Neulekirpun ympäristökatastrofi

Saanko esitellä, tässä nimittäin on Neulekirpun hankkima ympäristökatastrofi! Neulekirppu kävi ostamassa minulle ruokaa, mikä on sinänsä kaunista ja kannatettavaa, sillä minä pidän ruoasta, mutta samalla se hankki tänne jonkun vinkuintiassa valmistetun ja pahalta haisevan kansan muovia/kumia ja kangasta. Oli kuulemma kuulunut kauppaan. Hanki kanille ruokaa ja saat kassin kaupanpäälle. Niin ne osaavat mainosmiehet. Ja Neulekirppu ostaa. Koko kämppä lemusi aivan hirvittävältä, kun tuo pömpeli oli ollut sisällä vaivaiset viisi minuuttia! Oikein suussa maistui se haju. Heiluttelin viiksikarvojani ja löin takajalallani raivoisasti. -Etkö pidä siitä, kysyi Neulekirppu. -Jaa että pidä. Etkö näe, että se on aivan kamala! Sehän haiseekin aivan hirvittävältä, yritin sanoa vihaisesti. Vie se pois.

– Kokeilisitko sitä, millaista siellä olisi.
– No en kokeile, sanoin ja tömistin jalkaani. En tosiaan kokeile. Pässi. Etkö ymmärrä? Miten Neulekirppu voikaan olla noin tyhmä.

No Neulekirppu laittoi tuon kassin sisälle herkkunapin, mutta tuon mööpelin haju oli niin kamala, että en mennyt tutustumaan…vaikka herkkunappi on sentään aina herkkunappi.

Sitten kaiken muun lisäksi tuli paikalle neiti 12 wee ja alkoi työntää minua takapuolesta tuon hökötyksen sisään.
– En mene sinne, ettekö nyt jo tajua, yritin tömistää. Eivät ymmärtäneet tai eivät halunneet, koska luulivat hankkineensa naksujen mukana oikein loistotuotteen.
Onneksi olen kaniksi iso, vaikka koiraan verrattuna olen pieni, kuten menneellä viikolla toteksin, että en edes mahtunut tuon hökötyksen sisälle.
-Kani ei mahdu sinne, sanoi Neulekirppu.
-Kas kun älysit, ajattelin vihaisesti ja jatkoin jalkojeni tömistelyä.
-Miten niin?, kysyi neiti 12wee.
-No katso nyt, sanoi Neulekirppu ja osoitti minua ja tuota hökötystä. Meidän kani ei ole mikään pieni kani.

Uskoivat viimein. Ja havaitsivat pahan hajunkin. -Sitäpaitsi, sanoi Neulekirppu, tuo haisee aivan kaamealta. Varmaan jotakin jätekumia tuossa edessä. Eihän tuollainen kassi pidätä tuota meidän kania hetkeäkään, sanoi hän. Mokomakin kumiristikko. Kanihan pistää sen paloiksi hetkessä.

Huh, niin päästiin tuostakin koettelemuksesta eroon. Mutta siellä se nyt on terassilla. Ollut jo viikon tai kaksi. Se haisee vieläkin. Kuulin kun Neulekirppu sanoi siitä. Se mietti mihin se voisi sitä käyttää, vai heittäisikö suoraan roskiin. En tiedä mihin päätökseen se on tullut.

No nyt minun on lopetettava. Olen kuulemma kirjoitellut jo muutenkin aivan liikaa.
Terveisiä tutuille ja voikaa hyvin!

t. Musta Kani

5 kommenttia

Kategoria(t): huumori, Lapset, Mustan Kanin päiväkirja, tarinat

5 responses to “Neulekirpun ympäristökatastrofi

  1. Iines-täti

    Terve Kani, kiva, kun taas kirjoittelit pitkästä aikaa. Mä ymmärrän hyvin, että hermot tuollaisen perheen kanssa menee. Ja kumin katku on kamala, ei sovi meille herkkänenäisille.

  2. siili Suh

    Kameraveneen Suh täällä… Oikein piikit nousivat pystyyn, kun muistelin kaivoa, johon taannoin putosin. Hui, peloottaa vieläkin! Tuo kammotus tuo mieleeni samanlaisen onkalon, josta ei ole poispääsyä! Pikkuneiti ja Kirppu tekivät hyvän päätöksen. Tiesin sen, sinulla on hyvä kotiväki, käyvät usein minullekin syöttämässä mansikoita – etenkin se pienempi pikkuneiti. Terveisiä suhilta!

  3. Neulekirppu

    Iines-täti: kiva, että ymmärrät. Kerroin jo mustalle hevosellekin ja sekin oikein kauhistui, että mitä Neulekirppu keksii ostaa sille… Se toivoi, että heinien myyjä ei keksi laittaa mitään tonttulakkia kaupanpäälliseksi…

    Siili Suh: Kiva saada viesti myös sinulta. Tunnutkin heti kamulta, sillä neiti 4wee puhuu sinusta paljon. Tottahan se on, että huolehditaanhan täällä, mutta rajansa kaikella. Nyt on onneksi häkki taas siivottu ja sain sen yhden jogurttinapinkin. Mukavaa päivää sinulle ja laivakoiralle.

    t. Musta Kani

  4. maria

    Hyvä Musta Kani, että osaat pitää puolesi ja että kamalasta laukusta päästiin. Eivät voi olla terveellisiä sellaiset tuoksut.

    Syksyterveisin.

  5. Neulekirppu

    Kiitos Maria… parhaani yritän. Joskus tuntuu kyllä vähän epätoivoiselta. Tänään leikattiin kynnet, mutta siitä kerron sitten myhemmin lisää. Minä nimittäin tykkään kynsien leikkaamisesta.

    t. Musta Kani

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s