Työelämä on nykyään hektistä. Niillä joilla on töitä, on yleensä työtä enemmän kuin ehtii tekemään ja sitten on suuri joukko työttömiä. Kuulun niiden onnellisten joukkoon, joka on saanut aina tehdä töitä. Enemmän kuin ehtii. Ensimmäistä kertaa työurani aikana olen kuitenkin tilanteessa, jossa minulla on esimies, joka ei ole yhtään kartalla, miten johtaa asioita ja ihmisiä.
Työn mitoituksessa on ongelmia. Ilman ylitöitä niistä ei selviä ja ylitöistä ei makseta palkkaa. Käsketään laskemaan rimaa ja sitten samaan hengenvetoon syyllistetään siitä, että ei tee tarpeeksi.
Kirppu ei ole yhtään iloinen.
Neulekirppu's Weblog 
Ennen oli työlainsäädännössä selvät sävelet: kaksi ensimmäistä ylityötuntia 50 % ja seuraavat 100, sunnuntaityöstä 200. Ylitöihin ei voinut pakottaa, ainoastaan hötätyöhön.
siis hätätyöhön
Totta turiset A-KH. Nykyään tehdään töitä orjien lailla, jotta työpaikka olisi turvattu, kun seuraavat YT-neuvottelut tulevat.
Pärstäkerroin näyttää olevan amatöörijohtajan syväjohtamismenetelmä.
=D