Vaihto-oppilasvuosi, Study abroad as a forgein exchange student

05012008a630-003.jpg

Studying abroad as a forgein exchange student is quite a popular at teens.

Links

AYUSA

Most of the stories are happy and students feel home with their host families. The year is one of the best in life.

More stories here

Some students have more problems than the others

One horror story “Errors in judgment and difficulties in adjustment are understandable, but what I am objecting to is the way it was handled by AFS. Even after I told them about my condition, they did not take me seriously, instead they flung accusations at me,” she said.

The Finnish part of the text was published on Kuvauksia by Neulekirppu -blog on November, 2007

Julkaistu aiemmin Kuvauksia by Neulekirppu -blogissani

Elämän reppuun eväitä – Haaveissa vuosi vaihdossa

Nyt on taas se aika, kun monet nuoret haaveilevat vaihto-oppilaaksi lähtemisestä. Joitakin onnistaa ja joitakin ei. Useimmiten vaihto-oppilaaksi pääsyn ratkaisee vanhempien rahapussin paksuus. Vuosi ei ole kaupallisten järjestöjen kautta kovinkaan edullinen. Hinnat ovat noin 6000 eurosta ylöspäin, kohdemaasta riippuen. Lisäksi taskurahan tarve on noin 300-500 euroa kuukaudessa riippuen kohdemaasta. Suurin osa rahasta kuluu kouluruokaan, kouluvaatteisiin ja matkustamiseen. Kokonaiskustannukset ovat vuositasolla noin 10 000-12 000 euroa. Kysymys ei siis ole aivan pienestä investoinnista.

Vaihto-oppilasvuotta mainostetaan elämäsi parhaana vuotena. Ja mainoksen kuvissa paistaa aina aurinko ja tunnelma on kuin sunnuntaina hyvän päivällisen jälkeen. Totta onkin, että kokemuksia karttuu ja oman maan ja kulttuurin arvostus nousee vaihto-oppilaan silmissä varmasti sen mukaan mikä vaihe kulttuurishokista on kulloinkin menossa. Kolikolla on aina kääntöpuolensa. Pahimmillan vaihto-oppilaan vuosi voi olla piinaavan värikäs. Kaikkea voi saattua. Se, onko esim. 16-vuotias nuori vielä valmis kokemaan kaiken sattuman eteen tuoman, voi olla kyseinalaista. Esim. jos sattuu käymään niin, että perhe ei ole henkisesti sillä tasolla, että se kykenee pitämään vaihto-oppilasta. Plaza.fi -sivustolta tähän muistiin napatut esimerkit kertovat tällaisista kauhuvuosista vierailla mailla.

Tyypillinen vaihto-oppilas on iältään usien n.16-19 -vuotias. Alle 18-vuotiaana käytännössä lainsäädännönkin mukaan lapsi. Arviolta noin puolet, vaihto-oppilaaksi lähtevistä, vaihtaa perhettä syystä tai toisesta. Joskus kemiat eivät kohtaa, perheen tilanteessa voi tulla jotakin muutoksia tai joskus perhe ei ole henkisesti kypsä kohtaamaan vaihto-oppilaan tuomaa haastetta.

Kiistatta vaihto-oppilasvuoden aikana kielitaito paranee, kyky sietää epävarmuutta kasvaa jne. Käytännössä voi kuitenkin olla niin, että omasta aktiivisuudesta huolimatta tutustuminen paikalliseen väestöön ja oman luokan oppilaisiin jää isäntäperheen varaan. Yleensä vaihto-oppilaat tutustuvat parhaiten toisiin vaihto-oppilaisiin.Kulttuurien kohtaaminen saa aivan uusia ulottuvuuksia. Opettajat eivät välttämättä siedä muualta tullutta ja kohtelu on sen mukaista. Ei auta vaikka kuinka hymyilisit ja olisit ystävällinen. Myöskään suomalaiseen suoruuteen ja asioiden keskustelemiseen ei autoritäärisissä kulttuureissa ole mahdollisuuksia.Sitten kun vuosi on ohi ja on paluun aika saattaa paluushokki olla jopa pahempi kuin kulttuurisohkki mennessä. Aika on kulunut ja kotonakin asiat ovat muuttuneet. Onkin vaikea hypätä takaisin tuttuun perheeseen, joka on kuitenkin vuoden poissaolon jälkeen vieras. Yhteisestä historiasta puuttuu pala.Isäntäperheenä

