Kuinka oikeasti havahtua kiusaamisen estämiseen?

Palaan vielä tähän kiusaamisaiheeseen, jota olen käsitellyt tässä blogissa jo useasti.   Iltalehdessä oli nimittäin  jälleen  (29.9.2010) juttu siitä, kuinka pari nuorta miestä olivat käsitelleet seurassaan ollutta tyttöä kovin ottein.

Kolmen nuoren kohtaaminen sorakuopalla johti varhain lauantaiaamuna 17-vuotiaan tytön outoon puukotukseen.

17-vuotias tyttö ja kaksi alle parikymppistä poikaa olivat tapahtumahetkellä Pukkilassa sorakuopalla. Kello oli tuolloin 2.40.

Tapahtumien kulku on epäselvä, mutta tilanne päättyi siihen, että pojat – ilmeisesti yhteistuumin – iskivät tyttöä veitsellä useita kertoja ylävartaloon.

Tyttö sai iskuista hengenvaaralliset vammat. Hän oli veriteon jälkeen kuitenkin siinä määrin tajuissaan, että pystyi soittamaan hätäkeskukseen ja pyytämään itselleen apua. Tyttö on edelleen sairaalahoidossa. Hänen tilansa on vakaa.

Motiivi epäselvä

Pojat vangittiin eilen Porvoon käräjäoikeudessa todennäköisin syin tapon yrityksestä epäiltynä. Kyseessä on kahdesta vangitsemisperusteesta painavampi.

He ovat olleet poliisin huostassa lauantaiaamusta asti.

– Poliisi on vakaasti sitä mieltä, että meillä on oikeat tekijät. Selvitämme, mikä on ollut tekijöiden keskinäinen osuus tapahtumiin, tutkinnanjohtaja Leif Malmberg Porvoon poliisista kertoo.

Muuten poliisi on tapahtuman yksityiskohdista erittäin vaitonainen.

Malmberg ei halua spekuloida teon motiivia, koska kaikkia tarvittavia henkilöitä ei ole vielä kuulusteltu.

Hän ei ota kantaa siihen, kuinka monta nuorta sorakuopalla oli, tai mitä kolmikko ylipäätään teki siellä. Hämärän peittoon jää myös se, oliko tyttö mennyt sorakuopalle vapaaehtoisesti.

Nuoret ovat tuttuja keskenään.

Kuulustelut jatkuvat

Malmbergin mukaan alkoholi on ollut mukana kuvioissa, mutta sen varsinainen osuus tapahtumiin on epäselvä, koska määriä ei ole selvillä.

Epäillyillä ei ole merkittävää rikoshistoriaa. Pikemminkin he ovat olleet poliisin kanssa tekemisissä ”pienemmässä muodossa”.

Tämän viikon aikana poliisi aikoo kuulustella loput henkilöt, joita on Malmbergin mukaan alle kymmenen. (Lähde: Tuukka Matilainen/Iltalehti)

Keskustelin menneellä viikolla ystäväni kanssa ja hän kertoi, kuinka he olivat hänen lapsensa luokan vanhempainillassa keskustelleet vuosia luokassa jatkuneesta erittäin haastavasta tilanteesta. Kiusaajan toimiin on ystäväni mukaan yritetty vuosi puuttua kerta toisensa jälkeen, mutta mikään ei muutu/tunnu muuttuvan. Kiusaamista ”harrastavan” lapsen vanhempien mielestä heillä on : ”oikeus olla omanlaisiaan” ja muiden tarvitsee sopeutua heidän maailmankatsomukseensa. Opettaja alkaa palaa loppuun, luokan lapsukaisilla on oppimisvaikeuksia ja kohta ilmeisesti rikosrekisterikin, koska tämä vallan luokassa napannut tulevaisuudentoivo laittaa kaikki polvilleen ja tekemään asioita puolestaan. Hän on erittäin taitava saamaan muut oppilaat tekemään puolesta ns. likainen työ ja itse hän sitten ”huuli pyöreänä” ihmettelee ja kummastelee sekä luonnollisesti vetäytyy kaikesta vastuusta.

En tiedä, paljonko opettajan tarvitsee kestää ja missä vaiheessa liian haasteellinen oppilas voidaan siirtää jonnekin muualle, että opettaja luokkakavaerit säilyisivät edes osittain järjissään. Esimerkiksi työsuojeluvaltuutettu  Timo Kärkkäinen on pitänyt luennon aiheesta: Opettajan työsuojelu – tarvitseeko opettajakin työsuojelua?

