Värivitamiineja

8 kommenttia

Kategoria(t): autumn, luonto, nature, photography, syksy, valokuvaus

8 responses to “Värivitamiineja

  1. Ja niitähän tarvitaan, kiitos!
    Lehteä arvailen, olisiko marja aronian, lempeät ovat värit.

  2. KooTee

    Kanin ruokaa, tämä vitamiini!

  3. Kyllä tämä on mustapihlaja. Vuosi sitten joimme ne mehut ensimmäisinä. Maistuu pihlajalle. Kaikki eivät pidä siitä mausta. Syysväritys on tosi kaunis!

  4. Leena, tämä on tosiaan marja-aronia eli mustapihlahja,kuten Liisa tuossa sanoikin. Yritin tässä kerran kokeilla tehdä rättänää tästä aroniakokeiluja
    Oli ihan syötävää, mutta ei minusta sen suurta ystävää tullut. Sen sijaan ruissämpylöihin se sopii erinomaisesti.

    Kani ei syö tätä KooTee. Kerran yritin tarjota oksia, mutta se mulkoili vain syvästi loukkaantuneen näköisenä. Sen sijaan pajunoksat, omenapuunoksat yms. maistuvat sille oikein hyvin.

  5. Minä olen tehnyt mehua aroniasta mehumaijalla ja lasten lapset juovat kilvan sitä, tyttären anoppi opetti moisen, hän pani vielä vähän vaniljasokeria joukkoon, itse en ole sitä kokeillut, mutta mehussa on hurjasti niitä kaivattuja flavonoideja, joita punaviinissä mainostetaan olevan, tosin tilastoissa mustikkkamehussa niitä on kymmeniä kertoja punaviiniä enemmän 🙂
    Että kannattaa totutella, oikeastaan maku on ihan pehmeä laimennetussa mehussa.

  6. Minä olen tehnyt mehua aroniasta mehumaijalla ja lasten lapset juovat kilvan sitä, tyttären anoppi opetti moisen, hän pani vielä vähän vaniljasokeria joukkoon, itse en ole sitä kokeillut, mutta mehussa on hurjasti niitä kaivattuja flavonoideja, joita punaviinissä mainostetaan olevan, tosin tilastoissa mustikkkamehussa niitä on kymmeniä kertoja punaviiniä enemmän 🙂
    Että kannattaa totutella, oikeastaan maku on ihan pehmeä laimennetussa mehussa
    Temppuilee nyt WordPresskin, ei meinaa hyväksyä ”luentoani”, mokoma!!

  7. Katsopas vain, että sitten ottikin kahteen kertaan, anteeksi kirppunen!

  8. Leena: Tein kerran siitä höyrymehua ja mun mielestä se mehu maistuu ”raudalta”. Jäi juomatta. Ehkä tuo vaniljasokeri voisi taittaa sen maun sopivasti.Pitääkin kokeilla vielä sitä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s