Avainsana-arkisto: sekalaista sälää.

Tuliko Nokian myynti jollekulle yllätyksenä?

Ehkä Nokian myynti ei yllättnyt juuri ketään. Ainakin esim. Oulussa on YLEn mukaan uutista osattu odottaa. Ehkä enemmänkin pohdittiin sitä, että koska.

Puheet Nokian matkapuhelintoimintojen myynnistä ovat käyneet kuumana. Keskustelussa on jo monta muuta uutta aihetta, joten Nokia on luultavasti jäämässä unholaan, mitä nyt sitten muutamia jossittelupuheenvuoroja on odotettavissa.

Kirppu on sitä mieltä, että lähtölaukas Nokian mynnille tuli jo silloin kun Ollilan jälkeen valittiin Kallasvuo toimitusjohtajaksi. Minulla ei ole mitään juristeja vastaan, mutta juristi ei ole mielestäni paras vaihtoehto ison yrityksen toimitusjohtaksi. Toki tämä on lähinnä vain mielipide eikä sen pohjaksi ole tieteellistä näyttöä, mutta juristit ovat oman koulutuksensa tuotteita niin hyvässä kuin pahassakin.

Onko Nokian myynti sitten juhlan arvoinen asia. On ja ei. Nimittäin jossakin määrin Nokialla oli suomalaiseen yrityselämään paikoin jopa halvaannuttava vaikutus. Siinä mielessä Nokian poistuminen kuvioista on tai saattaa olla hyvä asia.

Haikealtahan se tuntuu, että kansainvälisesti tunntetuin yrityksemme ei ole enää meidän.

Tietoviikon uutislistausta

Onpa myynnin vastumiseksi peräti adressikin, joka tosin on saanut tähän mennessä (22.9.2013) peräti kolme allekirjoitusta. Ja hyvä niin. Se nimittäin on niin, että yrityksiä saa myydä ja ostaa ilman sen suurempia kansanäänestyksiä.

4 kommenttia

Kategoria(t): Arjessa tapahtuu, sekalaista sälää.

”Huoli” riittää lastensuojeluilmoituksen perusteeksi

Olen tässä hiljakseni pohtinut pitkään ja hartaasti tätä tapaus Erikaa, jossa lapsen näkökulma jätettiin kuulematta, koska hän oli liian nuori, että hänen puheensa olisi otettu vakavasti. Mielestäni jo varsin pieni lapsi osaa  kyllä sanoa, jos häntä kohdellaan todella huonosti. Ja aidoilla alan ammattilaisilla on kyllä keinonsa ottaa selvää siitä onko lasta manipuloitu vai ei. Minulla ei oikeastaan riitä sanat kuvaamaan sitä kuvotusta, jota nämä sosiaalitädit saivat siinä tapauksessa aikaan.

Valitettavan usein sosiaalitädin uralle ajaudutaan. Se ei ole palkkansa puolesta mikään kultakaivos ja ihmisten erilaiset ongelmat ovat haastavia vastavalmistuneelle. Ja jos luonteessa on vähänkin jotakin sellaista koulukiusaajan vikaa, niin se on oivallinen paikka jatkaa nuorena hyvin harjoiteltua tapaa toimia.

On aivan käsittämätöntä, että  oikeusvaltiossa nimettömänkin ilmoittajan ”huoli” jostakusta, mitä sillä nyt sitten ikinä tarkoitetaankin, riittää nykyään lastensuojeluilmoituksen perustaksi. Siitä voi sitten saada alkunsa vuosia kestävä helvetti, joka jättää jälkensä lapseen. Tietenkin jos on tarkoitus tuottaa sosiaalitoimelle asiakkaita, niin tämä on aivan loistava tapa siihen. Tuotantolaitoksessa tarvitaan aina raaka-ainetta, jota voidaan muokata valmiiksi tuotteeksi.

