Haaste 20 ateria Lohkoperunat- Challenge 20 Meal

Valokuvatorstain 20 haaste on ateria.

Ateriat ovat tärkeitä, niin ravinnon saannin kannalta kuin sosiaalisestikin. Mielestäni aterian merkitys korostuu ns. viimeisissä aterioissa. Katollisen kirkon sivustolla näyttää olevan puhetta Jeesuksen asettamasta viimeistä ateriasta. Kristillisessä maailmankatsomuksessa tällä aterialla on muistoaterian luonne ja sisältää runsaasti symboliikkaa. Lieneekö siitä saanut alkunsa kuolemaantuomituille tarjottava viimeinen ateria, jossa tuomittu saa valita, mitä haluaa syödä. Tästä voidaan tehdä arkikokemukseen tai paremminkin arkihavaintoon perustuva päätelmä, että aterioilla on korostunut rooli ihmiselämässä.

Viimeiset ateriat kiinnostavat myös tutkijoita. Esim. jäämiehen viimeisestä ateriasta on voitu päätellä kiinnostavia asioita. Viimeisiä aterioita ovat myös jäähyväisateriat. Usein, kun vaihtaa työpaikkaa, pomo vie lähtijän syömään tai koko työporukka menee syömään. Muistaakseni Kaisakin oli päässyt tässä taannoin tällaiselle työsuhteen päättymisestä johtuvalle viimeiselle aterialle.

Ihmiselämän ensimmäinen ateria on yleensä kai maitoateria. Tästä ateriasta emme muista mitään. Ehkä siitä on dokumentoitu valokuvin tai videonpätkin nykylasten iloksi. Näistä ensimmäisistä aterioinneista on Hellaakoski innostunut tekemään runonkin. (Lisää lapsiaiheisia runoja löytyy tästä)

NAURUA

Niin hassunkurisen touhun nään
suu tuoss’ on sepposen selällään
suu pieni ja hampaaton
Se naurua on!

Suu pieni, sua mikä naurattaa?
Mikä ilo noin sirriin silmät saa?
Näin kyselen turhaan lapseltain
Se nauraa vain

Se on lämmintä maitoa pullollaan
Sill’ on äidin suukkonen otsallaan
Se on kurkkua myöten kylläinen
peto pikkuinen

Sinä paljon vaadit ja paljon saat
Sinä siunaat kätemme toukomaat
Nyt vasta ne tähkän kantaa;
sinä annat meidän antaa

AARO HELLAAKOSKI

Ateriat vaihtelevat tilanteittain. Tavallisin lienee arkiateria ja harmillisen monelle se on hampurilaisateria. Juhla-ateria osuu kohdalle kohtuullisen harvoin. Ja kun on pientäkin aihetta juhlaan kannattaa tilaisuus käyttää hyväksi. Isä on juhlimisen arvoinen, vaikka isän mielestä ei välttämättä aina ole juhlaa olla isä. Isäinpäivänä on siis hyvä syy laittaa pöytään parhaat astiat. Seuraava kollektiivinen mahdollisuus juhla-ateriaan on itsenäisyyspäivä ja sitten joulu on jo ovella.

Aterialle voi valita teeman: sadonkorjuuateria, juustoateria (lähes kaikki viitaukset tarkoittavat hampurilaisten juustoateriaa…), herkkuateria, liha-ateria, peruna-ateria, meksikolainen ateria, jne.

Aterian tasapainoisuuden ja ravitsemuksellisten tekijöiden lisäksi kattauksen ja ruoan ulkonäön merkitys on tärkeä. Ateriaseurasta puhumattakaan.

Kokeile valmistaa vaikkapa viikonlopun ateriaksi lohkoperunoita.
Sopivat erinomaisesti kaikenlaisen liharuoan ja raikkaan salaatin seuraksi.

Lohkoperunat

Perunoita syöjämäärän mukaan.
(nämä ovat hyviä ja siksi kannattaa varata vähän tavallista enemmän)

Kuori perunat ja lohko ne veneiksi.
huuhtele hyvin.
Laita perunat uunipeltille tai vuokaan

Sekoita
öljyyn (n. 1/2 dl)
1 tl paprikajauhetta
1 tl valkosipulisuolaa tai valkosipulijauhetta
1 maustemitta valkopippuria
Maalaa perunat tällä öljy-mausteseoksella
Voit halutessasi lisätä mausteita vielä ripottelemalla perunoiden päälle esim. paprikajauhetta ja valkosipulijauhetta ja valkopippuria.
Laita peltin/vuoan päälle leivinpaperi. (Estää kosteuden haihtumista)
Paista 225C noin 25-45 min – riippuen perunoiden määrästä ja lohkojen koosta tai kunnes perunat ovat kypsiä.

Kastike

1 -2 tlk kermaviiliä
2-4 rkl kurkkusalaattia (Herkkumaa)
ripaus suolaa
tilliä (kuivattua n. 1tl)
1-2 maustemitta valkopippuria
1-2 maustemitta chilijauhetta

Lisäksi pihviä, paistia tai lihapullia
Salaattia.

Nämä perunat maistuvat myös kylminä.

6 kommenttia

Kategoria(t): Syötävää, valokuvatorstai, valokuvatorstai 2006

6 responses to “Haaste 20 ateria Lohkoperunat- Challenge 20 Meal

  1. A-K.H

    Tuosta pöperöstä niin, mutta runo on hyvä. Tuon lihan voisi korvata vaikka lampaankääpäpihveillä tai tuoreena paistetuilla hekkusienillä tai -tateilla. Niettä mistä ne lampaankäävät? Ku tietäis. Tilliä on kuivattuna, mutta saa sitä läpi vuoden tuoreenakin, sopii hyvin graavaamiseen. Tänä vuonna tuli kuivattua vähän liikaa lipstikkaa. Jos ei ole nälkä, sitä voi käydä nuuhkaisemassa ja heti ovat Knorrin keitot mielessä. Maistuvat melkein kaikki samanlaisilta.

  2. Liisa

    Akh,
    Olisiko Puijolla lampaankääpiä jo noussut?

    Tiivistä tietoa, hauska että perunoitakin voi maalata. Minä maalasin yhden kiven ja puulusikoita (mm.) tällä reissulla. 🙂

    Olen pitänyt osittaista nettipaastoa tämän viikon, koska vrkmaksu pääsystä verkkoon olisi ollut 7 euroa. Ajattelin, että tekee hyvää hiukan kokeilla riippuvuutensa astetta. Olisinkohan 43 % riipuvainen? Toiset arvioikoon tarkemmin. 🙂

    Runosta Akh:n kanssa samaa mieltä. Vrt. naurujooga.

  3. Neulekirppu

    Kaatoivat kuusikon lampaankääpäpaikastani.
    GRRR… Ei ole enää näkynyt kääpiä eikä mitään muutakaan niillä aukeilla.

    Lisukkeena paistetut tatit ja sipuli sopivat tähän myös. Tai ne suppilovahverot.

  4. Mari

    Mukava kokonaisuus. Tässä on kivaa kokonaisuus, tiedon ja ohjeen tuoma lisä sopivalle kuvalle. Yksikään osa ei olisi täydellinen omanaan, mutta yhdessä ATERIA on valmis – lukijan nautittavaksi.

  5. A-K.H

    Tulipa mieleeni, että joskus lapsia imetettiin hyvinkin vanhoiksi. Se taisi olla varmin ehkäisykeino.

  6. Neulekirppu

    Mari, kiitos kommentista: mulla on pakkomielle hankkia aina asioille taustoja.

Jätä kommentti