Yksin liikenteessä


En tiedä, onko soveliasta moittia kanssaliikkujia, mutta ottaa jotenkin niin tuonne ajatteluelinten puolelle, että… Olen ihmetellyt lähes koko kirpunelämäni ajan, että katoaako ihmiseltä aivot ja ajattelukyky samalla hetkellä kun hän menee auton ratin taakse tai nousee (polku/moottori)pyörän selkään? Tämä tunne on entisestään vahvistunut tämän kevään ja kesän aikana. Tosin ajattelukyvyn olemassaolosta ei voi olla täysin varma jalankulkijoillakaan… vai mitäs sanotte pyörätiellä sinne tänne pomppivista jalankulkijoista, jotka taakseen katsomatta risteilevät pitkin pyörätietä? Mutta nyt keskityn autoilijoiden ja pyöräilijöiden parjaamiseen, sillä joskus tunne ajatteluelimien sulamisesta, osittaisesta tai tilapäisestä häviämisestä, varsinkin autoilijoiden kohdalla, on niin vahva, että alkaa epäillä omien näköelimiensä tuottavan verkkokalvolle virheellistä informaatiota.

Vai onko ajoasenne ja -tyyli peräisin niiltä ajoilta kun kulkuneuvo kykeni itse(=hevonen) vähän ajattelemaan ja säätelemään omaa vauhtiaan? Ihmisen järjellä ei kuitenkaan kyketä tekemään kahta asiaa samaan aikaan. Ajattelemaan ja ajamaan.

Turvaväli

Älykääpiömäiset ohittamiset ovat saaneet verenpaineeni nousemaan monen monta kertaa kuluvainkin vuoden aikana. Olenkin ryhtynyt pohtimaan pienessä kirpun päässäni, joskos muutamilla autoilijoilla on väärä käsitys siitä, miten autot lisääntyvät…nimittäin niin perässä tuntuvat jotkut herrahenkilöt, nimenomaan etenkin herrahenkilöt, autollaan ajelevan, että ei voi välttyä kaksimielisiltä ajatuksilta. Turvaväliä on turha yrittää pitää, sillä sillä saa aikaan vain mielipuolisen ohittamisrefleksin laukeamisen. Stop. Jäi tuo autojen lisääntymisen pohdinta tuossa kesken. Autoja siis tehdään autotehtaissa hitsaamalla, ne eivät risteydy ja lisäänny peltikontaktissa, vaan päinvastoin. Vähenevät. Joten ei ainakaan siksi, että saisi uuden pikkuauton, kannata roikkua edellä menevän takalistossa.

Voisiko kuitenkin, kaikesta huolimatta ja asiallisesti ottaen, ajatella niin että jos edessä tapahtuu jotakin, joka vaatii äkkinäistä jarruttamista, edellä menevän takalistossa liian lähellä ajaminen koituu vain itselle ikävyydeksi… Eli jos et välitä toisista tiellä liikkujista, niin ajattele edes itseäsi.

Pysäköinti ja vilkun käyttö

Kuten olen täällä kirjoituksissani jo monen monta kertaa maininnut, talvella kuljen jalan ja lumien mentyä siirryn ajamaan avoautollani (=polkupyörä). Ja nyt on taas se aika, kun siis ajan. Eräänä keväisenä aamuna töihin tullessani olin vähällä päätyä pick up auton lavalle, kun se kaarsi äkillisesti eteeni, löi jarrut pohjaan ja siirtyi pyörätielle SUORAAN RISTEYKSEN kohdalle poikittain. Tiedustelin kainosti, että eiköhän auto ole vähänintäänkin hassussa paikassa/aiheuttamassa ongelmia kääntyville. Herrat olivat ilmeisesti kuitenkin sitä mieltä, että kävely ei sovi heidän talvella hellästi vaalimilleen ja muhkeat mittasuhteet saavuttaneille vatsoilleen. Esitin samalla toivomuksen, että kaupungille hankittaisiin vain sellaisia autoja joissa vilkku kuuluu vakiovatusteisiin tai jos autossa satuu sellainen kapine olemaan, niin annettaisiin auto vain sellaisten käsiin, jotka tietävät ja osaavat ko. laitetta käyttää. Huomannette siis, että Neulekirppuun ei kannata törmätä aamulla. Ei ainakaan, jos ei käytä vilkkua tai jos parkkeeraa pick uppinsa keskelle risteystä.

