Pintelit

Esitän tämän nyt vähän nurinkurisessa järjestyksessä. Yläkuvassa on valmis pinteli. Sitä olisi saanut ehkä venytellä vielä hieman ohuemmaksi, mutta nyt se on tällainen.

Pinteleihin kului Huopasta lähes neljä täyttä kerää. Ei siis ole mikään halppisrätti tämä, mutta toivottavasti on sitten kuitenkin käytännössä hyviä, jos ja kun lämmittävää käärettä tarvitaan. Tämän kokeilun ja kokemuksen jälkeen kuvittelen, että järkevämpää on tehdä alusrätti huopasesta ja laittaa se paikoilleen normaalilla joustavalla kangaspintelillä. Seuraavaksi siis valmistuu sellainen. (On jo muuten puikoilla ;D) Olen tosi kiitollinen Neulomisen sietämätön keveys-blogin AnneV:lle, joka valoi minuun lisää epäuskoa satulahuovan neulomisen järkevyydestä…

Tässä virityksestä on purettu siihen harsittuja muoveja ja sukkahousuja irti…

Tässä pinteliin on harsittu risoja sukkahousuja ja pullapitko-muovipusseja, jottei koneesta tule pintelin sijaan huopapallo.

Huopakäärme oli todella pitkä. Ensimmäisessä pätkässä oli 350 silmukkaa ja toisessa pätkässä 176 silmukkaa. Ennen huovutusta kiinnitin palat toisiinsa…
Ja lopputulos on siis yllä.

Sukkahousut olivat muuten erinomainen juttu tässä. Jos joskus teen lapaset huopasesta, mikä sekin ajatus on ryhtynyt kytemään päässäni, on vanhat sukkahousut helppo harsia ja muotoilla sopivaksi suojaksi mihin vaan. Leikkasin sääriosan halki ja sitten vaan harsin housut kiinni tuohon pätkään/huiviin.

Neidit lupasivat neulahuovuttaa tuohon vielä jonkun koristeen, joten jään odottamaan innolla, mitä siitä syntyy. Talli- ja hevosasiaa löytyy enemmälti Kuvauksia by Neulekirpun puolelta.

Huopaskokeilu

Huopaskokeilu on kohta siinä pisteessä, että saan ruveta päättelemään sitä viritelmääni. (Otan kuvat ja mitat ennen pesukoneeseen laittamista). On kyllä vähän sellainen tunne, että meidän perheeseen tulee muutama uusi vihreä pannulappu lähipäivinä.
Uskallan luvata kuvia aikaisintaan maanataina.

Stulahuopa Huopasesta osa II (murtehella)

Tämä tuloo nyt sitten murtehella (jota en enää oikeen osaa) ja siitä murtehella kirijoottamisesta saa ny syyttää tuata Kaisaa, kun se ylläpitää tuata murresanaa tualla Tuumooksissaan. Siitä mä tähänä ny sitte oikeen innostuunki. Ohan tualla Kaisalla tua käsityäplokikin.

No eilen sitten kävääsin lankakaupas, notta alan tekhön tuata satulahuapaa.

Joo alootinhan mä sitten illalla siinä yhreksän tiätämis ja kutoon sitä filttiä muatohonsa, niinku tuas kommentis tualle Kaisalle totesiinki. Mutta pitihän sen nyt sitte tiätysti arvata, notta tästä tuloo justihin sellaanen käsityä, nottei kukaan pääse oikeen kärryylle, mistä täs on ers kysymys.

Kuten tuas erellises vieästis erherin jo kehumahankin, notta oon kaavatki jo piirtäny. Joo, kyllä kaavat on, mutta on eri asia sellaasta ruveta kuthon. Hyvän aikaa mä siinä illalla sitä kuroon ja levitin ja mittasin. Sitten panin maata, kun rupes silimiä väsyttämähän ja tuumasin nottei sitä nyt heti valamihiksi saa.

Aamulla mä sitten siinä ennen kuutta heräsin ja rupesin ajattelohon, notta ei tuoasta taira oikeen mitään tulla, ku sitä yrittää muoatohonsa teherä. Ne on nua yleeshuavat ja hyppyhuavat vähän tuallaasia enämpi satulan mallisia. Mä siinä ajattelin ja mittaalin ja vertaalin sitä tynkää siihen kaavahani ja tuumasin, notta emmä ny taira kuitenkaan tuallaasta teherä. Son niin notta tua koulumallinen huapa on helapompi, kun se on sellaanen vähän niinku neliömäänen. Ja niin mä sitte siinä rupesin ainavaan enempi tuumaamahan, notta kyllä tästä pitää erohon päästä ja niin mä sitten otin ja puriin koko tekelehen. Ja alootin uurestaan.

