Aihearkisto: Sienet

Valokuvatorstai 79, yhdessä; Challenge 79, together

 8092007-006.jpg

Valokuvatorstain 79. haaste on yhdessä.

Challenge 79 is together.

Mainokset

19 kommenttia

Kategoria(t): fungus, luonto, nature, photography, Sienet, valokuvatorstai, valokuvatorstai 2008, valokuvaus

Tapasin jälleen Oliverin


Vaokuvatorstain 49. haasteena oli Oliver. Oliver on näköjään jäänyt seikkailemaan puutarhaamme. Tapasin sen pari viikkoa sitten kellastuneella vaahteranlehdellä. Ehkä se yhä ehtsii kukkia, joista se voisi nauttia. Kesä on kuitenkin kallistunut syksyksi ja kohta ensimmäiset lumihiutaleet leijailevat maahan…

7 kommenttia

Kategoria(t): luonto, muistilappuja, Sienet, valokuvaus

Paul Coelho

Kirjailija Paul Coelho pitää blogia ja kuvaa Flickriin. Offical site. Kannattaa tutustua.

Jätä kommentti

Kategoria(t): luonto, muistilappuja, Sienet

Valon Sieniopas Kaisa Kuikkaniemen tapan

Aamulehden Valossa kertoi toimittaja Kaisa Kuikkaniemi sienistä humoristisesti:

HALLAVAHAKAS.
Kesämökin
puutarhapöydälle unohtunut vahakangasliina,
jonka pinta on lohkeillut
yöpakkasten hapertamana.

HIIPONHOME. Äärikonservatiivinen
kirkonmies.

HYTYRYPYKKÄ. Kainuulainen
termi sanomalehdestä revityille sytykepapereille.
”Pesä oli taas ihan
täynnä hytyrypykkää, mutta ei se
vaan saanut saunaan tulta.”

KALVASHAPRAKAS.Viisipäiväisten
juhannusjuhlien jälkeinen olotila.
”Kalvashaprakas pitkästä ilosta.”
– Suomalainen sananlasku

KANTARELLI. Karaokebaarista
löytyvä nainen, joka laulaa kyllästymättä
samaa bravuurinumeroaan
ilta illan jälkeen. ”Jos raakkaaani
jälleeen laiva vaalkoinen toooois.”

KELTAISET HAARAKKAAT. Kotikonstein
tehdyn tukanvärjäyksen
jälkeinen lopputulos.

KARVASORAKAS. Entinen miestai
naisystävä, joka löytää uuden
kumppanin hyvin nopeasti eron
jälkeen. Lajikkeeseen törmää Ikeassa,
jossa karvasorakas on katselemassa
kumppaninsa kanssa sohvaa
uuteen yhteiseen pesään.
Aiheuttaa eron toiselle osapuolelle
epäuskon täyttämää ahdistusta.

KELTASARVIKKA. Antennipipoinen
kulttuurinystävä.”Kuu kiurusta
kesään, västäräkistä vähäsen, keltasarvikkaasta
ei päivääkään.”
– Suomalainen sananlasku

LATTAKÄÄPÄ. Ihminen, jonka
kommentti työpaikan lounaspöydässä
saa aikaan leppoisan keskustelun
tyrehtymisen. Joskus lattakääpyys
osuu valitettavasti myös
omaan nilkkaan.

LIUSKAHYTYKKÄ. Pakonomainen,
mutta nautinnollinen tunnetila,
jonka vallassa alkaa repiä liuskoittuneita
kynsiä. Liuskahytykän
jälkeen seuraavalle itseinholle ei ole
olemassa hoitokeinoa.

MAKSAMALJAKAS. Baariseuralainen,
joka tilailee pöytäseurueelle
viinapaukkuja siinä toivossa, että
voi juoda itsensä humalaan. Taitava
maksamaljakas onnistuu tyhjentämään
suurimman osan pöydän
juomista ja poistumaan paikalta
jättäen laskun muun seurueen
maksettavaksi.

MYRKKYNÄÄPIKKÄ. Taloyhtiön
pitkäaikainen asukas, jonka elämäntehtävänä
on kirjoittaa valituskirjeitä
naapurustolle. Isomyrkkynääpikän
ollessa kyseessä, kirjeissä
on myös henkilökohtaiseen elämään
kohdistuvia solvauksia sekä
uhkailuja raastuvasta.