Jotenkin kykenen tai ainakin kuvittelen kykeneväni hahmottamaan lainsäätäjän järjenjuoksun, mitä hyvää laissa on alunperin tarkoitettu. Mutta teoria ja käytäntö ovat valitettavan usein vähän eri maailmoista. Se pitäisi tässä kohtaa kyetä huomauttamaan.

Käytännössä tämä huoleen perustuva ilmoitusoikeus (jonka siis voi tehdä myös nimettömästi) takaa sen, että myös kiusantekoa harrastava ex-puoliso tai koko ex:n suku voi tehtailla erilaisten ”huolien” perustella anonyymejä lastensuojeluilmoituksia mielin määrin vallankäytön huumassaan. Ei siinä silloin tunneta huolta lapsesta ja lapsen hyvinvoinnista, vaan tunnetaan pientä sadistista kutkutusta jossakin, kun tiedetään, että sossun tädithän juoksevat näiden aiheettomienkin huolten perässä, koska kaikki pitää tutkia. Uusi tapaus on aina kiinnostava ja varsinkin, jos se poikkeaa olennaisesti siitä massasta, johon sossutapaukset perinteisesti sijoittuvat. Käy yleensä vielä niin, että ennen kuin sossun tädit sitten kyllästyvät ja toteavat, huolien olevan aiheettomia, on vahinko lapselle ehtinyt jo tapahtua. Vai väittääkö joku ihan oikeasti, että lapsen jatkuvat/toistuvat kuulemiset viranomaisen toimesta, näihin huoliin liittyen, eivät vahingoita lasta.

Vaikka ilmoittajan tarkoitus lienee ennen kaikkea vahingoittaa ex-puolisoaan tai tulevaa ex-puolisoaan, hän useimmiten valitettavasti vaurioittaa ainoastaan vain lasta. Sitten on mukava kertoa asian kaikkia yksityiskohtia tietämättömille sukulaisille, kuinka sydämetön puoliso vie kerta toisensa jälkeen pienen lapsen sosiaaliviranoimaisten ja poliisin kuultavaksi. Oman toiminnan (esim. lapsen pahoinpitely tai törkeä pahoinpitely) osuutta tapahtumiin ei tietenkään mainita. Ja koska viranomaiset eivät tee yhteistyötä voivat tällaiset asiat jäädä pitkäksikin aikaa hämäräksi myös sosiaalitoimelle.

Ja kun verbaalisesti lahjakas kiusaaja on ehtinyt kertomaan asianasa ensin eivät sossun tädit sitten usko edes oikeuden päätöstä.

Tuttavani totesi vuosia sitten minulle, että on oiva tapa saada toinen ihminen näyttämään omituiselta, kun kertoo ainoastaan tämän reaktiot tapahtumiin ja jättää mukavasti kertomatta, mitä on itse tehnyt ensiksi tai mitä ennen reaktiota on noin ylipäätään tapahtunut.

Sosiaalitoimen ihmisillä näyttää, näissä tapaamisasioissa, varsin usein unohtuvan se, että kyse ei ole niinkään vanhemman oikeudesta tavata lapsiaan, vaan lapsen oikeudesta ja halusta tavata vanhempiaan. Onneksi sentään 12 vuotiaita jo kuunnellaan. Kyllä sen ikäisellä on jo varsin hyvä käsitys oman perheensä kokonaistilanteesta, sillä arki haastavassa perhekontekstissa opettaa kyllä elämästä ja arjesta selviämisestä enemmän kuin peruskoulu. Mielestäni jo ikäistään kypsemmällä 6-vuotiaalla on kykyä ilmaista selkeästi itsenään asioita.

Joka tapauksessa näitä nimettömmien huoli-ilmoitusten tekoja pitäisi rajoittaa. Se pitäisi sallia yhden tapauksen kohdalla ainoastaan ja vain kerran. Sen jälkeen ilmoitukset pitäisi tehdä omalla nimellään, riippumatta siitä, onko ko. ilmoittaja itse tekemässä huoli-ilmoitusta tapauksesta ensimmäistä kertaa vai ei.