Lisäksi olen empiirisesti tehnyt monen monta kertaa sellaisen havainnon, että vilkku ei näytä kuuluvan kaikkien autojen vakiovarusteisiin. Vai kuuluuko se sittenkin? Sillä meidän karvalakkiautossakin sellainen on, vaikka se ei ole totta tosiaan Audi tai Mersu tai Jaguar. Mistä kuitenkin johtuu, että vilkuttomia autoja näkee kaikkialla? Viimeksi eilen lakanpoimintareissullani olimme ajaa sellaisen perään. Hums. Jarrut kiinni ja käännös vasemmalle peräkärryn kera. Ilman minkäänlaista ennakkovaroitusta. Mistä johtuu, että vilkun käyttäminen on niin vaikeaa? Vai johtuuko sen käyttämättä jättäminen ainoastaan siitä, että autoa ajaa MINÄ itte, jonka ei tarvitse käyttää vilkkua. Ehkäpä kuski on hankkinut vilkunkäyttämättömyysluvan poliisilta tai lääkäriltä. Ilmeisesti jollakin konstilla sellaisia lupia saa.

Olen joskus kuullut perusteluksi, niiden suusta, jotka eivät ajaessaan vilkuttele, että kyllähän mä tiedän minne mä meen. Toivottavasti se on sanottu ainoastaan huumorilla tai kun ei ole kysymykseen muunlaista vastausta keksitty. Se ei kuitenkaan riitä kanssakulkijoille, että kuski itse tietää minne menee, vaan kuskin pitäisi ymmärtää viestittää muille minne hän on menossa. Sillä tuskin kuskikaan aina on täysin selvillä menemisistään. Ainakaan vieraalla paikkakunnalla. Liikenteen sujuminen kun perustuu siihen, että sääntöjä noudatetaan. Säännötojen noudattaminen tekee ennakoimisen mahdolliseksi ja liikenteen joustavaksi. Jossakin sellaista ennakoituvuutta on kutsuttu sosiaaliseksi pääomaksi.

Liikennesääntöjen osaamisen puute vaivaa myös pyöräilijöitä aivan yhtä lailla. Pyöräilijätkin ilmeisesti kuvittelevat muuttuvansa kuolemattomaksi istuessaan pyörän satulaan -moottoripyöräilijöistä puhumattakaan. Niin uhkarohkeita liikenteellisiä suhahduksia tuolla näkee. Harva polkupyöräilijä näyttää suuntamerkkiä ja takaa tuleva ohittaa yleensä SHUIH juuri, kun itse on näyttämässä merkkiä ja kääntymässä. Täytyy sanoa, että tunsin taannoin (keväällä) kyllä lievää vahingoniloa, kun kirpunkourani iskeytyi tällaisen olen yksin liikenteessä -maantiekiitäjän käsivarteen, kun suuntamerkkiä näyttäessäni tämä teiden ritari huristi ohi. Toivottavasti tuli mustelma. Seuraavalla kerralla potkaisen tai heitän sateenvarjolla. Asiallisesti ottaen takana tulevan tulee kuitenkin ennakoida ja väistää. Sama pätee esim. laskettelurinteessä ja ratsastuksessa: Takana tuleva väistää.

Vaikka ei suuntamerkinkään näyttäminen auta. Lienee näössä vikaa. Muussakin kuin ulkonäössä. Olin perjantaina töistä tullessani kääntymässä vasemmalle (kotipihaani) ja näytin taatusti suuntamerkkiä. Takana tuleva autoilija aijoi vain röyhkeästi vasemmalta ohi. Poikasen naamalla oli välinpitämätön ilme, että odota sinä mummo kuule, minä menen ensin. Polkupyöräni eturengas osui melkein auton puskuriin. Ilmeisesti Mercedes-Benzin kujettajat ovat väistämisasiassakin etuoikeutettuja. Yhtenä vaihtoehtona tulee mieleen, että nämä tyypit ovat pelanneet liikaa tietokonepelejä ja kuvittelevat elämässäkin saavansa Game Overin jälkeen uuden elämän. Ainakin itselleen.

Risteyksien tukkiminen – asennevammaisuuden helmi?

