Vaarassa, Löytyykö lautaseltasi antibioottiresistenssi merkkigeeni (ARM)?

Hortonomi Emma Karimaa kirjoitteli Aamulehden mielipiteisiin järkevänoloisen kirjoituksen otsikolla Ruoka voi olla vaarallista. Aamulehti, 126(216), A4. Hän aloittaa tekstinsä viittaamalla AL 30.7. olleeseen juttuun, jossa Suomen kuluttajaliiton ja maa- ja metsätalousministeriön edustajat hyssyttelevät ihmisten pelkoja ja leimaavat purnaajat tietämättömiksi. Näin vaikka tieto muuntogeenisten organismien riskeistä ja ympäristölle ja ihmiselle lisääntyy koko ajan. Geenimuuntelua ei ole todistettu turvalliseksi, päinvastaisia tutkimustuloksia sen sijaan tulee julkisuuteen –yhtiöiden liikesalaisuuksista huolimatta – aika ajoin, toteaa Karimaa. Karimaa kysyy seuraavaksi, että mikä geenien siirtämistä tekee sitten vaarallista? Ja hän vastaa. Luonto ei siihen pysty, siirtely on mahdollista vain laboratoriossa.

Kun soluihin ammutaan vieraita geenejä vain pieni osa niistä pääsee sisälle DNA:han. Jotta voidaan tunnistaa maljassa olevista tuhansista solista ne, joihin vieras geeni on saatu, tutkijat liittävät siirrettävään geeniin antibioottiresistenssi merkkigeenin (ARM). Jos geenipakkaus onnistuu pääsemään sisään solun dna:han, ARM-geeni tekee solun vastustuskykyiseksi muuten tappavalle antibioottiannokselle. Geenipyssyllä ampumisen jälkeen solut hukutetaan antibiootteihin. Henkiin jäävistä tiedetään, että ne sisältävät vieraan geenin – muut kuolevat. Tutkijoiden pelko siitä, että kun ihmiset ja eläimet syövät muuntogeenistä ravintoa, ARM-geenit voivat siirtyä ruoansulatuskanavan bakteereihin. Tätä kutsutaan horisontaaliseksi geenisiirtymäksi. Karimaa kirjoittaa, että tällainen geenisiirtymä voi johtaa sellaisten sairauksien ilmaantumiseen, johon antibiootit eivät tehoa.

Karimaa antaa esimerkkinä muutogeenisten kasvien epävakaudesta maissin, joka tuottaa Basillus thuringiensis-maabakteerista otettua toksiinia omaksi torjunta-aineekseen, saattaa yllättäen käydä niin, että myrkkyä onkin kasvissa ihmisille ja eläimille vaarallisia määriä.

Karimaa tuo esiin New York Timesin 1.7.2007 julkaistun artikkelin, jonka mukaan geenimuuntelulta on pudonnut sen teoreettinen pohja pois. Teorian mukaan geenit toimivat siististi. Yksi geeni-yksi vaikutus. National Human Genome Research Institutin tutkijaryhmä on kuitenkin havainnut, että geenit vaikuttavat toisiinsa verkostomaisesti. Todistusaineisto verkottuneesta genomista romauttaa käytännössä perustan kaikilta tähän päivään mennessä tehdyiltä virallisilta riskiarvioinneilta, jotka liittyvät kaupallisiin bioteknologian sovelluksiin – niin gm-viljeykasveihin kuin lääketuotteisiinkin, toteaa Karimaa.

Geenimuuuntelu vaarantaa luonnonkasvien perimän lisäksi myös tavanomaisesti jalostettujen viljelyskasvien sekä maatiaislajikkeiden korvaamattoman arvokkaan perimän, jota ei kerran sen tuhouduttua saada takaisin. Karimaa toteaa, että Kymmenien tai satojen metrien levyiset suojakaistat tavallisen ja gm-kasvien välillä on yhtä tyhjän kanssa, sillä mehiläisten medenhakumatkat voivat olla kilometrin mittaisia, tuulipölytyksestä puhumattakaan. AL 126(216), A4.

Vastaavasti AL 13.8.2007 mielipidepalstalla on Ilkka Lähteenmäen kirjoitus otsikolla Biologista tasapainoa heilautetaan. Lähteenmäki mainitsee, että geenimanipuloidulla soijalla saadaan 20% lisäkasvu lihan tuotannossa. Lähteenmäki pohdiskelee, mitä lihan nopeutuva kasvu vaikuttaa niiden taudinkestävyyteen. Hän viittaa nimeltä mainitsemattomaan eläinlääkäriin, joka on todennut lemmikkieläinten kuolevan nykyisin useammin syöpään, koska ne kasvavat kaupan rehuilla nopeasti ja solujen taudinkestävyys syöpää vastaan ei ehdi kehittyä riittävän vahvaksi.