Vastaavasti jos otat vastaan vaihto-oppilaan, kulttuurien törmääminen on tosiasia. Vieraan henkilön ottaminen kotiin vuodeksi on pitkä aika. Se on palkitsevaa, mutta myös erittäin raskasta. Kulttuurien kohtaamisten kiemuorita ei korosteta koskaan varmasti tarpeeksi. Kannattaa itse olla aktiivinen ja kysellä ja tutustua aiheeseen mahdollisuuksien mukaan. Kokemusten vaihtaminen toisten isäntäperheenä toimivien kanssa on myös tärkeää.

Vaihto-oppilas – perheenjäsen vai pitkä piina?

28.6.2006

Otsikko ja teksti ovat suoraa lainausta Plaza.fi-sivustolta:

”Mutta, halusimme tytön, jolla on vaalea pitkä tukka”, vaihto- oppilasperheeni äiti huomauttaa, ja katsoo polkkapituista ruskeaa tukkaani. Uuden perheenjäsenen hyväksyminen ei käy varauksettomasti. Joskus ei ollenkaan.

”Hän on hidas, näyttää hieman lapselliselta ja ei osaa ollenkaan saksaa. Mutta suomalaisethan ovat vähän jälkeenjääneitä”, rouva tilittää ystävättärelleen. ”Hän ei myöskään osaa ajaa pyörällä, ja laittaa kengät väärään paikkaan”, hän sanoo. Seison vieressä ja ymmärrän joka sanan. Vastaanotto ei ole kovin lämmin. Kun kerron asiasta aluevalvojalle, hän suutahtaa. ”Kuka tahansa nyt pääsee vaihtoon, mutta perheitä on vaikea saada. Ja sorry, opiskelen veroneuvojaksi, joka on todella vaativaa, ja minulla to-del-la-kin pitää kiirettä tenttien kanssa”, hän sanoo. Ehkä tämä olisi pitänyt selvittää aiemmin. Kiltti 16-vuotias nössö ei sorru kapinaan, sillä tämä ylittää hänen kokemusmaailmansa ja ymmärryksensä. Joskus ovi vedetään kiinni edestä. Varsinkin silloin, kun perheen lapset palaavat kotiin. ”Voisitko mennä pois, tässä nyt ruokailee vain meidän perhe. Ajattele tyttäremme tunteita, kun tässä istuu joku toinen”, rouva sanoo. Yritän ajatella, ja unohtaa omani. Kun saan paketteja Suomesta, ja muotoilen huolella lauseita saksaksi, kuten Suomessa on lunta, rouva kivahtaa, että ei todellakaan kiinnosta. Ei pätkääkään. Mehän olemme Saksassa, miksi välittäisimme siitä, mitä Suomessa on. ”Tuskin mitään”, arveli hän.

Liian paksu saksalaiseksi

Seuraavan perheen on jättänyt amerikkalainen tyttö. ”Hän oli niin paksu, että eihän kanssaan uskaltanut kävellä kaupungilla”, perheen äiti sanoo. Alan ymmärtää, että kuvan lisäksi olisi pitänyt lähettää strategiset mitat. Pulleakasvoinen amerikkalainen lähettää perheelle kortteja, jossa hän leipoo american pies- leivonnaisia Baijerissa. ”Minulle kuuluu hyvää. Rakastan teitä”, tyttö päättää kirjeensä. Epäilen hänen tunteittansa aitoutta. ”Eipä meillä ole aikaa sinun asioillesi, nyt on niin paljon tekemistä. Aika on rahaa”, rouva toteaa. Samaan aikaan kuuluu hätähuuto ystävättäreltäni, joka majailee Gastrop- Rauxelin teollisuusalueella. Hans- Jürgen ajeluttaa tyttöä pitkin maaseutua ja huudattaa iloisia kansanlauluja. Marjalla on vaikea pysyä mukana.