Ja minä en ymmärrä valitettavasti alkuunkaan sitä, että yksi ihminen saa luokan, työpaikan ja vaikka minkä paikan aivan sekaisin. Miksi yhtä ihmistä ei saada kuriin? Miksi lapsi ottaa vallan luokassa/koulussa?

16.4.2010

OPETTAJA JAKSAA, KUN EDELLYTYKSET OVAT KUNNOSSA

Peruskoulun opettajien hyvinvoinnin parantaminen edellyttää mahdollisuutta oppia uutta, toimivia muutoksen läpiviemisen työkaluja ja yhteisöllistä oppimista. Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos tutki opettajien jaksamista ja oppimista muuttuvassa peruskoulussa. Työsuojelurahasto osallistui tutkimuksen rahoittamiseen.

Tavoitteena oli tunnistaa ja analysoida opettajien jaksamista ja oppimista sääteleviä tekijöitä. Samalla tutkijat halusivat kehittää suotuisia tekijöitä tukevia toimintatapoja yhteistyökoulujen kanssa. Näitä tutkimusperustaisia ja käsitteellisiä työvälineitä koulut voivat soveltaa kehittämishaasteisiinsa. Jaksamista tukevan kehittämistyön periaate on tukea koko kouluyhteisön jaksamista ja työn mielekkyyden löytymistä.

Koulutyön haasteena on arjen pirstaloituminen eri aineiden ja tuntien sarjaksi ja toisaalta kiireiseksi projektista toiseen elämiseksi. Peruskoulun perustehtävän pohtiminen edellyttäisi aikaa, jota nyt ei ole. Tähän tarvitaan tehokkaan suorittamisen normin kyseenalaistamista ja oppimiselle avointa, turvallista ja inspiroivaa toimintakulttuuria. Rehtorin ja sivistysjohtajan lisäksi kehittämistyön käynnistäjiksi ja vauhdittajiksi tarvitaan mukaan opettajat, sillä heillä on osaamista koko perusopetuksen alueelta.

Oppiminen ja hyvinvointi käsi kädessä

Muutosagenttina toimiva opettaja tarvitsee tukea koulun johdolta ja toisilta opettajilta. Muuten vaarana on kehittämisorientoituneen opettajan uupuminen. Kehityksen jatkuvuus edellyttää erilaisia näkemyksiä ja perusopetuksen suhteen eri vaiheissa olevia opettajia ja rehtoreita. Kehittämistyöhön kriittisesti suhtautuvan opettajan kysymykset ovat usein uudistumisen kannalta välttämättömiä. Opettajat ovat siis opetus-oppimisprosessin ammattilaisina oman oppimisensa ja yhteisön kehittämisen merkittävin este tai mahdollisuus.

Kun työyhteisö kohtaa muutostilanteen tai kehittämispaineita, sen käyttämät toimintamallit vahvistavat tai heikentävät yhteisön mahdollisuutta oppia. Jaksamisen kannalta on tärkeätä tunnistaa oppimista tukevat ja haittaavat tekijät. Oppimista ja hyvinvointia tulee tarkastella yhdessä, niiden arviointi toisistaan irrallaan ei ole mielekästä.

Kun opettaja voi hyvin ja oppii uutta, hän jaksaa ja osaa toimia tavoitteiden toteutumista tukevalla tavalla sekä luokassa että koko kouluyhteisössä. Koulun onnistuminen omassa perustehtävässään oppilaiden kasvattajana on ratkaisevasti kiinni opettajien hyvinvoinnista. Hyvinvointi heijastuu myös opettajan ja opettajayhteisön valmiuksiin kohdata uusia haasteita, esimerkiksi kehittää ja tarvittaessa arvioida uudelleen koulun käytänteitä. Hyvinvoivat, osaavat ja motivoituneet opettajat ovat halukkaita kehittymään ja kehittämään kasvatuksellisia toimintatapojaan.

Pedagoginen hyvinvointi rakentuu arjessa

Tutkijat kutsuvat pedagogiseksi hyvinvoinniksi koulun arjen käytännöissä opettajille ja oppilaille rakentuvaa hyvinvointia. Opettajan näkökulmasta se on yksi osa työhyvinvointia. Työn määrä, ulkoiset olosuhteet, työn jatkuvuus, muutokset ja uudistukset sekä johtaminen vaikuttavat opettajan työhyvinvointiin.

