Vainoaminen rikoslakiin vuonna 2014

1.4 Vainoaminen (Ks. Finlex)

   Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (CETS 210) 34 artikla edellyttää, että sopimuspuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet varmistaakseen, että toiseen henkilöön kohdistuva tahallinen ja toistuva uhkaava käyttäytyminen, joka saa tämän henkilön pelkäämään turvallisuutensa vaarantumista, kriminalisoidaan. Menettelystä on käytetty nimitystä stalking, joka tarkoittaa ahdistelua, häirintää tai vainoamista. Suomi on allekirjoittanut sopimuksen hyväksymisvaraumin 11.5.2011, ja sopimuksen implementointia pohditaan ulkoministeriön työryhmässä, jonka määräaika päättyy vuoden 2013 kesäkuun lopussa. Jo nykyisin RL 25:7:ssä on kriminalisoitu laiton uhkaus. Myös muut rangaistussäännökset, kuten kotirauhan rikkominen, salakuuntelu, salakatselu ja pakottaminen samoin kuin pahoinpitelykriminalisoinnit antavat suojaa vainoamista vastaan. Tämäntyyppistä menettelyä vastaan henkilölle voidaan määrätä turvaamistoimenpiteenä lähestymiskielto (laki lähestymiskiellosta, 898/1998). Lähestymiskiellon rikkominen on kriminalisoitu RL 16:9 a:ssä.

 

Vainoaja on yleensä suhteellisen kekseliäs.

”

– Vainoamisesta voidaan silloin tuomita, kun uhri kokee vainon ahdistavana. Lisäksi vainoamisen tulee olla pitkäkestoista ja toistuvaa, kertoo aloitteen tehnyt Sdp:n kansanedustaja Pauliina Viitamies.

Viitamies kertoo, että vainoamisessa voi olla kyse esimerkiksi entisen puolison häirinnästä. Maksimirangaistus vainoamisesta on kaksi vuotta vankeutta. Viitamiehen mukaan oikeuskäytäntö uudesta laista muovatuu lain voimaantulon jälkeen.” Lähde:  Yle.

 

Vainoamista koskeva säännös rikoslakiin

Kuisaamiseen puuttumisen korkea kynnys, Tässä blogissa aiemmin aiheesta julkaistu kirjoitus sekä

Kiusaaminen -hakusanalla tästä blogista  löytyvät postaukset.

Valelääkäri-Suomen suosituin ammatti

Tässä on viimepäivinä ruvennut asiat näyttämään siltä, että valelääkäri on Suomen suosituin ammatti. Valvirankin taitaa olla valevalvontavirasto.

Ainakin jos uskoo Iltalehden lööppiuutista: Valviran tehtävä on valvoa, että Suomessa toimivilla lääkäreillä on oikeasti lääkärin paperit.

Valvira on joutunut viimeaikoina ankaran kritiikin kohteeksi. (KARI PEKONEN)

Valtiontalouden tarkastusvirasto on joutunut huomauttamaan Valviraa epäselvyyksistä sen omissa asiakirjoissa.

Valtiontalouden tarkastusvirastoon (VTV) tuli marraskuussa 2008 nimetön kantelukirjelmä, jossa arvosteltiin Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen (1.1.2009 alkaen Valvira) tekemiä kohtuuttoman suuria konsultointi- ja it-hankintoja.

Tammi-helmikuussa 2009 suoritetun tarkastuksen yhteydessä ilmeni, ettei Valvira ollut kilpailuttanut osaa hankinnoistaan lain edellyttämällä tavalla.

Tarkastuksen yhteydessä paljastui myös, ettei Valvira ollut järjestänyt kaikilta osin hankintojensa ja niitä koskevien sopimusten arkistointia asianmukaisesti. Osa hankintoihin liittyvistä asiakirjoista puuttui Valviran arkistosta kokonaan.

Lue viikonvaihteen lehdestä, kuinka Valvira yritti harhauttaa Valtiontalouden tarkastusvirastoa.

MARKO-OSKARI LEHTONEN
marko-oskari.lehtonen(@)iltalehti.fi

Kun tässä Kirpullakin alkaa olla ikää jo sen verran, että Kirppu on ryhtynyt haaveilemaan eläkkeestä, niin on tässä tullut mieleen, että kuinkahan voisi ryhtyä valelääkärieläkeläiseksi. Meinaan vaan, että saisi lääkärinansioihin perustuvan eläkkeen, niin sillä sitä Kirppu kaikkine kakaroineen eläisi varsin mukavasti vaille huolen häivää.

