 kananmunaa
1dl maitoa
250g raejuustoa

1. Tee perunasose hiutaleista tai käytä valmista. (Lisään valmiiseen muusiin noin 2dl vettä) Lisää suola, rasva, jauhot ja hiukan valkopippuria. Sekoita taikina ja taputtele se piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Pidä viileässä paistohetkeen saakka.
2.Pilko tuoreet sienet paistinpannuun. Anna sienien kiehua omassa nesteessään, kunnes se haihtuu. Lisää voi ja silputtu sipuli. Hauduta hiljalleen ja lisää lopuksi kerma ja anna vielä hautua miedolla lämmöllä. Mausta ja siirrä jäähtymään.
3. Sekoita kananmunat, maito ja raejuusto. Levitä sienimuhennos taikinapohjalle ja kaada raejuustomaito päälle. Raejuuston asemasta voit käyttää myös juustoraastetta.
4. Paista piirakka 225 asteessa, ensin alalämmössä 15min ja sitten ylälämmössä, kunnes piirakka on kellanruskea. (Lähde: Kotilieden leivontakirjan 2. painos)

Sienipiirakoiden ym. ohjeita (ravintotaulukko, KTL)

Birkkalan tilan ohje Tietoa speltistä ja Birkkalasta Speltti (Triticum spelta)

Hannu Jalkasella on ilmeisesti sormensa pelissä tässä piirakkaohjeessa?

Herkut-net sivuston sienipiirakka ohjeen taikinapohjana on voitaikina

Kantarelli-paprikamuffinit

Keittotaito-ruoanvalmistuksen nettiopas Sienipiirakka valmistuu näin

Keittön sienipiirakassa on mausteena timjamia

Maku-lehden sienipiirakan pohja kuulostaa Neulekirpun käyttämältä pohjalta…

Makupalat tarjoilevat sienikeittoa ja -piirakkaa

Osteosauruksen sieni-sipulipiirakka Sanna Karin ohje

Merja Åstedt lohi-suppilopiirakka

Myllyn Paras ohjeen mukainen sienipiirakka

Pyhäpäivän sienipiirakka löytyy Marttojen ohjelistasta

Reseptimaailmasta löytyy Ullan sienikastike ja -piirakka

Riisiä sienipiirakan täytteenä on tässä ohjeessa

Ruoka ja viini -lehden savuporo-sienipiirakka

Salon sienitilan ohjeita

Sienipiirakka ytimekkäästi mukana kinkkusuikaleita… pohjassa kaurahiutaleita ja ehkäpä vehnäjauhot korvaamalla sopii gluteiinittoman piirakkapohjan ohjeeksi

S-ruokamaailman maukas sienipiirakka

Sienipiirakka , jossa on mm. kirsikkatomaatteja ja sipulia

WikiBooks-keittokirjan sienipiirakka

Syksyn sienipiirakka Reseptit.com-sivustolta

Vieraskorea sieni-paprikapiirakka

Wegebon-sivuston sienipiirakka 2

Älä tule paha kakku-blogin kevyt sienipiirakka

5 kommenttia

Kategoria(t): Sienet, Syötävää

Viisi palaa kiinni


Illalla ei pistely oikein innostanut. Sain ommeltua peittoon vain viisi vaivaista palaa kiinni. Montakohan tuossa on yhteensä. En jaksa edes miettiä. Surffasin aika pitkään käsityösivuilla.
Aivan upeita tuotoksia kaikkialla.

2 kommenttia

Kategoria(t): Kampikäsityö, tilkut

Blogianalyysi


Nyt lienee taas sopivan hidastempoinen aika tarkastella taas tätä blogiliikennettä. Kameraveneen Mari taisi aloittaa, joten jatketaan siitä, sillä tämä on ollut tässä jo työn alla muutaman päivän. Yksittäisistä hakusanoista ylivoimaisesti suosituin on Neulekirppu.

Tallilla -osaston suosio on selkeästi kasvanut edelleen. Suosituin yksittäinen tai pitäisikö sanoa luetuin juttu on ollut hevosen uittamiseen liittyvä postaus.

Hyvänä kakkosena hankkisinko hevosen – myytäviä hevosia ja kolmosena tallilla-osasto eli ns. pääkategoria.

Monty Robertsiin liittyvä postaus pitää pintansa myös pintansa sekä hevosen terveyteen liittyvä postaus on sekin kymmenikössä.

Syötävää osaston jutut tulevat hyvänä kakkosena. Syötävää-hakusana on suosituin ja toista sijaa pitää edelleen leppäkerttukakkuja ja muita lastenkakkuja postaus.

Tuholaiset-osaston hakusana on jostakin syystä sellainen, jolla tänne tullaan ulkomailta. En tiedä, mistä moinen voisi johtua. Ilmeisesti luulevat joksikin pomminpurkajaksi. Ehkä verbi tuhota on tuttu. Papintappaja on keulilla. Ilmeisesti joku aikoo ottaa papin hengiltä, mutta tämä papintappaja on tuholaishyönteinen tai paremminkin ehkä kuoriainen.