Pedagogista hyvinvointia rakennetaan oppimisprosessissa. Tämä tarkoittaa, että yksittäisellä opettajalla ja koko kouluyhteisöllä on mahdollisuus oppia hyvinvointia tukevia ajattelu- ja toimintamalleja. Vastaavasti kouluyhteisöllä on mahdollista omaksua toimintatapoja ja käytänteitä, jotka lisäävät opettajien ja oppilaiden kuormittumista. Parhaimmillaan pedagoginen hyvinvointi voi auttaa jaksamisessa silloin, kun muilla työhyvinvoinnin alueilla on ongelmia. Opettajan onnistumisen kokemukset voivat tukea yleistä työssä jaksamista silloinkin, kun kiire tai epävarmuus työn jatkumisesta asettavat sille haasteita. Oppimisen ja hyvinvoinnin kietominen yhteen tukee opettajien jaksamista ja vaikuttaa näin myös oppilaiden hyvinvointiin ja oppimiseen.

Opettajat eivät kritisoi muutoksia ja uudistuksia sinänsä, vaan sitä, että niiden toteuttaminen arkisen työn ohessa on mahdotonta. Kouluilta puuttuvat toimivat käytänteet kehittämistyön nivomiseksi osaksi opettajan perustyötä. Esimerkiksi vertaistuen suunnitelmallinen ja tietoinen käyttö osana omassa työssä oppimista ei ole kouluilla itsestäänselvyys.

Koulun opittava myös yhteisönä

Koulun perustehtävää tukevan kehittämisen ydinhaaste liittyy yksilön ja yhteisön oppimisen väliseen suhteeseen. Oppivassa yhteisössä yksilöt oppivat, mutta oppivat yksilöt eivät automaattisesti muodosta oppivaa yhteisöä. Yhdessä oppiva yhteisö pystyy ratkaisemaan yhdessä monimutkaisempia ja haasteellisempia ongelmia kuin sen yksittäiset jäsenet. Jokainen opettajayhteisö voi kehittyä oppivaksi yhteisöksi, joka aktiivisesti ohjaa ja tarvittaessa myös suuntaa oman koulunsa kehittämistä.

Tutkimukseen osallistui yhdeksän tapauskoulua ympäri Suomea. Koulut edustivat sijainniltaan ja rakenteeltaan erilaisia yhtenäisen perusopetuksen toteutusmuotoja. Tutkimus toteutettiin suunnittelututkimuksen periaatteita noudattaen. Tavoitteena on samaan aikaan ratkaista käytännön ongelmia ja kehittää toimivaa teoriaa tutkijoiden ja soveltajien välisen yhteistyön pohjalta.

”Jaksamista ja oppimista muuttuvassa peruskoulussa” –tutkimushankkeessa on keskitytty tarkastelemaan jaksamista tukevan kehittämistyön ehtoja ja prosesseja suomalaisen peruskoulun opettajan arjessa. Hanke on osa laajempaa valtakunnallista perusopetuksen kehittämiseen ja kouluyhteisöjen oppimiseen ja hyvinvointiin keskittyvää tutkimusta. Toimittaja
Camilla Reinboth (Linkki  kirjoituksen alkuperäiseen lähteeseen)

Yle.fi, keskustelu

Opetusalan työturvallisuus

Työturvallisuus ja –terveysasioista on huolehdittava opetusalalla kuten muissakin työpaikoissa. Haasteelliseksi sen tekee kuitenkin se, että kouluissa on työntekijöiden lisäksi oppilaita, lapsia ja nuoria, joilla ei ole paljoa tietämystä eikä varsinkaan kokemusta erilaisista työympäristön vaara- ja haittatekijöistä.
Työnantajan yleinen velvoite on huolehtia tarpeellisin toimenpitein työntekijöiden turvallisuudesta ja terveellisyydestä työssä. Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työpaikalla tehtyyn haitta- ja vaaratekijöiden arviointiin. Työnantajan tulee järjestelmällisesti selvittää ja tunnistaa työpaikan haitta- ja vaaratekijät tarvittaessa ulkopuolista asiantuntemusta käyttäen. Haitta- ja vaaratekijöiden selvittämisessä ja arvioinnissa tulee käydä läpi kaikki työpaikan potentiaaliset haitta- ja vaaratekijät. Haitta- ja vaaratekijöiden selvittäminen on ensiaskel työpaikan työntekijöiden turvallisuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseksi sekä terveyden edistämiseksi. Selvityksen pohjalta tulee ryhtyä toimiin havaittujen epäkohtien korjaamiseksi: vaarat tulee poistaa mahdollisuuksien mukaan sekä arvioida ja minimoida jäljelle jäävien vaarojen merkitys työntekijän terveydelle ja turvallisuudelle.Lisätietoa Työturvallisuuskeskuksen sivuilta.