On yksi taitolaji tosiaan sekin. Suorastaan oikein asennevammaisuuden helmi. Kun vanhoilla vihreillä kaahataan kadun yli, etenkin ruuhka-aikaan, sotketaan ja puuroutetaan liikennettä entistä enemmän. Yleensä katua tukkii louskulla ajeleva, pyylevähkö, lippalakkipäinen herrahenkilö. Yleensä tämä herra vielä puhuu puhelimeen ja tupakka roikkuu joko suupielessä tai kädessä. Kyllä naisistakin löytyy vastaava ryhmä. Yleensä tuntomerkit ovat muuten samat, mutta lippalakki puuttuu.

Parkkipaikalla suhauttelevat tädit ja sedät

Ovat nekin oma lukunsa. Suih ja vuih. Ei pahemmin sivulle vilkuilla eikä taideta eteenkään katsella, kun suhuutetaan. Mennään sinne ja tänne. Tuleeko tällaisella suhauttelevalla tädillä ja sedällä koskaan mieleen, että joku polvenkorkuinen saataa olla vaarassa jäädä alle. Ilmeisesti hekin ovat yksin jättimarkettien jättiparkkipaikoilla.

Nämä kaikki ovat kuitenkin aika pientä siihen välinpitämättömyyden määrään ja laatuun, joka tuntuu vaivaavan etenkin (nuoria) mieskuskeja. Rajoja asettamaan tulevat poliisit ajetaan nurin tai lukuisista pidätyksistä ja kortin hyllylle laittamisista huolimatta ajellaan tyylin muuttumatta pätkääkään. Tarina kertoo (toivottavasti on tosiaan vain tarinaa, vailla todellisuuspohjaa) että eräs paikkakuntalainen nuori mieshenkilö on jäänyt 50 (viisikymmentä) kertaa kiinni rattijuopumuksesta, kortti on hyllyllä, mutta ajaminen jatkuu, milloin rekisteröimättömällä milloin varastetulla tai jollain muulla tavalla laittomalla autolla.

Laumakävelijät lienevät yksin liikenteessä

Sitten vielä lopuksi ovat nämä laumakävelijät. Sellaiset iloiset ryhmät, jotka ovat sillä hetkellä ainoat maailmassa. Tie on tukossa ja kellonkilkatus ei yllä saavuttamaan huomiota tai sitten lauma poukkoilee sinne tänne… Mutta se onkin jo kokonaan toisen natinan arvoinen juttu.

Advertisements

15 kommenttia

Kategoria(t): huumori, luonto, Pohdintaa, Verenpaine nousee

15 responses to “Yksin liikenteessä

  1. Nohna

    Ja JUURI TÄNÄ AAMUNA (niinkun niin monena muunakin) kummastelin tuolla, kun kuorma-auto ajoi edellä sallittua nopeutta ajavan auton takapuskurissa kiinni ilmeisesti siksi, että kuljettajan olisi hänen mielestään pitäny ajella hiukkasen lujempaa. Kun itse toista kaistaa sivuutimme tuota parivaljakkoa en voinut olla jännittämättä josko kuorma-auto sittenkin päättää mennä ohi juuri kun olemme kohdalla. Samalla tiellä työkaverini auto joutui kolhituksi sattuessaan olemaan viereisellä kaistalla kun venäläinen rekka päättikin vaihtaa samalle kaistalle näkemättä henkilöautoa.

    Eilen puolestani näin, että vilkkua voi tietysti näyttää siinä vaiheessa kun ohitus on jo tapahtunut ja ollaan turvallisesti ohitetun auton edessä. Silloinhan kuljettajalle ei jää epäselväksi, toimiko vilkku vai ei.

    Tänä aamuna kummastelin taas kerran niitä pyöräilijöitä, jotka välttämättä haluavat ajella jalkakäytävällä. No, ehkä siksi, kun mukulakivillä on ajo niin pomppivaa.

    Miksiköhän Espan puistossa ei enää ole Pullonkerääjät, olkaa hyvä -laatikkoa vai lieneekö se vain siirretty? Aika monta tölkkiä oli maassa, mutta siivoajat olivat täydessä vauhdissa kuten joka aamu seiskan jälkeen. Nyt meni jo aiheen viereen, sorry.

  2. Neulekirppu

    Joo. Se menee käytännössä just noin.