Ny mulla on vartahilla 350 lykkyä ja mä eherin sitten jo yhren rivin teheräkki. Kävi ny vaan sitte eileen niin notta annoon tuan kameran kersoolle lainahan, kun ne meni koulurtkelle ja kyllä siinä vieälä aamulla varoottelin nottei sitten trenkää rikkua sitä kameraa. No sen ny sitte tiätää, kun kersoolle jotaki antaa, niin rauskanahan se sitten tavallisesti tuloo takaasin. Niin täs kävi sitten nykki. Olin kyllä aika lujaa kiukus, mutta sitte mä kumminki tuumasin notta eihän täs ny keltää henki oo menny, että ku rahalla saa niin se on viälä halapaa. Jotenki tua pokkari on kumminki niin palio ketteräpi käthen. Tuppaa jäärä kuvat ottamatta, mutta kyllä tähänki ny niitä pitääs ilimestyä.

Kuvia valmiista viitasta

Tässä vielä muutama kuva valmiista viitasta. En pingottanut sitä, vaan kostutin ja höyrytin.
Hevosen ruutupiirros löytyy Käsityölehdestä 10/1993, s. 70. Mallin on suunnitellut Jukka Vesterinen.Viitassa käytetyn lehden malli on Käsityölehdestä 8/1994, s.70 (Syksyn lehdet). Mallin suunnittelijaa ei mainita.
Puikot nro. 4
255 silmukkaa, aluksi joustinneuletta (1o,1n) 12 cm, reunoihin 6(1o,1n)
Kun viitta on sopivan pituinen ”halkaise” se kaventamalla keskimmäiset 5s.

Sadehousut

Tein sadehousut ratsastuskäyttöön.
Kangas löytyi Eurokankaasta (25€/kg), hintaa palalle tuli 12,50.
Tein housuista aika väljät, sillä kangas ei jousta ja hevosen selkään noustessa joustamattomille housuille käy huonosti.
Vyötärölle laitoin kuminauhan ja lahkeensuihin laitoin nauhan, johon ompelin tarranauhan, joilla housujen lahkeet saadaan pysymään aloillaan.

Seuraavaksi vuorossa talviratsarit.

Sadehousut II

Tämä outo luomus liittyy lisäksi sarjaan vanhasta uutta.
Neidin (tämän nuorimman) muutamat college-housun polvet ovat saaneet ikkunan.
Päällystin tällaiset yhdet kuluneet housut sadekankaalla.
Kelpaavat mainiosti kotipihalla pidettäväksi ja ovat näppärät tarhassakin lämpimillä keleillä.

Viitta

Viitan tilanne: etukappaleen kolmas hevospari on puoliksi valmis. Jotain talliasiaa on tuossa toisessa blogissani.

Viitta ja ratsarit

Viitta on edistynyt siten, että etukappaleessa on pari heppaa. Kolmas hahmottunee tuotapikaa.
Ratsareihin olin ostanut liian lyhyen vetoketjun ja tänään pitää marssia Eurokankaaseen ostamaan vähän pidempi. Ne ovat edistyneet kuitenkin sen verran, että lahkeet on käännetty…
Kuvat tulevat kunhan tässä ehdin.

Edit, Kuvat lisätty:
Ratsastushousut ovat valmiit.

Yksi hevosenmitta lisää

Eilisen ja kuluneen illan aikana tähän tekeillä olevaan outoon luomukseen on juossut yksi uusi hevonen.
Tässä postauksessa olevassa kuvassa on tosin enimmäkseen vaahteranlehtiä. Olen nimittäin tehnyt tätä työtä niin, että hevoset tulevat reunoille (yksi molempiin) ja keskelle tulee näitä lehtikuvioita.

Outo luomus edistyy…

Outoon luomukseen on kuluneen viikon aikana ilmestynyt kolme ja puoli uutta hevosta.
Olen etsiskellyt uutta hevoskuviota, sellaista max. 30 krs. korkeaa, mutta huonolla menestyksellä.

Puikoilla outo luomus

Puikoilla on outo luomus tallikäyttöön. Tämä joko valmistuu pikaisesti tai sitten tästä kehkeytyy ikuisuusprojekti. Yritän saada tuhottua tähän ostamani raitalangan sekä samalla opetella (jälleen) kirjoneuletta, joka ei ole vahvuuteni.