Työturvallisuuslakia (738/2002) sovelletaan paitsi koulun työntekijöihin myös oppilaiden työhön koulutuksen yhteydessä. Tällä työllä tarkoitetaan harjoitustyötä ja työhön rinnastettavaa käytännön opetusta, työssä oppimisjaksoja ja työharjoittelua sekä käytännön työelämään tutustumista ja osallistumista. (FINLEX)

Euroopan työterveys ja –turvallisuusviraston Suomen sivuilta löytyy keskitetysti runsaasti työsuojelu-tietoa ja linkkejä. Sen julkaisut–sivuilta löytyy Fact Sheet julkaisut, joista kolme on suunnattu erityisesti opetusalalle:

Fact Sheet 45: Työturvallisuuden ja työterveyden hallinta opetusalalla
Fact Sheet 46: Opetusalan työturvallisuus ja työterveys
Fact Sheet 47: Henkilökuntaan kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen opetusalalla

Työturvallisuuskeskus on julkaissut kirjan Hyvinvointi opetustyössä, Helsinki 1999. (Lähde)

Työsuojelu ja yhteistoiminta

Työelämän laatua arvioidaan mm. kysymyksillä, jotka koskevat

  • fyysistä työympäristöä (ergonomia, työtilojen terveellisyys ja turvallisuus, siisteys ja ympäristö)
  • sosiaalista työympäristöä  (arvostus, kohtelu, johtaminen ja työilmapiiri)
  • psyykkistä työympäristöä (työhyvinvointi, motivaatio ja viihtyminen)
  • työmäärän sopivuutta
  • työntekijän kehittymis- ja vaikuttamismahdollisuuksia
  • palvelussuhdeturvaa.

Työnantajan hyvällä henkilöstöpolitiikalla lisätään työelämän laatua ja toiminnan tuloksellisuutta.

Ongelmatapauksista tulee kertoa omalle esimiehelle. Luottamusmiehet toimivat yhteistoiminta-asioissa, ja työsuojelun yhteistoiminnasta tietää työsuojeluvaltuutettu. Heiltä saa myös neuvoja ja toimintaohjeita tilanteiden ratkaisemiseksi.

OAJ:n jäsenet saavat lisätietoja työsuojelusta ja yhteistoiminnasta OAJ:n jäsensivuilta. Jäsensivuille pääseminen edellyttää kirjautumista. (Lähde OAJ)

Älä ole lapanen

Ulos uupumuksen ansasta

Opetustyö on henkisesti kuormittavaa

Perinteinen opettajantyö muuttuu. Uudet laajentuneet tehtäväalueet aiheuttavat riittämättömyyden ja kiireen tuntua. Opetus- ja kasvatustyö on vaikeutunut ja varsinaisen opetustyön ulkopuoliset tehtävät ovat lisääntyneet. Suurissa opetusryhmissä olevien oppijoiden yksilöllisten tarpeiden huomioonottaminen koetaan yhä vaativammaksi ja vaikeammaksi. Myös ristiriita tavoitteiden ja todellisuuden välillä lisää työn emotionaalista ja sosiaalista kuormitusta. (Lähde: Jaksaminen opetus ja kasvatustyössä)

Teemu Kauppi (2006)  Opettajiin kohdistuva henkinen väkivalta. ProGradu. Jyväskylän yliopisto.

Mutta myös opettaja voi kiusata: Antti Heikkilän blogi.

Kätketty kiusaaminen

Kun opettaja kiusaa

Vertaistuki ja keskustelupalsta

Marita Kontoniemi (2003) Milloin sä otat itseäsi niskasta kiinni? Väitösk. Jyväskylän yliopisto.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Kirppulan lööppiuutiskatsaus, Lööpistä löydetty, muistilappuja

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s