”Mitäs tuo nyt on”, toteaa ranskalainen heilani tyynesti. Sveitsiläisen sisäoppilaslaitoksen kasvatti otti ilon irti Amerikan vuodestaan, ja hänet heitettiin lopulta pihalle kaksi viikkoa ennen Geneveen paluuta. ”C´est la vie”, hän toteaa. ”Eipä vaan jaksanut kiinnostaa mikään perhe-elämä”, hän sanoo rauhallisesti. Kenkälaatikollinen kuvia paikallisista vuosikertakaunottarista tanssiaispuvuissa kertoo siitä, mikä jaksoi. ”To Bruno, with love”, niissä lukee. Ranskanpastilli lienee ollut harvinaista herkkua.

Olen itsellinen opiskelija, ja Ranskassa kesätöissä lastenhoitajana tuntipalkalla. Roolini on puhua englantia ja vahtia lapsia. Kiinalais- ranskalainen perhe syleilee minut kuoliaaksi, kirjaimellisestikin. Aamuseremonioihin kuuluu monenlaiset poskisuukot. ”Mutta sinähän olet yksi meistä”, rouva toteaa. Shoppaileva ekonomi-rouva muistaa babysitteriäkin, ja hankkii tälle t-paitoja, sandaalit ja uimapuvun. ”Siellä Suomessahan on niin kylmä, ettei siellä tarvitse kesävaatteita”, nauraa hän. Luulin olevani vain tuntityöläinen, mutta olen ilmeisesti enemmän. ”Toki me viemme ja noudamme sinut. Ei sinun tarvitse kävellä”, perhe toteaa.

Hiljaista perhe-elämää Suomessa

Suomeen juurtunut kulttuuriantropologiaa opiskellut amerikkalainen Emily tietää, että sopeutuminen ei suju hetkessä. ”Aluksi pienistä asioista voi tulla suuria, kun yritetään totutella toiseen. Uusien asioiden oppiminen on haastavaa, mutta ei voi nyt muuksikaan opetella, kuin mitä itse on. Identiteettinsä kanssa on muutenkin hukassa”, hän sanoo. ”Voi olla, että jollain perheillä on sisäisiä ongelmia, jotka yritetään ratkaista ottamalla ulkopuolinen. Näistä asioista ei vain puhuta julkisuudessa. Kuka haluaisikaan”, hän sanoo.

”On raskasta tunkeutua erilaisten henkisten muurien läpi. Minun oletettiin olevan iloinen ja ulospäin suuntautuva amerikkalainen tyttö, mutta olen ehkä vähän ujo. Siksi suomalaisuus sopiikin minulle, ja siitä on tullut osa itseäni”, Emily sanoo. ”Perheen äiti oli ollut vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa, ja halusi puhua englantia. Selitin kuitenkin, että olin täällä oppimassa suomea”, Emily toteaa. Manhattanilla varttunut Emily muistaa kävelleensä avojaloin ja syöneensä mättäiltä mustikoita. ”Olin että wau. Sen sijaan perhe halusi näyttää minulle hampurilaisbaareja”, hän naurahtaa. ”Kannattaa selvittää, mitkä ovat turvaverkostot paikan päällä, ja kannattaa valita luotettava järjestö. Henkilökohtaisesti voin suositella AFS- järjestöä ja Rotarya”, Emily toteaa. ”Suomessa perhe- elämä ei ole järin hierarkkista. Suomalaiset ovat varsin suvaitsevaisia”, hän sanoo. ”Hiljaisuus”, Emily vastaa ,kun kysyn mikä on pitänyt hänet Suomessa. ”Myös suomalainen perhe- elämä on hiljaista. Perhe oli vain yhdessä hiljaa”, Emily muistelee. Laura