Suosikit 11-20 ykkösenä on Monty Robertsiin liittyvä postaus
Lapsille-osaston postauksista leikkimökin ohjeet on järjestyksessä seuraava. Toukokuun kokonaisuus lienee jossakin linkattuna, sillä se on sitten seuraava. Yksin liikenteessä ärhentelyni on noussut toiseen kymmeniköön, angervot, kasvitaudit, blogeja ja valokuvatorstain haaste tanssi on jostakin syystä tässä mukana. Marja-aronia -postaus on pitänyt pintansa lähes vuoden.

21-30

suosituimmasta poimintoina ovat mm. hevosen terveydestä , kakkalista, murotaikinapiirakka, ja raparperi kukkii

31-40
omena, aleksanterinleivos, sienet , Kyra Kyrklund ja joitakin linkkikoosteita sekä valokuvatorstain haasteita näyttää olevan tässäkin mukana

41-50

MM. mannerheimin sima, valkosipulileipä, hevosen iän määrittäminen hampaista, luonnollinen hevosmiestaito, verenpaine nousee– kokonaisuus, pohdintaa ja surun kohdatessa oppaita postaukset löytyvät tästä.

Edelleenkin blogiini tullaan pääsääntöisesti googlettamalla. Kävijämäärä näyttää vakiintuneen keskimääräisesti noin 125 päiväkävijään. Vaihteluväli on ollut viime viikkoina 83-244 välillä.
Ufona oli lähimenneisyydessä jostakin syystä postaus Muumilaakosen elämää II, jonne näytti löytävän tiensä vierailijoita yhdestä sun toisesta maasta aivan käsittämättömästi. Ilmeisesti Muumit ovat pop.

Suosituimmat reitit tänne ovat:
1. Google
2. forum/hevostalli.net/referal
3. blogger.com/referal (tästä olen todella yllättynyt)
4. inspis.vuodatus (Valokuvatorstai)
5. Kaisan blogin kautta klikataan seuraavaksi eniten
6. suoraa tulijat
7. Eniro
8. Haloefekti blogi
9. Tarinamaanantai
10. del.ico.us/referal

Vastaavasti käsityöblogin, sen alkuperäisen Neulekirpun, kävijät tulevat n. 80% blogilistan kautta ja loput googlettamalla tai suoraan.

Jätä kommentti

Kategoria(t): blogeista, blogianalyysi

Mitäs kuuluu tilkkupeitto…

… Eilen sain ommeltua nuo puuttuvat kaitaleet kiinni peiton päätyihin.


Tänään menin penkomaan varastosta tilkkupalalaatikoita, jonne olen säilönnyt leikkaamiani tilkkuja.



Jihuu. Ailimmaisesta laatikosta löytyi tässä peitossa käyttämiäni tilkkuja.


Aivan täydellisesti tilkut eivät riittäneet. Eikä etsinnöistä huolimatta kankaita löytynyt mistään.


Nyt palat sitten pitäisi ommella peittoon kiinni. Reunapalat puuttuvat vielä. Ehkä tämä tästä.

3 kommenttia

Kategoria(t): Kampikäsityö, tilkut

Verkkolehti InMediasRes: Tulospalkkausta terveyshallintoon

Verkkolehti InMediasRes: Tulospalkkausta terveyshallintoon

Kirsin blogissa on taas paljon muutakin hyvää asiaa.

2 kommenttia

Kategoria(t): muistilappuja, Rakennettu maisema

Tylyä kohtelua

Hamph… tästä kirjoitteluni hidastempoisuudesta ja asioiden hautomisesta saanee jonkun käsityksen, kun kerron että Kirsi tuolla omassa blogissaan kirjoitteli elokuussa 2006 äitinsä turhasta lääkärissäkäynnistä. Tätä kirjoitusta olen hautonut siitä saakka. Enkä tiedä riittääkö rohkeuteni tekstin julkaisemiseen vieläkään. Ehkä blogini nimeksi sopisikin paremmin hautomakone. Täytyy harkita, jos vaihtaisi blogin nimen Hautomakone by Neulekirppu. Kommentoin Kirsin blogissa kuluvana keväänä (2007) edesmenneen isäni keväällä saamaa kohtelua seuraavasti:

well… kirjoituksesi kosketti, sillä omani isäni on äitisi ikäinen. Lähempänä 80 kuin 70. Hän kaatui keväällä, löi päänsä pahasti, kunto meni kehnoksi, mutta lanttu leikkasi. Välillä tosin oli sekavuustiloja. Isälle laitettiin vaipat, vaikka hän iso mies pyysi, että saisi alusastian tai sorsan. Lääkärien mukaan ei kannattanut enää hoitaa, lisää vain lääkkeitä, ettei pappa pyydä vessaan. Mitäs rusinasta. Ei mennyt kauaa kun havaitsin olevani 12/3 (isän huone/sänky) herran tosi vaikea tytär. Kun kysyin siitä, että miksi näitä asioita ei voida antaa, minulle vastattiin, että tähän pitää vaan tottua ja nöyrtyä tilaansa.