Siis kertauksena: vain yksi nimetön huoli-ilmoitus/tapaus. Lisäksi pitäisi ottaa selvää, mikä vaikutin ilmoittajalla on. Mikä on hänen suhteensa huolen kohteeseen jne.

Linkkejä lastensuojelusta

Lastensuojelun käsikirja (sosiaaliportti.fi)

Lastensuojelu (sosiaali- ja terveysministeriö)

Lastensuojelu (Wikipedia)

Lastensuojelu -info

Lastensuojeluliitto

Lastensuojelulaki

Perätön lastensuojeluilmoitus (Plaza -keskustelupalsta)

Perätön lastensuojeluilmoitus (Vaasa)

Perätön lastensuojeluilmoitus (tukinet)

Ei nimettömiä lastensuojeluilmoituksia (adressit.com)

Perätön lastensuojeluilmoitus (KaksPlus-keskustelu)

Lastensuojeluilmoitus ja ilmoituksen kohteen oikeusturva (KaksPlus-keskustelu)

Lastensuojelu tukee perhesurmaajia (Neulekirpun blogissa julkaistu teksti)

Lähestymiskiellon hakeminen (poliisi)
Lähestymiskiellon hakeminen

Lähestymiskieltoa voidaan hakea tilanteissa, joissa on olemassa vaara, että lapsen henkeä, terveyttä, rauhaa tai vapautta uhataan tai että häntä muutoin vakavasti häiritään. Käytännössä lähestysmiskielto saa aikaan aggressiivisessa henkilössä vain lisää aggressiivisuutta.

5 kommenttia

Kategoria(t): Arjessa tapahtuu, Kirppulan lööppiuutiskatsaus, Lööpistä löydetty, muistilappuja, sekalaista sälää.

Pitäiskös taas blogata?

Hmm… olin saanut niin paljon sähköpostia kirppulan postilootaan, että se laittoi pohtimaan, että pitäisköhän taas blogata? Mietin asiaa.

2 kommenttia

Kategoria(t): valokuvaus

Vainoamisesta viimeinkin rangaistavaa?

Iltalehti: Oikeusministeriön työryhmä esittää, että vainoamiseksi voitaisiin lukea esimerkiksi jatkuva uhkailu, seuraaminen ja tarkkailu. Vainoamisesta tuomittaisiin enintään kaksi vuotta vankeutta.

Rikokseksi kirjattaisiin myös viestintärauhan rikkominen. Siitä voitaisiin tuomita, jos joku lähettelee toiselle toistuvasti viestejä tai soittelee häirintätarkoituksessa. Häirinnän rikollisuus ei olisi enää sidottu siihen, mitä välinettä siinä käytetään ja otetaanko viestit vastaan kotirauhan piirissä.

Uudet rikokset olisivat asianomistajarikoksia. Vainoamisen voisi viedä eteenpäin myös syyttäjä, jos tärkeä yleinen etu sitä vaatii tai teossa on käytetty hengenvaarallista välinettä.

STT

Olen kirjoitellut tässä blogissa toistuvasti sekä kiusaamisesta että vainoamisesta. Juttuja ja koosteita ovat olleet m.

Kiusaaminen maan tapa?

Kiusaamiseen puuttumisen korkea kynnys

Lastensuojelu tukee perhesurmaajia?

Otat sä naiselta pataan?

Muualla

Elin vuosia sumussa ja jatkuvassa pelossa (Iltalehti)

Keskustelu/Kiianmaa/eroperheet Vainoamisen kriminalisointi

Keskustelu/Oletko kohdannut vainoamista (Iltalehti)

Sananvapausrikokset, vainoaminen ja häirintäkäyttäytyminen (OM)

Stalking eli vainonta on yllättävän yleistä (Poliisi)

Vaino (Wikipedia)

Vainoaminen ja kohdennettu väkivalta (Luento 4.5. 2012 Helsingissä)

Vainoojat halutaan aisoihin (Keskisuomalainen)

Vainoaminen pakkomielteenä: Kalle Haataisen ohjelma

Vainoaminen halutaan kieltää lailla (Verkkouutiset)

Vainoaminen on rikos monessa EU-maassa. (Suomen Kuvalehti)

Vainoojan uhri elää jatkuvassa pelkotilassa (MTV3)

Helinä Häkkinen-Nyholm kirjoittaa aiheesta kirjaa. Kirjoittaja on psykolgoian tohtori.