NUIJAKUUKUNEN.Myrkkynääpikän
valituskirjeisiin uskollisesti
vastaava isännöitsijä. ”Asukkaiden
toivomuksesta parvekekukkien
kastelu on kielletty torstaista sunnuntaihin
kuukauden parillisina
viikkoina.”

OSTERIVINOKAS. Halpavaateketjun
käyttämä kiertoilmaus sille tosiasialle,
että vaatteen laatu on vähintäänkin
kyseenalainen.”Sateenkestävä
nahkatakki vain 19,90 e.
Aitoa osterivinokasta.”

PIKKUROUSKU.Aikuisviihteeseen
erikoistuneesta myymälästä ostettavat,
syötävät alushousut.

POIMUMASSIKKA. Tanakka liikemies,
joka haluaa tarjota juoman
baaritiskillä, mutta velvoittaa samalla
vastaanottajan kuuntelemaan
koko loppuillan jonninjoutavia
turinoitaan. Poimumassikasta
ei pääse kohteliaasti eroon.”Anna
pikkusormesi poimumassikalle,
niin se vie koko käden.” – Suomalainen
sananlasku

PUNANULJASKA. Pikkutuhmia
vitsejä viljelevä, selvästi päihtynyt
joulupukki.

SAMETTIJALKA. Henkilö, jonka
suurin huolenaihe on kalliin puuparkettilattian
naarmuttuminen.

Pelko johtaa lajille tunnusomaiseen
kävelytyyliin, jossa jalkaterä ei nouse
missään vaiheessa lattiasta irti.

SILOJALKAMÖRSKY. Tv-putiikista
ostettava kantapäiden raspauslaite.
Mukana myös vaihtoterä.

SINIVALMUSKA. Ennen nukkumaanmenoa
huolellisesti puristettu
ja puhdistettu finni, joka äityy
yön aikana purppuraiseksi paiseeksi.
Sinivalmuskaa tavataan leuankärjessä,
nenänpäässä tai keskellä
otsaa.

TAIGANUIJAKAS. Vanhempi sukulainen,
joka sitkeästi yrittää luoda
kontaktia rippijuhlissa teiniikäisiin.
Taiganuijakkaan bravuuri
on vanha kunnon ”kolikko korvasta”
-temppu.

TUMMALAKITYMPÖNEN. Asianajaja,
jonka näkeminen vastustajan
puolella aiheuttaa vatsanpohjassa
ilkeän tunteen.”Saddam Husseinin
tummalakitympönen kiisti syytteet”
– Otsikko Sienisalon Sanomissa

TÖPPÖNUIJAKAS. Ravintolahenkilökunnan
käyttämä termi humalaisesta
asiakkaasta, joka ei vain yksinkertaisesti
lähde kotiin, vaikka
valomerkki on aikaa sitten annettu.
”Mitä on muka kello? Ai, no on
mulla sitten vielä kaksi minuuttia
aikaa” on töppönuijakkaan vakiovastaus.

VALEVAHVERO. Pieni ja hento riidanhaastaja,
jonka hyvä menestys
katutappeluissa perustuu takavasemmalta
löytyvään, huomattavasti
isokokoisempaan ystävään.

VALKOMÖRSKY. Valevahveron ystävä.
Pyörii porukoissa vain mahdollisen
tappelun ilosta. ”No, en
mä muuten olisi siihen sekaantunut,
mutta pitihän mun valevahveroa
siinä vähän auttaa.”

VOITATTI.Mieliala, jonka vallitessa
nostaa pokeripelin panoksen
naurettavan suureksi.Voitatti yllättää
usein kun kädessä on kakkospari.

KAISA KUIKKANIEMI, TEKSTI
NOORA FEDERLEY, KUVITUS

Lähteenä: Kotiranta-Saarenoksa: Sienikirja.
Tammi, 2001.
Artikkeli on syntynyt Elimäen tarkoitus-kirjan inspiroimana.

