Perheväkivallasta

Lööppilöydöksiä jälleen, kun en muuta ehdi.

On hyvä, että aiheesta jaksetaan kirjoittaa. Väkivalta ei kuitenkaan läheskään aina ole fyysistä, mutta useimmissa tapauksissa henkisellä väkivallalla on taipumus muuttua fyysiseksi. Yleensä väkivaltainen ei tunnusta olevansa väkivaltainen tai jos tunnustaa, hän yleensä vähättelee ongelmaa. Minä vain vähän tönin tai hän perustelee väkivaltaa ja oikeutustaan siihen omalla ärtymyksellään. Jos joku perheenjäsen sitten uskaltautuu ilmoittamaan asiasta tai sanomaan ääneen jotakin perheen ulkopuolisille, niin sitten se helvetti tapaa yleensä vasta irrotakin.

Muutos on mahdollista vain, jos lyöjä näkee omassa reagointitavassaan jotakin ongelmaa. Muuten on aivan turha kuvitellakaan, että mikään muuttuisi. Samoin on tavattoman helppoa sanoa sellaisessa perheessä elävälle naiselle, että hae apua. Apu ei yleensä auta yhtään mitään. Päinvastoin. Taitamattomat auttajat saattavat jopa pahentaa tilannetta entisestään.

Jatkuvan pelon kanssa eläminen on kuluttavaa. Usko, toivo ja rakkaus joutuvat liian monessa liitossa liian kovaan testiin jokaisena arkipäivänä.

Lapsi väkivallan todistajana: Toimi näin

15.03.2010 Elina Mattila-Niemi. (Iltasanomat)

Naisiin kohdistuva perheväkivalta on vakava ongelma, jonka torjumisen EU:n puheenjohtajavaltio Espanja on nostanut yhdeksi kautensa prioriteeteista. Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) valmistelee parhaillaan toimintaohjelmaa naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi.

Usein väkivaltaisessa perheessä on lapsia, jotka joutuvat väkivallan todistajiksi tai jopa uhreiksi. Lasten auttamiseksi toimi näin:

1. Perheväkivallasta on tärkeää keskustella lasten kanssa, koska lapset saattavat syyttää siitä itseään. Lapsilla on usein myös hajanaisia ja pelottavia muistikuvia siitä, mitä on tapahtunut.

2. Kysy, miltä lapsesta tuntuu ja mitä hän ajattelee tilanteesta. Mikä helpottaa, kun tuntuu pahalta?

3. Vakavissa perheväkivaltatilanteissa ulkopuolinen apu on usein tarpeen. Apua saa muun muassa turvakodeista, perheneuvoloista ja kuntien sosiaalivirastoista.

4. Turvallinen aikuissuhde voi olla lapsen pelastus. Selviytymisen kannalta on tärkeää, että lapsi voi luottaa johonkin aikuiseen, esimerkiksi opettajaan, isovanhempaan tai naapuriin, ja saa tältä myönteistä huomiota.

5. Suojaavat tekijät ovat tärkeitä. Jos lapsella on hyvät kielelliset valmiudet, hän voi selvitä puhumalla. Suurin osa väkivaltaisessa ympäristössä kasvaneista lapsista selviytyy ilman vakavia ongelmia.

6. Jos perheessä on väkivallan lisäksi muita ongelmia, kuten alkoholismia ja mielenterveysongelmia, lapset ovat hyvin vaarallisessa tilanteessa. Reagoi heti!

Lue lisää väkivallan yleisyydestä ja vaikutuksista lapsiin Ensi- ja turvakotien liiton sivuilta.

Lähisuhdeväkivalta puhuttaa Suomessa

Lasten turvallisen kasvuympäristön puolesta työskentelee muun muassa LOVE – Lapsen Oikeus Väkivallattomaan Elämään ry. Yhdistys on entisten lähisuhdeväkivallan uhrien perustama, ja sen tavoitteena on tehdä väkivalta näkyväksi ja auttaa uhreja. ”Suomi on yhä Euroopan lähisuhdeväkivaltaisimpia maita, ja kymmenettuhannet lapset kohtaavat väkivaltaa kotonaan”, LOVE muistuttaa.

Kodeissa tapahtuva väkivalta on noussut viime aikoina voimakkaasti esille. Esimerkiksi Espoossa järjestetään kuntalaisten keskustelutilaisuus aiheesta maanantaina 22.3. osana Anna lapselle väkivallaton koti -viikkoa.

Naisiin kohdistuva väkivalta on yleinen ihmisoikeusloukkaus sekä EU:ssa että muualla maailmassa. Perheväkivallan kohteena on useimmiten nainen. Vuosittain Suomessa jopa 50 naista kuolee väkivallan uhrina, ja näistä kuolemista yli puolet on lähisuhdeväkivallan seurausta. Väkivaltaa vastaan toimii muun muassa Amnesty International Joku raja! -kampanjallaan.

Lue myös:

2 kommenttia

Kategoria(t): Lööpistä löydetty, muistilappuja

2 responses to “Perheväkivallasta

  1. kalevi hotanen

    Oletko hankkinut hevosen?

  2. Mistäs sinä sellaista epäilet?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s