Sopuisan parin sopimaton riita

Stalkkeri on ikävä seuralainen

Jätä kommentti

Kategoria(t): kirppu news, Kirppulan lööppiuutiskatsaus, Lööpistä löydetty, muistilappuja, sekalaista sälää.

Lastensuojelu tukee perhesurmaajia?

Toimittaja Olli Pirttimäki kirjoittaa Iltalehdessä otsikolla Narsismi yksi syy perhesurmiin?  Kysymys on hyvä ja ajankohtainen, sillä viime viikkojen aikana on tullut huolestuttvan usein uutisia, joissa perheen toinen vanhempi, yleensä isä, on surmannut perheensä.  Yleensä kyseessä on ollut erotilanne, josta mies ei ole päässyt yli.

Jutuissa näyttää olevan sama kaava. Ehkä asiat vaan toteutuvat hieman eri järjestyksessä. Väkivallantekijä on usein käytännössä ryhtynyt valmistelemaan tekoaan puhumalla ex-puolisostaan mahdollisimman paljon negatiivisia asioita tulevan uhrin lähipiirille, edistäen uhrin tehokkaasti kaikista sukulaisista ja ystävistä. (Ja silloin kun vielä on mennyt ns. ”hyvin” uhrin yhteydnpito lähisukuun on estetty syyllistämällä. Tätäkin sitten käytetään hyväksi, kun uhri livahtaa pakoon: esitetään, että kyllä HÄN olisi ollut yhteydessä, mutta henkilö X ei halunnut.)

Sitten kun myllytys alkaa on usein käytännössä tulevaa (henkirikoksen)uhria on syytelty siitä, että tämä ei pidä yhteyttä sukulaisiin tai hän ei vastaa viesteihin tms. Pitääkö uhrin vastata viesteihin, joissa hänelle annetaan valmiiksi syntipukin rooli? Mielestäni ei. Hyvä sääntö on, että ei pidä antaa vastapuolen viedä. Puheiden perusteella vakaumuksellisen kannan muodostanut ”auttaja” raportoi ”päämiehelleen” uhrin puolustaneen itseään ja lisääpä yleensä vielä vähän omiaankin, että kykenisi miellytämään ”päämistään”.

Kuvio on niin monimutkainen, että sitä ei ihan hetkessä tajua, kun sellaiseen joutuu. Jotenkin olen tullut siihen tulokseen, että narsitinen kuvio on kuolemantanssia, josta esim. lastensuojelutyöntekijöillä näyttää olevan aika ohut ymmärrys. Kun sitten jotakin tapahtuu sanotaan, että olisit sanonut aiemmin.

Jos ihan kokonaan ei pääse hengestään niin henkiset vauriot ovat ainakin suuria. Avioero ei useinkaan ole hetken mielijohteen tulos. Sitä on saatettu miettiä vuosikausia ja viimein uskallettu tehdä se ratkaiseva päätös. Siinä vaiheessa ei kannattaisi niiden puhua yhtään mitään, jotka eivät ole syvällisesti sisällä perheen asioissa. Enkä nyt tarkoita sitä, että olisi kuunnellut mitä puhutaan, vaan sitä, että olisi itse elänyt siinä kontekstissa, josta on irtauduttu. Parhaita asiantuntioita lienevät kuitenkin ne ihmiset, jotka ovat haastavaa arkea haastavan vanhemman kanssa eläneet.