    Täällä mua kummastuttaa (muiden liikennesuunnitelukukkasten lisäksi) tuo Vaajakosken (Kuopio, Joutsa) suunnasta tuleva/Seppälän prismalle yms. tavarataivaille menevä ramppi. Siinä on sellaista sekoilua, että kiltisti ajamallakin meinaa olla ties missä.

    Hulluimpia tilanteita, joita tuossa rampilla tulee on, kun Muuramesta päin tulevat ajavat kohti Oulua ja sitten ylinopeutta paineleva auto kiilaa ohi ja palaa eteen vieden melkein keulan mennessään, sitten muutaman metrin kuluttua ohittaja vetää ns. liinat kiinni ja menee tuolle em.rampille, josta siis tullaan Oulun suuntaan menevälle moottoritielle sekä käännytään Seppälän alueelle/Huhtasuolle ja Kangaslammelle. (Jyväskyläläiset tietävät paikan)
    Usein samaan aikaan tuolta Vaajakosken suunnasta rekka pyrkii jatkamaan matkaansa pohjoiseen päin… Tuo kohta on oikea sekahedelmäsoppa.

  3. Kaisa

    Kiitos tästä loistavasta postauksesta! Linkitin sen blogiini.

  4. Neulekirppu

    Kiitos Kaisa. Olen pyöritellyt tätä tekstiä todella kauan (keväästä saakka)…että julkaisenko vai en. Tänä aamuna pisti muutama töppinki niin vihaksi, että päätin työntää tekstin tuubista ulos.

  5. Liisa

    Moniin mainitsemiisi kiperiin tilanteisiin on diagnoosi nimeltä rattiraivo (road rage), joka on autosta (mitä isompi auto, sen vakavampi tauti) tarttuva tauti kyseiseen tautiin altistavan geenin kantajille. Loistava kirjoitus!

  6. Neulekirppu

    Huh joo. Tätä rattiraivoa näyttää tosiaan olevan sitä enemmän mitä isompi auto. Rekkakuskeilla ja kuorma-autoilla ajavilla se on pahinta. Nohna tuossa aamulla kertoi puskurissa ajaneesta kuormurista.

    Minua pelottaa nämä muodikkaat tila-autot, joissa on kolme riviä penkkejä…
    Jos sellaiseen tulee kuormuri perään ja siinä takimmaisella penkillä on muutakin kuin maitotölkkejä ja kananmunia, niin seuraukset ovat varmasti ikäviä.

  7. Pami

    Nyt on ihan pakko!! 🙂

    Ajan ns. isolla autolla, mutta niin törppö en ole, etten käyttäisi vilkkua, etten jättäisi turvaväliä yms.

    Meiltä lähimpään kirkonkylään on 20 km matkaa, nopeus tiellä on 80 km/tunti ja vaikka oman autoni vakionopeudensäädin on noin 90 km/tunti aina joku pyyhkii ohitse.Ja monesti kyseessä on paaaaljon huonompi auto kuin minun allani! nimim. erittäin autotietoinen 🙂

    Valitettavan usein kysymyksessä taitaa olla ”touristi”, joka ei tiedä, että joka kerran kun minä olen liikenteessä aina tulee poliiseja vastaan tai ovat muuten parkissa tien laidassa…:-) Se ei ole selvinnyt miksi! 🙂 Lisäksi mieheni on vielä tarkempi ajaja. Hänen vakionopeudensäädin on aina 80 km/tunti kyseisellä välillä!

    Eli ns. hyvien autojen omistajia ei saa yleistää. Toivon ma…

  8. Iines J

    Mitä kalliimpi auto, sen huonompi vilkku… Sä olet toden totta perehtynyt vallitsevaan liikennekulttuuriin. Hyvä juttu, Kirppu!

  9. Neulekirppu

    Pami: Totta ei pidä yleistää. Mutta tämän jutun tarkoitus oli olla oikein sarkastinen ja ärsyttävä.

    ;D tuo ihmisrotu, joka ohittelee näitä parempia autoja ajaa yleensä sellaisella em. louskulla. Nuoriso puhuu amisautoista. Amisauton tai louskun kuljettaja menee laatuauton ohi ihan vain periaatteesta.

    Ajan itsekin olosuhteiden pakosta tuollaisella tila-autolla, jossa ovat mainitut kolme penkkiriviä. Ja minulla on siellä takapenkillä yleensä muutakin kuin edellisessä kommentissa mainitut maitotölkit ja kananmunat. 🙂 Siellä istuu yleensä pieni aarteeni neiti 4wee ja silmissäni mustenee, kun mietin, jos tällainen puskurissa kiinni oleva rattiraivoinen otus pamauttaa takaluukusta sisään. 😦 Varsinkin, jos se auto on kuorma-auto tai rekka.

