Aihearkisto: Outoja luomuksia

Viulut varustautuvat talveen



Pienemmän viulunkin villapaita on valmis.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Outoja luomuksia

Valmis

Tämä kampi on nyt väännettey valmiiksi. Seuraavaksi otan käsittelyyn tilkkupeitot (taas kerran). Joskos nyt vääntyisivät nekin. Omenashow pyörii edelleen.
Ja sienishow. Kuusenleppärouskuja löytyi eilen suorastaan kahmalokaupalla! Yleensä niitä esiintyy heinäkuussa. Muitakin vuodenaikaan nähden outoja sieniä on liikenteessä. Esim. tatteja. Työkaveri kertoi poimineensa kanttarellejakin menneellä viikolla.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Kampikäsityö, Outoja luomuksia

Lukuviitta vai hevosen lämmike?


On kasvattanut pituutta lähes kahden hevosen (siis kuvio) verran. Ja hevoselle tästä taitaakin tulla käypä lämmike. Eilen nimittäin tulin siihen johtopäätökseen, että teen tästä nyt ihan vain tällaisen peiton mallisen, jonka voi sitten myöhemmin hyödyntää tuolla tallin puolella loimen alla lämmikkeenä.
Aika pitkään siis pitää vääntää joidenkin juttujen kohdalla ennenkuin ne loksatavat.
Tällaiset kampikäsityöt ovat siitä kiusallisia, että ne vievät turhaa tilaa nurkissa.
Loppuvuoden olen päättänyt tehdä näitä kampikäsitöitä valmiiksi. Sillä kai niihinkin täytyy joskus tarttua oikein tosissaan.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Kampikäsityö, Outoja luomuksia

Viulun villapaita


Syksy kääntyy ennen pitkää talveksi. Pakkaset paukkuvat ja viima vinkuu. Viulu värjöttelee koteossaan matkalla soittotunnille. Se ei pidä yhtään kylmästä. Siksi se on aina ennen kääräisty villahuiviin tai vanhan villapaidan hihaan tms. viritykseen. Nyt se kuitenkin huomasi, että tässä talossa on paljon lankaa ja halusi oman villapaidan. Sellaisen vähän retrohenkisen. Se luvattiin, että joo aiknanaa. No jämälangoistahan se tehtiinkin. Ei siis mitään juhlaversiota tai konsertissa käytettävää fiksua mustavalkoista – joka sekin viululle on kyllä luvattu, kunhan tässä keritään – vaan aivan sellainen lenkillä pidettävä.
Nyt tämä viulu voi laittaa sitä varten suunnitellun ja mittatilauksena tehdyn neuleen ylleen . Siirtymät soittotunnille ja taas takaisin kotiin eivät tunnu enää ollenkaan niin kymiltä, mitä aiemmin. Soittokuntoonkaan lämpeäminen ei kestä enää niin kauan.

Tämä versio on vähän liian suuri, mutta ehkäpä seuraava on sitten sopivampi 😉

Jätä kommentti

Kategoria(t): Outoja luomuksia