Jätä kommentti

Kategoria(t): huumori, luonto, Sienet, syksy

Sienten radioaktiivisuus

HaloEfekti oli huomannut Satu Hassin kirjoituksen liittyen sienten radioaktiivisuuteen. Minä varmaan säteilen urakalla, sillä olen elämäni aikana syönyt niin paljon sieniä….ja juuri tuohon aikaan, kun tämä onnettomuus tapahtui asui pahimmalla laskeuma-alueella, jonka lähiympäristön metsissä marjastin ja sienestin. No niin, että se siitä. Alla muistilapuksi suora lainaus Satu Hassin kirjoituksesta liittyen sienten radioaktiivisuuteen. Juttu on jo menneeltä vuodelta, mutta se on edelleen ajankohtainen.
Tiedote 1.9.2006

Satu Hassi: Sienten radioaktiivisuudesta tulisi tiedottaa selkokielisemmin

Satu Hassin mielessä Suomessa sienten radioaktiivisuudesta tulisi tiedottaa kansalaisille aktiivisemmin ja selkokielisemmin. STUK on tiedottamisessaan perinteisesti painottanut pääasiassa sitä, että keskimääräinen suomalainen ei sienistä saa kovin merkittävää säteilyannosta.

– Merkittävä osa Suomen sienistä on niin radioaktiivisia, että niitä ei saisi tuoda EU:n alueelle, vaikka Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta on jo 20 vuotta. EU:n hyväksymä radioaktiivisuusraja on 600 Bq/kg. Kuitenkin monet herkulliset ja suositut sienilajit ylittävät EU:n säteilyrajan selvästi ja jopa moninkertaisesti laajoilla alueilla. Esimerkiksi suppilovahverot ja mustat torvisienet ylittävät monilla alueilla tämän rajan kaksin- ja jopa kolminkertaisesti. Paljon radioaktiivista cesiumia keräävät suppilovahvero, musta torvisieni, kehnäsieni, mustavahakkaat, orakkaat, kangastatit ja rouskut, kertoo Hassi.

– Itse neuvoisin niitä ihmisiä, jotka syövät näitä sienilajeja paljon harkitsemaan ryöppäämistä silloinkin, kun sitä ei perinteisesti tehdä tai kuivien sienten liottamista. Harkitsisin myös, onko hyvä syöttää niitä lapsille. Näin tekisin erityisesti, jos sienet on kerätty kahteen pahiten ”Tshernobyliä” saaneen laskeumaluokan eli luokkien 4-5 alueilla. Näihin kuuluu suuri osa Kymestä, Hämeestä, Pirkanmaasta sekä osia Etelä- ja Keski-Pohjanmaasta sekä Pohjois-Savosta, neuvoo Hassi.

Radioaktiivisuuden valvontaan on Euroopassa panostettu vaihtelevasti. Walesissa on 374 lammastilaa, joiden lampaanlihan radioaktiivisuutta on kontrolloitu 20 vuotta, koska alue sai runsaasti Tshernobylin laskeumaa. Lihaa, jossa on yli 1000 Bq/kg, ei saa myydä. Tilat saavat menetyksestä korvausta valtiolta. Saksassa viranomaiset mittaavat myynnissä olevien sienten radioaktiivisuutta ja sakottavat EU-rajan ylityksistä.

– Mutta Suomessa STUK tiedotti vasta 2000-luvulla eli EU:n säteilyrajan hyväksymisen jälkeen siitä, miten sienten radioaktiivisuutta voi vähentää. Tänä syksynä STUK kehotti sienten myyjiä mittauttamaan sienten radioaktiivisuuden – siis 20 vuotta Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen, sanoo Hassi.

Powerpoint esitys Tshernobylin jäljet Suomen sienissä kertoo asiasta yksityiskohtaisemmin.

Poimintoja powerpointista:

Suurin sallittu radioaktiivisuus isotoopeista Cs-134 ja Cs-137:
1) 370 Bq/kg maidon ja maitotuotteiden ja 4-6 kk ikäisten vauvojen erityisravinnossa
2) 600 Bq/kg muiden maataloustuotteiden osalta

Taulukoissa eniten cesiumia oli kerännyt mustavahakas: 570-6900 Bq/kg, vähiten lampaankääpä 3-400 Bq/kg.

