Tämä tulossa oleva väitös vaikuttaa mielenkiintoiselta. (Tiedote kursiivilla alla). Väitöksessä pohditaan mm. erään ison yrityksen suhdetta lapsiin ja lapsityövoimaan. Ajattelin tätä aihetta sivuavia asioita eilen ajellessani kotia kohti, sillä radiosta tuli ohjelma, jossa käsiteltiin lääketutkimuksen siirtymistä muille maille. Lääkefirmat siirtävät lääketutkimuksen sinne missä se on halpaa. Suomalainen tutkimus on laadukasta, mutta ei silti edes Eurooppalaisella tasolla kalleinta.
Kun tutkimus siirretään muualle, ongelmaksi voi muodostua se, että erilaisen geeniperimällä varustettujen ihmisten lääkevaikutukset tai paremminkin lääkkeiden ja niiden sisältämien aineosien sitäminen voivat olla erilaisia kuin meillä täällä. No se on pieni ongelma. Lääkkeet myynyt on saanut rahansa. Sehän riittää. Lääkäri kirjoittaa kuolintodistuksen, pappi sanoo saatesanat ja kukkuakauppias kerää voiton. Omaiset itkevät, mutta niinhän heidän kuuluukin. Vai mitä?
Globalisaatio ja työn siirtäminen halvan työvoiman maihin kiihtyy. Olen muistaakseni kysynyt täällä jo aiemminkin, että mistä nämä voittoa tavoittelevat, omaan napaansa tuijottavat yritysjohtajat kuvittelevat jatkossa voittojensa ja optioidensa kertyvän, kun ihmisillä ei ole enää varaa ostaa heidän tuotteitaan? Nyt taitaa olla paras aika siirtyä kaikista turhakkeista vain siihen aivan välttämättömään ja katsoa kriittisesti, mitä oikeasti välttämätöntä henkinsä pitimiksi tarvitsee. Itse ainakin ajattelin pitää kukkaroni nyörit kiinni.
VOITTOA pitää tulla ja paljon. Kaikki pitää saada HAVALLA. Mutta itselle iso palkka, viis siitä, elävätkö työntekijät palkallaan. Ihmetellään työntekijöiden heikkoa sitoutumista ja huonoa työn laatua. Mistähän se mahtaa johtua?
Onko johtaja ajatellut, että jos työntekijät eivät elä, niin mistä saadaan kuluttajia ja uusia tekijöitä? Kaverit toistan tämän taas: tämän laivan pohjassa on reikä.
Väitökset
Tulostettavassa muodossa / Print
1.12.2006
Väitös: 2000-luvun todellisuus tahraa Ikean kuvastojen kansankodin idyllin (Lindberg)
Kellonaika:
12
Paikka:
Auditorio, Juomatehdas (Vapaudenkatu 25)
tiedotteeseen liittyvä kuva
FL Hanna Lindbergin (o.s. Paimela) taidehistorian väitöskirja ”Vastakohtien Ikea. Ikean arvot ja mentaliteetti muuttuvassa ajassa ja ympäristössä” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä dosentti Harri Kalha (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Annika Waenerberg.
Hanna Lindberg tutki väitöstyössään ikealaisuuden ja ruotsalaisuuden suhdetta Ikean kuvastoissa ja Ikeasta kirjoitetuissa artikkeleissa. Lindberg selvitti, millaista on 2000-luvun ruotsalaisuus ja millainen suhde ruotsalaisilla on Ikeaan. Hän tarkasteli myös Ikean ideologian kansainvälistä soveltuvuutta, vahvuuksia ja heikkouksia, sekä Ikean arvomaailman ristiriitaisuuksia ja niiden syitä.
Ikean perustaja Ingvar Kamprad (s.1926) määritteli vuonna 1976 Ikean tuotevalikoiman tyypillisesti ruotsalaiseksi ja toisaalta tyypillisesti ikealaiseksi. Ikean tuotemerkin identiteetti on siis läheisesti sidoksissa ruotsalaisuuteen. Lindbergin tutkimus tuokin uuden näkökulman kansallisuuden – tässä tapauksessa ruotsalaisuuden – markkinointiin.