Olen pohtinut sitä, millä tavalla sosiaalilan oppilaitoksissa kiinnitetään huomiota tämän ilmiön tunnistamiseen? Entä  sitten työyhteisössä: käydäänkö tavanomaisuudesta poikkeavia tapauksia läpi työnohajuksessa? Kuunnellaanko uhria? Vai tehdäänkö uhrista yhteistyökyvytön/yhteistyöhaluton syntipukki, joka estää toisen vanhemman mukanaolon lasten arjessa?

Naristin kai tunnistaa aika helposti siitä, että hän ei epäröi ottaa yhteyttä toistuvasti työntekijöihin. Hän lähestyy yleensä johtoporrasta ja tekee sen määrällisesti usein. Hän imartelee, kehuu ja houkuttelee. Hän vaikuttaa unelmapuolisolta ja jo pelkästään se riittää saamaan pään sekaisin. Sitten vastapuolen kuuntelu jääkin vähän heikolle hollille. Hän on huolissaan vastapuolen terveydestä ja kyvystä huolehtia lapsista jne. Hän vihjailee ja viattomasti pohtii. Hän ei epäröi käyttää mitään keinoa hyväkseen, jotta oma ja ainut oikea tahtonsa toteutuisi. Uhrien piina jatkuu vuosia.

 

Kun lastensuojeluviranomaisten tuki on varmistettu, sitten alkaa oikeuspelleily ja perättömien lastensuojeilmoitusten teko. Siinä showssa eivät paina sitten enää mitkään normaalit kriteerit. Vaikka taustalla olisi sinitakkien dokumentoimaa väkivaltaisuutta, selitetään huippuvanhemman tekosia parhain päin ja uhria kehoitetaan antamaan anteeksi ja tekemään kiltisti yhteistyötä, etteivät asiat mene hänen kannaltaan pahempaan suuntaan…

Hohhoijaa… kyllä kirpun pistää taas vihaksi.

 

Narsistien uhrien tuki ry:n edustaja Sirpa Polon mukaan viimeisimpien tietojen mukaan narsismi on nykyisin jo lähes yhtä yleistä kuin diabetes.

Radio City uutisoi torstaina Polon kertoneen, että narsistien uhrien tukiyhdistykseen on ollut yhteydessä myöhemmin perhesurmien uhreiksi joutuneita ihmisiä.

Iltalehden perjantaina haastattelema Polo sanoo, että narsismiin ei ole aiemmin osattu suhtautua tarvittavalla vakavuudella, mutta nyt se on perhesurmien takia noussut puheenaiheeksi.

Polo kertoo esimerkkinä työpaikkakiusaamisen, jonka taustalla voi olla narsismi. Hänen mukaan vasta Rädyn ja Ahteen välinen tapaus nosti työpaikkakiusaamisen isosti esille, vaikka ilmiö on ollut olemassa jo pitkään. Samoin on nyt perhesurmien kohdalla.

– On pitänyt sattua tosi paljon ja tosi pahasti, ennen kuin on tajuttu narsismin vaarallisuus. Tämä on hyvin vakava asia, sillä kuka tahansa voi joutua narsistin uhriksi, Polo toteaa.

Yksi ongelma narsismin torjuntaan on pelko, sillä monesti uhri ei uskalla tai kehtaa hakea apua ajoissa. Polon mukaan eri yhteisöissä, kuten esimerkiksi työpaikoilla pitäisi tapauksiin uskaltaa kuitenkin puuttua rohkeammin, kun ongelmia alkaa ilmaannuttua.

Ei vain henkistä väkivaltaa

Narsismi mielletään monesti vain henkiseksi väkivallaksi. Polon mukaan narsismi ei kuitenkaan aina jää pelkän henkisen väkivallan tasolle. Narsistien uhrien tukiyhdistykeen on ottanut yhteyttä myös henkilöitä, jotka ovat myöhemmin joutuneet perhesurman uhreiksi. Näissä tapauksissa on vahva epäilys, että narsismi on lopulta ollut syynä hirmuteolle.