Satu pukista kaalimaan vartijana avautuu aivan uudella tavalla, kun siihen pukin paikalle kirjoittaa VALVIRA  ja kaalimaan paikalle valelääkäri.  Ehkä Kirpun kannattaakin ryhytä valesadunkertojaksi. Mene ja tiedä, mutta erikoista tämä elämä näyttää olevan.

 

Eeroraha koeaikana? HS: Vantaan kohujohtajalle muhkea eroraha | Kotimaan uutiset | Iltalehti.fi

HS: Vantaan kohujohtajalle muhkea eroraha | Kotimaan uutiset | Iltalehti.fi.

 

Neulekirppu ei taas oikein aikuisten oikeasti ymmärrä, miksi joku saa koeaikana irtisanoutumisestaan erorahan. Ei mee oikeasti jakeluun.

Eikös koeaika ole nimenomaan tarkoitettu siihen molemminpuoliseen testaamiseen, että sovitaankos toisillemme työtavoiltamme, arvoiltamme tms. Olen ymmärtänyt, että puolin ja toisin voi koeaikana lähteä ihan saman tien ilman suuria seremonioita. Puhumattakaan nyt erorahasta…

 

Neulekirppu nyt ei vaan taas oikeasti ymmärrä ollenkaan.

Ero tuli – isyys meni | Perhe | Iltalehti.fi

Ero tuli – isyys meni | Perhe | Iltalehti.fi.

 

Isissä on varmasti sellaisia, jotka oikeasti haluaisivat ja kykenisivät hoitamaan lapset. Sellaiset tapaukset, joissa isä herää huomaamaan lapset vasta sitten kun ollaan eron kynnyksellä lienevät kuitenkin niintä, joista tulee eniten kiistaa huoltajuudesta.

Valitettavasti väkivalta on yksi asia, joka erottaa isän lapsistaan.Silloin käy yleensä niin, että tapaamisista tulee valvottuja ja se välttämättä ole omiaan kehittämään isän ja lapsen suhdetta yhtään. Muutama yö turvakodissa vakuuttaa lastensuojeluviranomaiset huoltajan kyvykkyydestä toimia lähivanhempana.

Sen sijaan, että pariskunta kiistelee siitä, kenen luona lapset asuvat, kannattaisi keskittyä siihen, että on aidosti läsnä ja kiinnostunut lapsensa tekemisistä. Lapset eivät myöskään ole esineitä, joita siirrellään paikasta toiseen sen mukaan, mitä aikuiset ajattelevat.

Avioerossa ja huoltajuusasioissa keskeisintä on lasten edun toteutuminen. Ei niinkään siitä, kummalla on oikeus huoltajuuteen. Tai ainakin näin sen tulisi olla. Isompi lapsi osaa sanoa jo itse missä haluaa olla ja elää.

Huoltajuuskiista vahingoittaa lasta. Esimerkiksi kiusallaan lastensuojeluilmoituksia tehtailevat isät (ja pahimmassa tapauksessa lähisuku) eivät taida oikeasti edes tajuta, millaiseen tilanteeseen he lapsensa saattavat. Ilmeisesti he luulevat kiusaavansa sitä kaikkeen syypäätä ex-vaimoaan, mutta käytännössä järkyttävät lapsen arkea luvattoman paljon.

 

Pidä huolta talosi arvosta – tässä 10 vinkkiä | Kauppalehti.fi

Pidä huolta talosi arvosta – tässä 10 vinkkiä | Kauppalehti.fi.

Omakotitalo on monen haave. Se on kuitenkin aika työläs asumismuoto verrattuna kerrostaloon, eikä se siksi ole sohvaperunan hommaa. Omakotitaloasujan on oltava aktiivinen ikiliikkuja. Talossa riittää jatkuvasti jotakin pientä puunattavaa ja tuunattavaa.

Kieltämättä onhan se ihan kiva, että on omat seinät ja pieni pala maata. Mutta sitten on aikuisten oikeasti myös huolehdittava siitä, että talo pysyy kunnossa. Vähän sama juttu kuin auton kanssa. Autoakin on määrätyn väliajoin huollettava.

 

 

Rintamamiestalosta voi tulla remonttipainajainen, kun ilmanvaihdosta syntyy kosteusvaurioita ja terveyshaittoja | Taloussanomat

Rintamamiestalosta voi tulla remonttipainajainen, kun ilmanvaihdosta syntyy kosteusvaurioita ja terveyshaittoja | Taloussanomat.