Ikealaisen ideologian tärkeimpänä sanansaattajana toimii Ikean kuvasto. Se on yksi maailman laajalevikkisimmistä painotuotteista ja kuvitukseltaan lähes muuttumaton maasta riippumatta. Kuvastoista heijastuvassa ruotsalaisuudessa 1900-luvun kansankotikulttuuri elää voimakkaana, vaikka 2000-luvulla kansankoti käsitetään menneeksi aikakaudeksi. Kuvastojen menneeseen yhteiskuntaan ja aatemaailmaan pohjautuva, nykykontekstissa ehkä naiivikin sanoma saa ristiriitaisia merkityksiä uudessa yhteiskunnallisessa ja globaalisessa tilanteessa.
– Ikean tuotemerkille ja yritykselle tärkeät teemat kuten demokraattinen muotoilu, lapset, luonto ja sisustuksen ”hyvä maku” ongelmallistuvat 2000-luvun Ikeassa, Lindberg kertoo
Skandaalit johtivat Ikean markkinoinnilliseen kääntymykseen
Ingvar Kampradista on muodostunut Ikean yrityskuvalle merkittävä hahmo. Kampradin nosti köyhyydestä menestykseen hänen sosiaaliseksi missiokseen kutsumansa tavoite, joka muistutti kansankodin isien tavoitteita: kaikilla on oikeus kauniiseen ja käytännölliseen kotiin varallisuudesta riippumatta.
1990-luvulla ruotsalaiset kokivat kansalliseksi ylpeydeksi muodostuneen kansankodin edistyksellisen aikakauden päättyneen. Lindberg kutsuu aikaa kansankodillisen pettymyksen kaudeksi. Pettymyksen sekainen kritiikki tavoitti myös Kampradin, jota syytettiin maailmallisen keskiluokan muodostamisesta. Ikean globaalisti yhtenäistävää vaikutusta verrattiin Hitlerin kolmanteen valtakuntaan.
– Kritiikin esittäjiltä jäi kuitenkin huomaamatta kansainvälisen Ikean keskiluokkaisen imagon suhteellisuus, Lindberg huomauttaa
Lapsilla ja luonnolla oli merkittävä rooli kansankodissa, mikä selittää niiden keskeisyyden myös Ikean kuvastoissa. 1990-luvulla Ikeaa ravisuttivat muun muassa lapsityövoimaa ja luonnonriistoa koskevat skandaalit. Ikea myönsi virheensä ja uudisti lapsi- ja luontosuhteensa. Lapset ja luonto esiintyvät 2000-luvun kuvastoissa usein yhdessä vedoten lukijaan eräänlaisena globaalia huolenpitoa kaipaavana kokonaisuutena.
Vastoinkäymiset herättivät Ikean varhain uuteen markkinointiajatteluun: 2000-luvun kuluttaja arvioi tuotteita niiden eettisen taustan valossa. Kuvastoissa on aiempaa enemmän Ikean ideologista taustaa ja hyväntekeväisyystoimintaa esitteleviä sivuja. Tästä huolimatta ylikansallista Ikeaa kritisoidaan yhä globalisaation kiihdyttämisestä ja kolmansien maiden riistämisestä.
Ikea on muuttunut tuotemerkistä ”kansallisuudeksi”
Lindberg tutki myös niin kutsuttua ruotsalaista mentaliteettia, sillä Kamprad pyrki muodostamaan Ikean tuotteille ruotsalaisen identiteetin. Ikeassa puhutaan ikealaisesta – säästäväisestä, kokeilunhaluisesta ja kyseenalaistavasta – mentaliteetista, joka yhdistää yrityksen kansainvälistä muotoilijakuntaa. Lindberg korostaa ikealaisen ja ruotsalaisen asenteen vastavuoroisuutta: Kansainvälisestä muotoilusta tulee ruotsalaista juuri ikealaisen asenteen kautta, ja ruotsalaisuudesta taas tulee omaksuttava mentaalinen kokonaisuus, joka ruotsalaiskansallistaa kansainvälisen ikealaisen henkilökunnan.
Ikea on jo onnistunut soveltamaan kansankotiin pohjautuvan aate- ja asennemaailmansa uuteen kansalliseen ja kansainväliseen tilanteeseen. Ruotsalaiset näkevät Ikean menneen ”kullatun” aikakauden symbolina ja kansankotikulttuurin kansainvälisenä sanansaattajana. Kamprad edustaa kansankodin menestynyttä ja modernia yksilöä, joka rehellisyydellään, nöyryydellään ja kekseliäisyydellään on onnistunut vakuuttamaan myös kansainvälisen yleisön.