Oheita isäntäperheelle



Perheenvaihdot

Vaikka kaikki näyttäisi olevan kunnossa ennen lähtöä, niin vasta henkilökohtainen tapaaminen ja muutaman viikon oleskelu perheessä kertoo ”kemioiden” toimivuudesta. Jos ne eivät jostain syystä toimi, eikä yhteisistä palavereista ole löytynyt ratkaisua ongelmaan, niin tämän jälkeen aletaan etsimään uutta perhettä. Toinen syy perheen vaihtamiseen on, jos perheen elämässä tapahtuu jotain sellaista mikä olennaisesti vaikuttaa vaihto-oppilaan asemaan. Kyse voi olla työttömyydestä, perheenjäsenen sairastumisesta, paikkakunnalta muutosta. Arvioimme tilannetta vaihto-oppilaan kannalta. Perheen vaihtaminen ei välttämättä ole negatiivinen asia. Aluevalvojan tehtävä on puuttua asioiden kulkuun mahdollisimman ajoissa, jotta uuden perheen saaminen sujuisi nopeasti ja kitkattomasti. (Lähde: TR-kielimatkat)

Täydellistä perhettä ei ole, on asia, jonka varmasti jokainen vaihtoon lähtevä tajuaa, mutta on asioita, joita ei tarvitse eikä pidä hyväksyä.

Esimerkki:

Majoittuminen
Majoituin siis perheessä, johon kuului noin 50-vuotias nainen, hänen tyttärensä (28 v.) sekä hänen 2-vuotias tyttärensä. Perheeseen majoittui myös kanadalainen opiskelija. Meillä oli omat huoneet. Talo oli kaukana koulusta ja kuljimme siksi taksilla, busseja kun ei juuri kulkenut. Asuimme perheessä maaliskuuhun asti, jolloin päätin vaihtaa perhettä ongelmien vuoksi. Ongelmia ilmeni esimerkiksi pyykinpesun kanssa, sillä suuri osa vaatteistani meni rikki pesukoneessa eikä rouva antanut minun itse pestä pyykkejäni. Myös ruokailun kanssa oli ongelmia, sillä emme saaneet mennä keittiöön ottamaan itse ruokaa, vaan kaikki tarjoiltiin pöytään valmiina annoksina. Ongelmia oli myös ilmapiirin kanssa, sillä perheen jäsenet oleilivat huoneissamme ollessamme koulussa. Perheen lapsi otti tavaroitani ja papereitani ym. Perheestä huomasi selvästi, että olimme siellä rahan vuoksi. Heillä oli aiemmin ollut jo 11 muuta vaihto-opiskelijaa. (lut.fi)

VUOSIVAIHDON ISÄNTÄPERHEET

Vuosivaihdon isäntäperheiden löytäminen on keskeisempiä vuosivaihdon menestystekijöitä. Ilman niitä vaihdolle ei ole edellytyksiä.

”Täydellistä” isäntäperhettä tuskin on olemassa. Tärkein piirre on halu pitää luonaan ja ymmärtää vaihto-oppilasta sekä hyväksyä vaihto-oppilas määräaikaiseksi perheenjäseneksi. Isäntäperheen ei välttämättä tarvitse olla rotaryperhe. Suositeltava isäntäperhe on perhe, jolla on vaihto-oppilaan kanssa samanikäisiä nuoria. Erinomaisia kokemuksia on kuitenkin saatu myös sellaisista isäntäperheistä, joiden lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa, samoin kuin perheistä, joiden lapset ovat vielä pieniä.

Myös isäntäperheen jäsenten maailma avartuu heidän opettaessaan suomea tai ruotsia oppilaalle ja oppiessaan itse samalla vierasta kieltä. Vaihto-oppilas ei kuitenkaan ole kotiopettaja, sisäkkö tai lapsenvahti sen enempää kuin perheen omat lapset. (Rotary)

Perhe ei välttämättä ole tällainen kuin mitä tämä suomalainen perhe, jolla on ollut useampia vaihtareita:

Tasavertainen perheenjäsen

Kun vaihto-oppilas tulee taloon, emotionaalinen puoli on hyvin keskeinen. – Perheen lapsille tulee helposti tunne, että nyt minut unohdetaan, sanoo Erika. – Mutta toisaalta on myös tärkeää huomioida kaukana kotoaan olevaa nuorta.

