1.4 Vainoaminen (Ks. Finlex)
Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (CETS 210) 34 artikla edellyttää, että sopimuspuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet varmistaakseen, että toiseen henkilöön kohdistuva tahallinen ja toistuva uhkaava käyttäytyminen, joka saa tämän henkilön pelkäämään turvallisuutensa vaarantumista, kriminalisoidaan. Menettelystä on käytetty nimitystä stalking, joka tarkoittaa ahdistelua, häirintää tai vainoamista. Suomi on allekirjoittanut sopimuksen hyväksymisvaraumin 11.5.2011, ja sopimuksen implementointia pohditaan ulkoministeriön työryhmässä, jonka määräaika päättyy vuoden 2013 kesäkuun lopussa. Jo nykyisin RL 25:7:ssä on kriminalisoitu laiton uhkaus. Myös muut rangaistussäännökset, kuten kotirauhan rikkominen, salakuuntelu, salakatselu ja pakottaminen samoin kuin pahoinpitelykriminalisoinnit antavat suojaa vainoamista vastaan. Tämäntyyppistä menettelyä vastaan henkilölle voidaan määrätä turvaamistoimenpiteenä lähestymiskielto (laki lähestymiskiellosta, 898/1998). Lähestymiskiellon rikkominen on kriminalisoitu RL 16:9 a:ssä.
Vainoaja on yleensä suhteellisen kekseliäs.
”
– Vainoamisesta voidaan silloin tuomita, kun uhri kokee vainon ahdistavana. Lisäksi vainoamisen tulee olla pitkäkestoista ja toistuvaa, kertoo aloitteen tehnyt Sdp:n kansanedustaja Pauliina Viitamies.
Viitamies kertoo, että vainoamisessa voi olla kyse esimerkiksi entisen puolison häirinnästä. Maksimirangaistus vainoamisesta on kaksi vuotta vankeutta. Viitamiehen mukaan oikeuskäytäntö uudesta laista muovatuu lain voimaantulon jälkeen.” Lähde: Yle.
Vainoamista koskeva säännös rikoslakiin
Kuisaamiseen puuttumisen korkea kynnys, Tässä blogissa aiemmin aiheesta julkaistu kirjoitus sekä
Kiusaaminen -hakusanalla tästä blogista löytyvät postaukset.