    Iines: Onkohan mullakin lievää rattiraivoa tai tankoraivoa? Toivottavasti se purkautuu tämän tekstin myötä.

    Tässä tuli mieleeni se tuhma vitsi bemarin kuljettajasta, mutta jääkööt se nyt kertomatta, kun tässä blogissa vierailevat nämä neiditkin ja muitakin lapsukaisia.

  10. A-K.H

    Ja sitten on vielä laumaseisojat ja laumasekoilijat. Yleisiä tällä paikkakunnalla.

  11. Neulekirppu

    ;D juu AKH. Näillä on tapana pysähtyä keskustelemaan keskelle tietä tai risteystä. Mieluiten juuri siten, että ohitse ei ole mitään mahdollisuuksia päästä edes ojan kautta.

  12. ansku

    SIIS pelkkää asiaa Neulekirppu. Itseäni raivostuttaa samat asiat, persiissä kiinni ajaminen, vaikka nopeusmittari näyttää 90 80:n alueella, eli en aja liian hiljaa. Mutta pakkohan se on pientä pösöä ja naiskuljettajaa hätyytellä, että ”prkl toikin akka tossa jumittaa” . Sitten nää typerät ohitukset, huomasin Porista tullessa, että ohi pitää päästä, vaikka autoja tulee vastaan sitten joudutaan väkipakolla tunkemaan kahden auton pieneen väliin…ja sitten taas uusi ohitusyritys. Hetken aattelin ilkeästi ja toivoin…no itellekin olis siinä jonossa käynyt huonosti, jos olis käynyt niinkuin ilkeästi sillä hetkellä menin aattelemaan. Persiissäroikkujien en anna enää häiritä itseäni, ajelen sillä nopeudella millä ajelen ja laulelen ja naputtelen rattia musiikin tahtiin, joskus saatan hiukan painaa jarrua…AARGH!! Hyvä kun kirjoitit. EI voi olla niin kiire kenelläkään, että pitää tehdä tyhmiä ohituksia ja mikä idea muuten siinä persiissä roikkumnisessa loppujen lopuksi on??? Yrittää saada edelläajaja ajamaan ylinopeutta??? vai mikä? Mitä se hyödyttää, itse yritän pitää väliä..ja joku ajaa ihan kiinni ja voin kuulla ajatukset että mee kovempaa onhan edessä tilaa…
    Kiemuraisilla teillä, joilla en uskalla ajaa kvoin kovaa, väistyn välillä sivuun jos näyttää että jonoa tulee eli pyrin siihen etten ole tukkeena.

  13. Neulekirppu

    Ansku: En ole älynnyt tuota perässä roikkumisen ideaa. Joko siinä yritetään hiostaa ajamaan lujempaa tai sitten yksinkertaisesti peesissä roikkuva ei osaa ajatella tuulenhalkaisijataan (=nenä)pidemmälle.

    Huvittavaa näissä ohituksissa on yleensä vielä se, että jos ajaa vaikka Tampereelta Jyväskylään, niin viimeistään Mattilanniemen risteyksessä ollaan ripirinnan ohitteljan kanssa, joka matkan varrella aiheuttaa monta vaaratilannetta itselleen ja muille.

    Itse annan mielelläni tilaa ja päästän nämä kännykkä korvalla ajavat superkiireelliset ohi.

  14. Kirsi Myllyniemi

    Luin muutama päivä sitten Hesarin uutissyötteestä jutun, joka huvitti minua suuresti. (Tästä voitte päätellä huumorini kierousasteesta yhtä ja toista.)
    Kolmekymppinen nainen puhui Itäkeskuksen parkkihallista poistuessaan kännykkään. Hän näki poliisiauton ja säikähti. Kännykkä putosi lattialle ja nainen autoineen törmäsi toiseen, pysäköityyn poliisiautoon.
    http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Nainen+kolhi+poliisiauton+romuksi+Itäkeskuksessa/1135228865131

  15. Neulekirppu

    Kirsi: tämä mainitsemasi” juttu huvitti myös minua! Kun menee sutta pakoon tulee karhu vastaan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s