– Muutama tapaus on tosiaan tullut vastaan. Tällaiset äärimmäiset tapaukset ovat myös vertaisryhmän vetäjille todella rankkoja. He ovat joutuneet miettimään omaa jaksamistaan ja jatkoa, Polo kertoo.

Hiljattaisessa perhesurmatapauksessa esille nousi tekijän yritys hakeutua hoitoon. Sitä ei hänelle kuitenkaan pystytty tarjoamaan ja seuraukset olivat kammottavat. Polon mukaan narsismin vakavuutta ei olla aiemmin Suomessa täysin ymmärretty. Tästä syystä narsismin uhrit joutuvat usein turhaan etsimään apua.

Diagnoosit lisääntyneet

Narsismi on lisääntynyt selvästi viimeisten vuosikymmenten aikana, tai ainakin diagnooseja on tullut esille aiempaa enemmän. Lisääntyneen väkivaltakäyttäytymisen syyksi on monesti esitetty väkivaltaisia elokuvia ja pelejä. Polon mukaan myös sotien traumat voivat osaltaan selittää lisääntynyttä narsismia. Monien nykyvanhempien omat vanhemmat traumatisoituivat sodan aikana. Tämän vuoksi he eivät kyenneet tarjoamaan lapsilleen oikeanlaista mallia ja huomiota. Nämä ongelmat ilmenevät nyt, kun nämä lapset ovat kasvaneet aikuisiksi ja saaneet omia lapsia.

– Nämä asiat ovat rankkoja asioita, mutta on hyvä, että ne vihdoin nousevat esiin. Tämä voi auttaa ongelmien selvittämisessä ja yhteiskunnan rakenteiden muuttamisessa, Polo tuumaa.

OLLI PIRTTIMÄKI
(olli.pirttimaki@iltalehti.fi)

3 kommenttia

Kategoria(t): Lööpistä löydetty, muistilappuja, Pohdintaa

Kieli tulee kalliiksi

En oikein tiedä, miksi Suomessa pitää edelleen ylläpitää tätä kaksikielisyyttä.

Kieli tule kalliiksi. Ja kun tuon kielen takia tehdään vielä tyhmiä päätöksiä, niin se tulee vielä kalliimaksi. Kirpun parlamentti on sitä mieltä, että englanti ja suomi olkoot Suomen kielet ja sillä selvä. Englantia tarvitaan ja sillä selviää kautta maailman. Kirppu puhuu ruåttia silloin kun huvittaa ja suomea aina vaikka ei huvittaisikaan.

 

 

 

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): kirppu news, Kirppulan lööppiuutiskatsaus, Lööpistä löydetty, muistilappuja, sekalaista sälää.

Jos itämään kolme viisasta miestä olisivat olleet naisia

JOS ITÄMAAN KOLME VIISASTA MIESTÄ OLISIVAT OLLEET NAISIA

He olisivat…
…pysähtyneet kysymään tietä, jolloin he olisivat
…saapuneet paikalle ajoissa ja
…ehtineet auttaa synnytyksessä. He olisivat
…siivonneet tallin Jeesuksen synnyttyä ja
…antaneet lapsen vanhemmille hyödyllisiä lahjoja
…sekä tuoneet mukanaan jotakin syötävää.
Mutta mitä sitten olisi tapahtunut? Tallista lähdettyään viisaat olisivat jutelleet vierailustaan suunnilleen tähän sävyyn:
— Näittekö, millaiset sandaalit Marialla oli tunikansa kanssa?
— Lapsihan ei muistuta Joosefia vähääkään!
— Minä kuulin Joosefin olevan työttömänä…
— Eikä se aasikaan kovin fiksu ollut…
— Miten he voivat pitää kaikkia kotieläimiä sisallä? Entä, jos lapsi on allerginen?
— Neitsytko muka?? Minä olen kuulkaa tuntenut Marian jo kauan aikaa…

1 kommentti

Kategoria(t): huumori, sekalaista sälää.