Me tyhmät sukulaiset sitten liittouduimme yhteen. Minä ajoin muutama sata km viikonloppuisin juottamaan isääni, viikolla juotti isäni avo ja veli.

Tiedän, että ei vanhasta enää saa uutta, mutta elämisen arvoisia ellei enää vuosia, niin hetkiä kuitenkin. Hoitamisessa on paljon kysymys ajan ja resurssien sijaan asenteesta ja arvoista.

—-
Kirsin vastauksen jälkeinen kommenttini liittyi edelleen isääni:

Isäni oli viikon alueensa keskussairaalassa sydänvalvontaosastolla. (Infrakti+lievä halvaus) Siellä hän sai sorsan ja alusastian ja mielestäni todella asiallisen hoidon, mutta paluu paikalliseen terveyskeskukseen oli karu. Kunto huononi silmissä!
Ei juottamista, ei syöttämistä, ei vessaan.
Iso mies melkein itki, että hän ei halua tehdä vaippaan. Kun hän hieman toipui hän sisukkaasti meni yksin vessaan ja kaatui sitten uudelleen, mutta onneksi ei lyönyt päätään uudelleen.
Vastauksen antoivat (sillä olen sinnikäs) sairaanhoitajat 2 kpl, apuhoitaja 1 kpl.

Nuori lääkäriharjoittelija selitti, että tässä on nyt sitten saattovaihe. Kyseli, että nesteytetäänkö jne. Tyttöparka. Ei kätellyt, ei katsonut silmiin, ei koskettanut potilasta (=ihmistä).
Teorian oppii kirjoista, työtä tehdään sydämellä ja sen työn oppii vasta tekemällä ja olemalla aidosti kiinnostunut ihmisestä.
Jotenkin tuntuu, että koulutodistuksen sijaan pitäisi korostaa enemmän soveltuvuutta alalle.

Kävimme Kirsin kanssa kaksinpuhelua

Paikkakunta on pieni.

En kysynyt, mitä lääkäri (siis hän oli kandi) mahtoi tarkoittaa saattohoidolla. Ilmeisesti viimeiselle matkalle lähettämistä/aktiivisesti avustamista. Ajattele, mikä säästö: eläkkeet, vaipat ja potilaspaikka seuraavalle. Jos et suostu olet hankala ihminen.

Mielestäni omaisten kohtelussa ja kohtaamisessa olisi todella paljon parantamisen varaa. Omaiset yritetään oitis valtaistaa (empoverment) osaksi systeemiä: kyseenalaistamattomiksi ja kilteiksi ”älä kysele ja kyseenalaista – kyllä lääkäri tietää kaiken”- objekteiksi.
Kirjoista lääkäritkin ovat asiat lukeneet ja oppinsa ottaneet, ja ammattaito sitten kehittyy työtä tekemällä, jos kehittyy. Asennevammaan ei taida olla lääkkeitä, edes lääkärillä.

Olen kuunnellut Kivelän haastattelun ja lueskellut muutamia juttuja, joita on tehty hänen raporttinsa perusteella. Onni, että raportin teki ihminen, joka aivan aidosti teki työnsä eikä vain ollut tekevinään.

Mielestäni on hyvä, että näitä asioita on ruvettu sanomaan ääneen.

Keskustelu omalta osaltani päättyi:
Sanopa muuta: nämä ihmiset ovat rakentaneet tämän maan.

Muun lisäksi allekirjoitan tuon viimeisen kirjoittamasi kappaaleen täysin.
En viitsi siihen enää kirjoittaa mitään, sillä olen vaahdonnut jo enemmän mitä laki sallii.


Olemme onneksi tähän asti säästyneet sen suuremmilta lääkärissä-käynneiltä. Tarkoitan tällä sitä, että mitään sen vakavampaa ei ole ollut. Lapsilla on ollut lähinnä korvatulehduksia (niitä tosin runsaasti) ja flunssaa. Jokunen keuhkoputkentulehduskin mahtuu joukkoon. Niin ja korvien putkitukset.

Olemme myös säästyneet suuremmilta hoitovirheiltä. Yksi pahimmista hoitovirheistä, joka olisi voinut koitua kohtaloksi, oli kun 3-vuotiasta esikoistamme pisti kyy ja lääkäri hoiteli antibiootilla ehkä vähän punertavia korvia, varmuuden vuoksi. Poika puhui sekavana (kuume pilvissä) isosta madosta. Äiti siellä oli näiiiiiiiiiin iso mato. Pienet kädet levällään, silmät suurina.

Iso mato oli kuitenkin ehtinyt puraisemaan. Onneksi ei kuitenkaan koko voimallaa, sillä tällä tarinalla ei muuten ollut onnellista loppua. Kun sitten mentiin uudelleen madonpuremaa näyttämään, lääkäri pakeni paikalta.

Virheitä sattuu tekevälle aina. Elämä on rajallinen, aina. Ja aika kuolla lienee aina sopiva. Huolimattomuuden ja välinpitämättömyyden takia tai oman ylpeyden takia tapahtuneita virheitä on kuitenkin vaikea antaa anteeksi.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Arjessa tapahtuu, muistilappuja, Pohdintaa, Verenpaine nousee