Kunnat on jaoteltu viiteen eri luokkaan radioaktiivisen cesiumin laskeuman määrän perusteella.

Suomeen tullut cesium-137 laskeuma oli vuonna 1987 keskimäärin noin 11 kBq/m2. Vuoteen 2004 mennessä se oli alentunut noin tasoon 8 kBq/m2, eli laskenut noin 30 prosenttia.

Yksittäisen kunnan sisällä laskeumataso voi vaihdella merkittävästi.

Luokka 5 eli pahiten saastuneet kunnat:
Artjärvi, Asikkala, Elimäki, Juupajoki, Jäppilä, Kuhmoinen, Kuorevesi, Lempäälä, Längelmäki, Mänttä, Nastola, Orivesi, Padasjoki, Pieksämäki, Pirkkala, Ruotsinpyhtää, Sahalahti, Sysmä, Tampere, Viiala ja Vilppula.

Luokkaan 4-5 kuuluu suuri osa Kymestä, Hämeestä, Pirkanmaasta, Etelä- ja Keski-Pohjanmaasta, Pohjois-Savosta

Paljon radioaktiivista cesiumia keräävät sienet:
suppilovahvero, musta torvisieni, kehnäsieni, mustavahakkaat, orakkaat, rouskut, kangastatti

Jos syö paljon näitä sienilajeja, on syytä harkita ryöppäämistä ja/tai liotusta, etenkin jos ne poimittu seuraavilta alueilta: Kymi, Häme, Pirkanmaa, Keski-Suomi tai eniten laskeumaa saaneet osat Etelä- ja Keski-Pohjanmaasta ja Pohjois-Savosta.

Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuus 26.4.1986:
Wikipedia.fi
YLE – Elävä arkisto

7 kommenttia

Kategoria(t): muistilappuja, Sienet

Kultasieni

Kultasieni kelpaa syötäväksi nuorena. Sienen vanhetessa siihen muodostuu sinihappoa ja vanhat sienet ovat siksi syötäväksi kelpaamattomia. Kultasieni kasvaa yleensä pihapiirissä, ja kuten Mauri Korhosen sienikirjassa todetaan ihmistoiminnan läheisyydessä.

Tapio Markulan sienisivut

Luontokuvat Eskonen Kultasieni

Lue myös Sienisokerikin voi aiheuttaa mahavaivoja

4 kommenttia

Kategoria(t): Sienet, syksy

Keltavalmuskasta löydetty lihassyitä hajottavaa myrkkyä

Keskisuomalainen 137(246), 46 otsikoi perjantaina 7.9.2007 Keltavalmuskasta löydetty lihassyitä hajottavaa myrkkyä. Toimittaja Mari Valkosen kirjoittamassa jutussa siterataan sienitieteen dosenttia Harri Harmajaa Helsingin yliopistosta, jonka mukaan keltavalmuskasta löydetty myrkky hajottaa poikittaisia lihassyitä. Suomessa keltavalmuskan on epäilty aiheuttaneen oireita yhdessä tapauksessa. Keltavalmuskaan on tuolloin syöty runsaasti useiden päivien ajan. Munuaiset joutuvat liikarasitukselle ja se aiheuttaa romahduksen. Ranskassa on todettu jopa kuolemaan johtaneita tapauksia, tosin ei olla täysin varmoja, onko kyseessä täsmälleen sama laji kuin mitä tämä Suomessa kasvava on. Kuvan sieni ei ole keltavalmuskaa nähnytkään, mutta tämä tieto keltavalmuskan sisältämästä myrkystä kannattaa panna mieleen ja ottaa vakavasti.

Suomen Sieniseuran puheenjohtaja Tuula Niskanen arvelee, että oletettavasti pienissä määrissä keltavalmuskaa voi syödä kuitenkin edelleen, mutta lapsille sitä ei pidä antaa ollenkaan!

Sienien merkinnät ovat muuttuneet.
X on merkkinä haitallisista sienistä
pääkallo myrkyllisistä
ja tähti syötävistä.
O on ryöppäyksen merkkinä

Sieniseurojen foorumi

2 kommenttia

Kategoria(t): muistilappuja, Referaatti, Sienet