– Taloudellisessa mielessä on tietysti selvää, että ”yksi lapsi lisää” merkitsee enemmän menoja. Kaikilla vaihto-oppilailla ei välttämättä ole riittävästi rahaa osallistua perheen harrastuksiin tai vaikkapa matkoihin. Meidän linjamme oli, että vaihto-oppilas kuuluu perheeseen ja on mukana siinä kuin omatkin. Tämä tietysti merkitsi meille kuutta lippua viiden sijasta, mutta asialle ei voi mitään. Se kuuluu pelin henkeen, sanoo Eila. – Sopeutumisessa tärkeintä ei ole raha vaan joustavuus. Täytyy ymmärtää, että nuori tulee toisesta kulttuurista, toisenlaisesta perheestä ja vasta opettelee elämää. Asenne, ettei minun kodissani vaihto-oppilaan myötä mikään muutu, ei tuo positiivisia kokemuksia isäntäperheelle eikä nuorelle, sanoo Eila. – Käytännössä liian tiukat käyttäytymissäännöt eivät toimi. Esimerkiksi vaatimus, että sänky pedataan määrätyllä tavalla, voi kiristää tunnelmaa turhaan. Eri ihmiset suhtautuvat eri tavoin myös arjen rutiineihin, ja se on hyväksyttävä. Kaikki ei yksinkertaisesti aina voi olla ojennuksessa.(Lähde)



Vaihto-oppilaaksi haluavien kannattaa tutustua eri vaihtoehtoihin ja vertailla niitä.

Esim. Maailmalle-sivustolta löytyy linkkejä.
Vaihto-oppilaan itselleen haluavan kannattaa tutustua kielitaitoinen Suomi-sivustoon
Isäntäperheeksi voi hakea esim. tästä.

Mitkä päivittäiskustannukset kuuluvat minulle ja mitkä perheelle?
Isäntäperheesi vastaa majoituksestasi ja aterioistasi kotonaan – asut ja elät heilla kuin yksi perheenjäsenistä. Kouluruokailun maksat itse. Jos isäntäperheelläsi on tapana käydä syömässä ulkona, pidetään sitä kohteliaana että sinä joskus tarjoudut maksamaan ateriat. Kysy neuvoa aluevalvojaltasi, jos et ole varma miten näissä tilanteissa tulee toimia. (STS)

Vaihtoehtona vaihto-oppilasvuodelle ovat esim. aur-pair -hommelit? Kauhutarinoita on niistäkin.
Vaihto-oppilasvuosi ei ole lomavuosi, vaan se on täyttä työtä. Tutustuminen kieleen ja kulttuuriin ottaa aikaa. Voi olla, että nuori on ensimmäinen vaihto-oppilas jossakin ja opettajilla ei ole kokemusta toisten kulttuurien kohtaamisesta tai kieltä heikosti osaavan henkilön kohtaamisesta. Opettajien käytös saattaa hämmentää. Suomessa opettaja tuskin haukkuu ketään luokan kuullen idiootiksi tai typeräksi, mutta hierarkkisimmissa kulttuureissa se on enemmän sääntö kuin poikkeus ja pahimmillaan vaihto-oppilas voi päätyä koko luokan, koulun ja opettajakunnan silmätikuksi ja mustaksi lampaaksi. Kulttuurishokki voi viedä voimat vähäksi aikaa.

Kulttuurishokki on sinänsä mielenkiintoinen ilmiö. Se iskee kiinni silloin kun mennään vieraaseen kulttuuriin ja ollaan siellä tarpeeksi kauan. Kulttuurishokin vaiheita on kuvattu mm. tässä tekstissä. Liittyykö kulttuurishokki kuitenkaan vain ulkomaalaisten kuttuurien kohtaamiseen. Mielestäni ei. Minusta aivan naapurissakin voivat tavat ja tyyli olla niin erilaista että joutuu kokemaan pienen paikallisen kulttuurishokin. Ajatelkaapa vaikka naapuruksia, joista toinen on himosiivooja ja toinen jättää kaiken sinne, minne sattuu kädestä putoamaan.
Entäpä sitten kun kaksi erilaisesta perhekulttuurista tulevaa ihmistä muuttaa saman katon alle… Riitoja ja kriisejä voisi tarkastella kulttuurishokin kautta.

