Utopiaelämää

Juttu on kokonaisuudessaan lainaus: Iltasanomat/Arja Paananen

Arkistojen kätköistä on löytynyt todellinen helmi: Komsomolskaja Pravdan numero loppuvuodelta 1959. Erikoista lehdessä on, että se on päivätty 1.1.2010 ja erikoisnumero kertoo siitä, miltä elämän piti tänään näyttää Neuvostoliitossa.

Lehden kuvitteelliset artikkelit ovat täynnä naiivia tulevaisuudenuskoa ja neuvostopropagandaa – vailla pienintäkään aavistusta siitä, että koko maa lakkaisi olemasta jo 1991.

Vuonna 2010 Neuvostoliitossa elettäisiin lehden mukaan luontaisessa vaihdantataloudessa eikä rahaa olisi käytössä lainkaan. Rikollisuus olisi täysin tuntematon käsite ja kaikki raskas työ hoidettaisiin nerokkaiden koneiden avulla.

Yksityisomistusta ei tunnettaisi laisinkaan, vaan jopa autot olisivat yhteisessä käytössä.

Limusiini lainaan

Yhdessä artikkelissa kuvaillaan esimerkiksi kirjoittajan mielikuvitusmatkaa halki Moskovan.

Eräänä hetkenä kirjoittaja tajuaa, että hänen kadunvarteen jättämänsä auto onkin kadonnut, sillä jokin toinen neuvostokansalainen on tarvinnut sen omaan käyttöönsä. Mutta ei hätää, kyse ei ole varkaudesta, vaan kirjoittaja yksinkertaisesti ottaa seuraavan lähellään olevan auton omaan käyttöönsä – ja se osoittautuukin hulppeaksi viisipaikkaiseksi limusiiniksi.

Myös ”kaupat” toimivat samalla periaatteella eli siis asiakkaan ei tarvitse maksaa niissä mitään, vaan kaikki käyvät vain yksinkertaisesti hakemassa kotiinsa sen, mitä tarvitsevat.

Lehden artikkelissa maalaillaan, kuinka kaupassa on nyt tavallista enemmän asiakkaita, koska on uusi vuosi. Normaalisti neuvostokansalainen nimittäin aterioi vuonna 2010 julkisissa ruokaloissa, mutta juhlan kunniaksi monet haluavat poikkeuksellisesti valmistaa jotain erityistä herkkua kotonaan.

Lehti ennusti kännykkäkulttuurin

Tekninen kehitys on edennyt sitä vauhtia, että ihmiset puhuvat toisilleen kannettavilla näköpuhelimilla – eli tämä veikkaus ei itse asiassa osu kovin kauaksi nykyisestä kännykkäkulttuurista.

Lehden toimittajat onnistuvat ennustamaan oikein myös vuoden, jolloin ihminen astuisi Kuuhun, vaikka tapahtuma sattui tasan kymmenen vuotta lehden ilmestymisen jälkeen.

Sen sijaan aivan oikein ei mennyt ensimmäisen kuukävelijän nimi ja kansallisuus. Lehden kuvitteellisen artikkelin mukaan 1969 Kuun pinnalle astui nimittäin neuvostokansalainen nimeltään Kirill Avgustov eikä suinkaan yhdysvaltalainen Neil Armstrong.

Ei alkoholia

Utopian mukaan vuonna 2010 neuvostokansalaiset liikkuvat paljon helikoptereilla, joita he lainaavat lukemattomista helikopteripisteistä. Lentämiseen tarvitaan tosin lupakirja, mutta koska neuvostokansalaiset ovat kaikki niin rehellisiä, kenellekään ei tule mieleenkään pyytää ketään esittämään omaa lupakirjaansa.

Yksi helikopterilentäjistä on 125-vuotias neuvostonainen, joka on ajan trendin mukaan elänyt huomattavan iäkkääksi ja on yhä kovassa kunnossa.

Terveyden säilyttämisessä neuvostokansalaisia auttaa, että maassa ei ole viimeiseen kymmeneen vuoteen käytetty lainkaan väkeviä alkoholijuomia, vaan alkoholia kuluu ainoastaan lääketieteellisiin tarkoituksiin.

Uutta puhtia parantolasta

Neuvostoliitossa on myös paljon elinsiirtoklinikoita, joissa ihmiset voivat käydä vaihtamassa kuluneita elimiään uusiin. Eikä kaikki terveydenhoito tapahdu suinkaan maan päällä, vaan myös Marsissa.

Lehdessä kuvataan, kuinka Marsiin on vastikään avattu ensimmäinen sanatorio (parantola) nimeltä Pozitron. Sanatoriossa asiakkaana olevat ”työläiset ja insinöörit” saavat nauttia muun muassa ”keinotekoisesta solariumista”.

Pisimmällä on kuitenkin Kuun valloitus. Mielikuvituslehden mukaan Kuusta on tullut ihmisen toinen koti ja siellä on muun muassa lukuisia tehtaita, joissa hyödynnetään Kuun metalleja.

Neuvostotiedemiehet ovat utopian mukaan onnistuneet kehittämään myös menetelmän, jolla Siperian ikiroutaan jäätyneet mammutit herätetään henkiin.

Lehdessä maalaillaan, kuinka ”Lämpölääketieteen instituutissa” on parhaillaan heräämässä henkiin yksi mammutti. Sen aivotoiminta on jo käynnistynyt ja uudeksi vuodeksi odotellaan sydänääniä. Moskovalaisille mammuttia luvataan esitellä jo vuoden 2010 helmi-maaliskuussa kaupungin eläintarhassa.

Siperian ikirouta sulaa sittenkin

Vaikka moni ennustus menee pieleen, lehti onnistuu kuvittelemaan hämmästyttävän kaukonäköisesti mielikuvan Siperian ikiroudan sulamisesta. Neuvostoutopian mukaan kyse ei tosin ole nykytiedemiehiä huolestuttavasta ilmaston lämpenemisestä, vaan neuvostotiedemiesten kehittämästä maalämpösysteemistä.

Lehti kuvailee, kuinka ”atomit ja ihmiskäden lämpö” ovat lämmittäneet Siperian niin, että sadoilla hehtaareilla entistä tundraa kasvaa nyt ykkösluokan vehnää ja napapiirillä valmistaudutaan parhaillaan ensimmäisen sitrushedelmäsadon korjaamiseen.

2 kommenttia

Kategoria(t): Lööpistä löydetty, muistilappuja

2 responses to “Utopiaelämää

  1. Että tämmöistä…😀 Ennustaminen on tunnetusti vaarallista! Tuo kyllä kuulostaa vähän siltä, miltä lapsuuteni (70-luvun) neuvostoliittolaiset lastenelokuvat näyttivät. Kaikki niin kilttiä ja puhdasta.🙂

  2. Vai että pitkää ikää ja sillei. No heh!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s