Manipuloidun soijan kasvua kiidhyttävä vaikutus perustuu proteiineihin, jotka nopeuttavat solujen jakautumista ja kasvua. Kasvuun käytetty aika lyhenee, mutta samalla solujen terveyttä ylläpitävien mikro-organismien ”kypsymiseen” tarvittava aikakin lyhenee. Tästä syystä soluista tulee taudinaiheuttajia vastaan puolustuskyvyltään heikompia.

Lähteenmäki toteaa, että ympäristössä tapahtuvat muutokset heilauttavat aina ihmisen biologista tasapainoa tavalla tai toisella. AL 126(217), A4.

Tuleepa mieleeni tässä kevään ja kesän aikana kerrotut uutiset mehiläisten joukkokuolemista. Edesmennyt isäni ihmetteli muutamia vuosia sitten oman mehiläistarhansa joukkokuolemia ja kuningatarkatoja. Hän kertoi, että koskaan aikaisemmin ei ollut tapahtunut mitään vastaavaa.

Geeniruokaa ei tuoteta ruoannälkään vaan voitonnälkään. Kepan raportin nimi onkin tässä suhteessa oikein osuva. Kauhuskenaario, jos kaikki irtoaa ns. käsistä on se, että ihminen pilaa koko maapallon niin, että täällä ei enää ole syötävää ihmisille eikä eläimille. Katoaako geenimanipulaation takia kyky lisääntyä?

Sinänsä ei ole mitään uutta, että asioihin skeptisesti suhtautuvat leimataan tietämättömiksi, vainoharhaisiksi ym. Se on ollut maan tapa jo ammoisista ajoista lähtien. Keisarin uudet vaatteet on hyvä satu. Tyhmät näkevät olemattomat vaatteet ja vakuuttavat niiden olemassaolon. Ryhmäpaine estää sanomasta ääneen asioita.

Se mikä itseäni pelottaa näissä jutuissa on se, että muutama ahne ja täyskahjo päättää muiden elämisen reunaehdoista ja laadusta voitonkiilto silmissään. Ei auta vaikka ahneella on paskainen loppu, sillä ahne aiheuttaa paskaisen lopun myös muille.

Lähteitä

Bakteerien raskasmetalliresistenssi ja sen hyödyntäminen raskasmetallikontaminoituneen maan tutkimisessa

Bioteknologia info

Euroopan parlamentti Istuntoasiakirja

Geenitekniikka etenee jättiharppauksin – kuluttajan vaikea pysyä perässä

Kepa: Geeniruokaa ruoannälkään vai voitonnälkään (pdf)

Kirsi Törmäkangas Geenitekniikalla tuotettujen kasvien riskiarviointi (pdf)

Genetic Engineered Food’

GM Food

Luonnonkasvien siemenet

Tammisola Jussi Ruokaa sellaisena kuin luonto sen tarkotti

Turunen Tytteli Transposonipohjaisen muuntosysteemin kehittäminen genomisen DNA:n bakuloviruskirjastojen valmistamista varten
(Development of Transposon Based Converion System fo Creating Genomic DNA-libraries into Baculoviruses) (Gradut: UKU)

Suomeen tuodaan geenimuunnellulla rehulla ruokittujen sikojen lihaa (Yle)

Google haku hakusanoilla antibioottiresistenssi merkkigeeni

New York Times

Advertisements

2 kommenttia

Kategoria(t): muistilappuja, Pohdintaa, Referaatti, sekalaista sälää., taide inspiroi, valokuvaus

2 responses to “Vaarassa, Löytyykö lautaseltasi antibioottiresistenssi merkkigeeni (ARM)?

  1. halo efekti

    Kiitos jälleen kerran. Tukeva paketti mielenkiintoista infoa.

    Se nyt on sanomattakin selvää ettei tuollainen touhu voi olla sisältämättä vaaratekijöitä ja koekaniineina olemme me ja meidän lapsemme.

  2. Neulekirppu

    Mua aikuisten oikeasti pelottaa. Ei ruoka lopu normaaleilla viljelykonsteilla, mutta tällä tavalla se kyllä loppuu nopeammin kuin uskallamme olettaakaan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s