Meinasi palaa käämit

Ei liene uutinen, että Kirppua harmittaa joku juttu.

Nyt harmituksen syynä oli ammattilainen, jota kirppu käytti erään omaisuuserän myyntiin. Olisi luullut, että kolmekymmentä vuotta alalla ollut tietää, että panttikirjojen tilaamiseen pitää varata aikaa noin viikko. Hmmmm…. kaupat sovittiin kolmen päivän päähän tarjouksesta ja kyllä oikeasti oli kiire kun ostajalla ja myyjällä oli eri rahalaitos. Kehtasi vielä laskuttaa täyden hinnan palvelustaan.

Kysymys kuuluu, mihin tarvitaan kiinteistönvälittäjää? Kirpun vastaus on rahastukseen.

Ihan niin kuin aina ennenkin on tehty

Kun ihminen jumittuu kiinni tapoihinsa siitä voi olla mielenkiintoiset seuraukset. Yleensä syyllistä yritetään löytää omaa peilikuvaa kauempaa, mutta useimmiten se on aivan turhaa.

Jos jatketaan niin kuin on aina ennenkin tehty saadaan takuuvarmasti samanlainen lopputulos, mitä on aina ennenkin saatu. Siispä, jos oikeasti haluat muutosta, älä valita, vaan muuta omaa ajattelu- ja suhtautumistapaasi.

Joitakin asioita sinä et voi muuttaa, vaikka tekisit mitä. Anna niiden olla. Aika hoitaa yleensä asian sitten omalla tavallaan. Odottaminen voi olla haastavaa, mutta elämä vain on joskus sellaista.

Talokauppoja

Suomessa elää vahva omistusasumisen kulttuuri. Talokauppoja näyttävät yrittävän hieroa kaikenlaiset ihmiset.

Joskus tuntuu, että kaikilla eivät ole ihan kaikki muumit laaksossa, vai mitä sanotte suuren yrityksen talousjohtajasta, joka tekee asuntokauppoja, vaikka oma kämppä ei ole vielä myyty? Jos Kirppu omistaisi sen firman, jossa se jeppe on duunissa, Kirppu huolestuisi, että ymmärtääköhän se yhtään mitään yrityksen numeroista, kun ei omistaankaan paljon tajua.

Postikin päätti olla reilusti posti

Postin nimiseikkailu on saatu lähes päätökseen. Yritys palaa postiksi. Tosi Group-sana täytyy tietenkin olla Lontoon murteella. Osoitti kyllä suomalaista idiotismia: kaikilla kielillä posti on suurinpiirtein Post, posta, poste tai jotakin vastavaa.

Minkähänlaisen mitään tarkoittamattoman  nimen saunalle voisi antaa?

 

Tuliko Nokian myynti jollekulle yllätyksenä?

Ehkä Nokian myynti ei yllättnyt juuri ketään. Ainakin esim. Oulussa on YLEn mukaan uutista osattu odottaa. Ehkä enemmänkin pohdittiin sitä, että koska.

Puheet Nokian matkapuhelintoimintojen myynnistä ovat käyneet kuumana. Keskustelussa on jo monta muuta uutta aihetta, joten Nokia on luultavasti jäämässä unholaan, mitä nyt sitten muutamia jossittelupuheenvuoroja on odotettavissa.

Kirppu on sitä mieltä, että lähtölaukas Nokian mynnille tuli jo silloin kun Ollilan jälkeen valittiin Kallasvuo toimitusjohtajaksi. Minulla ei ole mitään juristeja vastaan, mutta juristi ei ole mielestäni paras vaihtoehto ison yrityksen toimitusjohtaksi. Toki tämä on lähinnä vain mielipide eikä sen pohjaksi ole tieteellistä näyttöä, mutta juristit ovat oman koulutuksensa tuotteita niin hyvässä kuin pahassakin.

Onko Nokian myynti sitten juhlan arvoinen asia. On ja ei. Nimittäin jossakin määrin Nokialla oli suomalaiseen yrityselämään paikoin jopa halvaannuttava vaikutus. Siinä mielessä Nokian poistuminen kuvioista on tai saattaa olla hyvä asia.

Haikealtahan se tuntuu, että kansainvälisesti tunntetuin yrityksemme ei ole enää meidän.

Tietoviikon uutislistausta

Onpa myynnin vastumiseksi peräti adressikin, joka tosin on saanut tähän mennessä (22.9.2013) peräti kolme allekirjoitusta. Ja hyvä niin. Se nimittäin on niin, että yrityksiä saa myydä ja ostaa ilman sen suurempia kansanäänestyksiä.

”Huoli” riittää lastensuojeluilmoituksen perusteeksi

Olen tässä hiljakseni pohtinut pitkään ja hartaasti tätä tapaus Erikaa, jossa lapsen näkökulma jätettiin kuulematta, koska hän oli liian nuori, että hänen puheensa olisi otettu vakavasti. Mielestäni jo varsin pieni lapsi osaa  kyllä sanoa, jos häntä kohdellaan todella huonosti. Ja aidoilla alan ammattilaisilla on kyllä keinonsa ottaa selvää siitä onko lasta manipuloitu vai ei. Minulla ei oikeastaan riitä sanat kuvaamaan sitä kuvotusta, jota nämä sosiaalitädit saivat siinä tapauksessa aikaan.