Kirjallisuutta (lähde)

Leena Plym-Rissanen Aittoniemi, Anu; Salminen, Kerstin & Yliniemi, Marketta 2000:
Bisnesetiketti. Liike-elämän tapa- ja ruokakulttuuri. Oy Edita Ab, Helsinki.

Alho, Olli; Raunio, Aino; Virtanen, Matti 1996:
Ihminen ja kulttuuri: suomalainen kansainvälistyvässä maailmassa, FINTRA, Helsinki (Vientikoulutussäätiön julkaisuja; 72)

Hall, Edward T. 1973:
The Silent Language. Bantam Doubleday Dell Publishing Group, Inc. New York.

Hofstede, Geert 1991:
Cultures and Organizations. Software of the Mind. Lontoo: McGraw-Hill Book Company.

Keltikangas-Järvinen, Liisa 2000:
Tunne itsesi suomalainen, WSOY, Juva.

Kulttuureja ja käyttäytymistä,
FINTRAn 4-osainen sarja (Eurooppa, Aasia, Amerikka ja Australia sekä Lähi-itä ja Afrikka), 2000

Lewis, Richard D. 1999:
Cross cultural communication; a visual approach, Warnford, Transcreen Publications.

Lewis, Richard D. 2000:
When cultures collide: managing successfully across cultures. Brealey, London.

Lewis, Richard D. 1995:
Kulttuurikolareita. Otava, Keuruu.

Luoto, Reima T.A. 2000:
Tapakulttuurin perusteet: kansallisen ja kansainvälisen tapakulttuurin tarkastelua. Fenix-kustannus Oy, Espoo

Luoto, Reima T. A. 1998:
Kansainvälinen etikettikirja. Fenix-kustannus Oy, Es-poo.

Mikluha, Arja 1998:
Kommunikointi eri maissa. Yrityksen tietokirjat, Helsinki.

Mikluha, Arja 2000:
Lahjat ja liikelahjat eri maissa. Kauppakaari Oyj, Gummerus, Jy-väskylä.

Salminen, Kerstin & Poutanen, Päivi 1996:
Kulttuurikompassi. Oy Edita Ab, Helsinki.

Salo-Lee, Liisa; Malmberg, Raija & Halinoja, Raimo 1996:
Me ja muut. Kulttuurienvä-linen viestintä. 2. painos, 1998. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä.

Tiittula, Liisa 1993:
Kulttuurit kohtaavat. Suomalais-saksalaiset kulttuurierot talouselä-män näkökulmasta. Helsingin kauppakorkeakoulun julkaisuja D-190. Helsingin kaup-pakorkeakoulun kuvalaitos, Helsinki.

Nettilinkkejä: Kulttuurishokista, sen oireista ja sopeutumisesta löytyy lisätietoja mm. osoitteesta http://www.alli.fi/tieto/polycult/1_3.html

Erkki Kauhanen;
Lännen sankari on idän luuseri, Tiede-lehti, s. 18-25, 5/2002

osion alkuun

Advertisements

4 kommenttia

Kategoria(t): checklists, muistilappuja, photography, valokuvaus

4 responses to “Vaihto-oppilasvuosi, Study abroad as a forgein exchange student

  1. Paluuviite: Suosituimmat yksittäiset jutut « Neulekirppu’s Weblog

  2. Paluuviite: Blogin suosituimmat jutut « Neulekirppu’s Weblog

  3. Paluuviite: Juva Vieraat Kielet

  4. Paluuviite: Blogin suosituimmat jutut eli Käyntitilastoja | Neulekirppu’s Weblog

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s