Kansainvälisesti ruotsalaisuutta edustava Ikean tuotemerkki on muodostunut niin vahvaksi, että Lindberg epäilee siihen liitetyn ruotsalaisuuskäsitteen häviävän ikealaisuuskäsitteen tieltä. Ikealaisuudesta on 2000-luvulla tullut kulttuurin, arvot ja mentaliteetin sisältävä kokonaisuus, globaali, maantieteellisistä rajoista irrallinen ”kansallisuus”, joka tunnetaan ruotsalaisuutta paremmin ja johon samaistutaan yli kansallisten rajojen.
Lisätietoja:
Hanna Lindberg, p. +46 73 931 5026 tai 040 5916901, hannapaimela@hotmail.com
Tiedottaja Kaisa Räsänen, p. (014) 260 1043, tiedotus@jyu.fi, josta väittelijän kuvan saa sähköisessä muodossa.
Hanna Lindberg (o.s. Paimela) kirjoitti ylioppilaaksi Hämeenlinnan Kaurialan lukiosta vuonna 1996. Vuosina 1999–2001 Lindberg opiskeli sosiaaliantropologiaa Kentin yliopistossa Englannissa suorittaen Bachelor of Arts -tutkinnon. Vuodesta 2001 Lindberg on asunut Tukholmassa, opiskellut taidehistoriaa Tukholman yliopistossa ja toiminut vierailevana jatko-opiskelijana Uppsalan yliopiston taiteentutkimuksen laitoksessa. Vuosina 2003–2006 Lindberg on ollut Jyväskylän yliopiston ja Åbo akademin Identiteetin synty, näkyvyys ja muuttuvuus -tutkijakoulun jäsen. Lindberg valmistui filosofian lisensiaatiksi vuonna 2004 Jyväskylän yliopiston taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksesta.
Teos on julkaistu sarjassa Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja numerona 89, Jyväskylä 2006, ISSN 1457–6899, ISBN 951–39–2584–6. Teosta voi tilata Nykykulttuurin tutkimuskeskuksesta, p. (014) 260 1310, aho@campus.jyu.fi, http://www.jyu.fi/nykykulttuuri. Julkaisuja voi ostaa myös Kampus Kirjasta ja Kirjavitriinistä (Jyväskylä) sekä muista hyvin varustetuista kirjakaupoista.
ABSTRACT
This doctoral thesis in Art History studies the Ikea catalogues published in Sweden and in Finland mainly in the 1990s and 21th century. The story and ideology behind the Ikea brand was built during the 1970s when so called Folkhemmet was still a prevailing cultural and political system in Sweden. Lindberg shows with her study how Ikea has maintained its roots in the Folkhemmet even after its international success. The major aim of this research is to study those contradictive interpretations which are possible to make when you analyse Ikea’s advertisements in the context of 21th century’s globalism. The clash between the old Folkhemmet culture with its values and mentality and the new globalism with its international markets and companies (like Ikea) creates problems in Ikea’s advertising.
Lindberg approaches Ikea’s and Folkhemmet’s shared values by studying four different themes prevailing in the Ikea catalogues. The founder of Ikea, Ingvar Kamprad, talks about his social mission by which he means his aim to create beautiful and practical homes for everyone. This notion of Kamprad’s social mission gets alternative interpretations in Lindberg’s research when she studies the Swedish newspaper articles published in 1990s. Children and nature are also in focus. Ikea’s relation to those changed dramatically during the 1990s when Ikea went through different crisis related to both children and nature. Lindberg makes an alternative interpretation of their role in the catalogues. The notion of good taste and its measurability gets questionable in the context of 21th century. Lindberg asks if taste can still be measured or was it just characteristic to the Folkhemmet period.
Ikea and Folkhemmet creates a whole which plays with the notion of Swedishness. Kamprad decided that Ikea’s products should be identified as Swedish already in 1970s.
By studying the catalogues Lindberg shows that Ikea’s Swedishness is still in the 21th century based on that of 20th century’s Swedish Folkhemmet and its culture, mentality and values. The study shows how the Swedish ideals of the 20th century work as a sales argument in the international reality of 21th century’s Ikea. It also takes up the interpretational problems which may arise when Ikea uses an ideology of the past in its branding. This research reveals also the attitudes Swedish people have towards their “pride and joy” – Ikea – and the importance of Ikea’s strong ideology in the international context.
Keywords: Ikea, Folkhemmet, Ingvar Kamprad, Swedish mentality, Swedish identity, functionalism, modernisation, Swedish design, Swedish interior decoration
20.11.2006
Neulekirppu's Weblog 