 

Kun kaiken maailman remonttireiskat alkavat tehdä asuntoihin korjauksia, lopputulos on huonoakin huonompi. Pikavoitto mielessä tehdään remppa ja sitten kun tulee aika kantaa vastuuta, hävitään kuin tuhka tuleen.

Rintamamiestaloihin ym. vastaaviin asennetaan nykyisin jopa lattialämmityksiä yms., mitkä eivät kuulu sen ikäisten talojen olemukseen ollenkaan.

Voi olla, että pinnalta kaikki näyttää kauniilta, mutta kestääkö talon rakenteet tosiaankaan sitä kaikkea mukavuudenhalua ja hömppää, mitä me kuvittelemme tai haluaisimme sen kestävän.

Tuo pointti, mikä artikkeliin on kirjattu: että rintamamiestaloissa ei lotrattu sisätiloissa veden kanssa, kannattaa pitää mielessä.

Vanha koira ei opi uusia temppuja, sanotaan. Vanha talo taitaa oppia niitä vielä vähemmän.

 

 

Terassia rakentamassa? Huimat hintaerot kauppojen hinnoissa! | Koti | Iltalehti.fi

Terassia rakentamassa? Huimat hintaerot kauppojen hinnoissa! | Koti | Iltalehti.fi.

Hintoja vertailemalla säästät!

Nukketaiteilijat

Nukketaiteilijat tekevät käsittämättömän upeita nukkeyksilöitä.

Esim. Leena Klockars on yksi näistä taitajista.

Benita Suomi on suomen virallinen nukketohtori.

Nuken suunnitteluprosessi.

Nukkepajan suunnittelukuvat voit katsella tästä. Nukkepajan ”äiti” on Sirpa Ala-Louko. Aivan käsittämättömän upeaa!

Ja tässä ne nuket, ne nuket. Leena Takalo on tämän sivuston takana oleva nukketohtori. Hänkin aloitti ensiksi omasta keittiöstään… Tähän harrastukseen voisi varmaan syvähurahtaa seuraavaksi ja saada kaikki liikenevät tunnit kulumaan sen parissa.

Rakas nukke… nukke on aikansa tuote. Paikka jossa oikeastaan ensimmäistä kertaa hurahdin nukkeihin oli Pariisin Musée de la Poupée. Oli lokakuun loppupuoli ja Musée de la Poupée oli viimistä päivää auki (meidän onnemme) kun ystävättäremme kanssa kiidimme ovelle. Omistaja oli jo sulkemassa ovia, mutta kun kuuli kuinka kaukaa me tulimme, hän heltyi… Liikuttui ilmeisesti täysin salonkikelvottomasta ranskastani, yrittäessäni mongertaa ja anella sisäänpääsyä. Nykyisin tämä paikka näyttää olevan auki ilman katkoksia. Se sijaitsee ränsistyneessä talossa aika lähellä Centre Pompidouta. Alue ei ehkä ole sitä kaikkein turvallisimman oloista seutukuntaa. Minut yritettiin ryöstää tällä reissulla todella röyhkeästi.

Lähin metroasema on Rambuteau

Alueella olevat muut museot
Bussit  29 – 38 – 47 vievät myös perille
Autoparkki: Beaubourg

En kuitenkaan ole koskaan uskaltanut kokeilla moista puuhaa. Nukeissa on liikaa pieniä osia, ja pienet osat vaativat aivan liikaa kärsivällisyyttä. Hermojen lisäksi  nuken tekemisessä vaaditaan supervahvoja  istumalihaksia. En ole vielä onnistunut kehittämään itselleni sellaisia, vaikka uutterasti olen yrittänyt.

Lokakuun muistilappu

Päivitin tänään pitkästä aikaa Teepussiaforismeja-postausta.

Sitten linkkaan tänne myös  Oulun hevosklinikan sivut, ovat mielestäni poikkeuksellisen selkeät.

Mielenkiintoinen tuttavuus on tuo bits & pieces. Olen sitä joskus selannut, mutta tänään viivähdin sitten vähän pidempään.  Sivustolta löytyi mm. tämä ohje tuollaiseen vähän tuhdimpaan hampparin/pizzan sekasikiöön. This  might be why you’re  fat . Joo. Selitys useimpiin elämässä esiintyviin  ongelmiin löytyy usein peiliin katsomalla.

Ja käsityölinkki:  BurdaStyle sivustolta saa joitakin ilmaisia kaavoja (koko A4, täytyy itse sitten suurentaa. Sivustolta voi myös tilata kaavoja.)

Iltalehden painopäivyri

Iltalehden painopäivyri  näppärä tapa hahmottaa syömisensä.