Valitettavan usein sosiaalitädin uralle ajaudutaan. Se ei ole palkkansa puolesta mikään kultakaivos ja ihmisten erilaiset ongelmat ovat haastavia vastavalmistuneelle. Ja jos luonteessa on vähänkin jotakin sellaista koulukiusaajan vikaa, niin se on oivallinen paikka jatkaa nuorena hyvin harjoiteltua tapaa toimia.

On aivan käsittämätöntä, että  oikeusvaltiossa nimettömänkin ilmoittajan ”huoli” jostakusta, mitä sillä nyt sitten ikinä tarkoitetaankin, riittää nykyään lastensuojeluilmoituksen perustaksi. Siitä voi sitten saada alkunsa vuosia kestävä helvetti, joka jättää jälkensä lapseen. Tietenkin jos on tarkoitus tuottaa sosiaalitoimelle asiakkaita, niin tämä on aivan loistava tapa siihen. Tuotantolaitoksessa tarvitaan aina raaka-ainetta, jota voidaan muokata valmiiksi tuotteeksi.

Jotenkin kykenen tai ainakin kuvittelen kykeneväni hahmottamaan lainsäätäjän järjenjuoksun, mitä hyvää laissa on alunperin tarkoitettu. Mutta teoria ja käytäntö ovat valitettavan usein vähän eri maailmoista. Se pitäisi tässä kohtaa kyetä huomauttamaan.

Käytännössä tämä huoleen perustuva ilmoitusoikeus (jonka siis voi tehdä myös nimettömästi) takaa sen, että myös kiusantekoa harrastava ex-puoliso tai koko ex:n suku voi tehtailla erilaisten ”huolien” perustella anonyymejä lastensuojeluilmoituksia mielin määrin vallankäytön huumassaan. Ei siinä silloin tunneta huolta lapsesta ja lapsen hyvinvoinnista, vaan tunnetaan pientä sadistista kutkutusta jossakin, kun tiedetään, että sossun tädithän juoksevat näiden aiheettomienkin huolten perässä, koska kaikki pitää tutkia. Uusi tapaus on aina kiinnostava ja varsinkin, jos se poikkeaa olennaisesti siitä massasta, johon sossutapaukset perinteisesti sijoittuvat. Käy yleensä vielä niin, että ennen kuin sossun tädit sitten kyllästyvät ja toteavat, huolien olevan aiheettomia, on vahinko lapselle ehtinyt jo tapahtua. Vai väittääkö joku ihan oikeasti, että lapsen jatkuvat/toistuvat kuulemiset viranomaisen toimesta, näihin huoliin liittyen, eivät vahingoita lasta.

Vaikka ilmoittajan tarkoitus lienee ennen kaikkea vahingoittaa ex-puolisoaan tai tulevaa ex-puolisoaan, hän useimmiten valitettavasti vaurioittaa ainoastaan vain lasta. Sitten on mukava kertoa asian kaikkia yksityiskohtia tietämättömille sukulaisille, kuinka sydämetön puoliso vie kerta toisensa jälkeen pienen lapsen sosiaaliviranoimaisten ja poliisin kuultavaksi. Oman toiminnan (esim. lapsen pahoinpitely tai törkeä pahoinpitely) osuutta tapahtumiin ei tietenkään mainita. Ja koska viranomaiset eivät tee yhteistyötä voivat tällaiset asiat jäädä pitkäksikin aikaa hämäräksi myös sosiaalitoimelle.

Ja kun verbaalisesti lahjakas kiusaaja on ehtinyt kertomaan asianasa ensin eivät sossun tädit sitten usko edes oikeuden päätöstä.

Tuttavani totesi vuosia sitten minulle, että on oiva tapa saada toinen ihminen näyttämään omituiselta, kun kertoo ainoastaan tämän reaktiot tapahtumiin ja jättää mukavasti kertomatta, mitä on itse tehnyt ensiksi tai mitä ennen reaktiota on noin ylipäätään tapahtunut.

Sosiaalitoimen ihmisillä näyttää, näissä tapaamisasioissa, varsin usein unohtuvan se, että kyse ei ole niinkään vanhemman oikeudesta tavata lapsiaan, vaan lapsen oikeudesta ja halusta tavata vanhempiaan. Onneksi sentään 12 vuotiaita jo kuunnellaan. Kyllä sen ikäisellä on jo varsin hyvä käsitys oman perheensä kokonaistilanteesta, sillä arki haastavassa perhekontekstissa opettaa kyllä elämästä ja arjesta selviämisestä enemmän kuin peruskoulu. Mielestäni jo ikäistään kypsemmällä 6-vuotiaalla on kykyä ilmaista selkeästi itsenään asioita.

Joka tapauksessa näitä nimettömmien huoli-ilmoitusten tekoja pitäisi rajoittaa. Se pitäisi sallia yhden tapauksen kohdalla ainoastaan ja vain kerran. Sen jälkeen ilmoitukset pitäisi tehdä omalla nimellään, riippumatta siitä, onko ko. ilmoittaja itse tekemässä huoli-ilmoitusta tapauksesta ensimmäistä kertaa vai ei.

Siis kertauksena: vain yksi nimetön huoli-ilmoitus/tapaus. Lisäksi pitäisi ottaa selvää, mikä vaikutin ilmoittajalla on. Mikä on hänen suhteensa huolen kohteeseen jne.

Linkkejä lastensuojelusta

Lastensuojelun käsikirja (sosiaaliportti.fi)

Lastensuojelu (sosiaali- ja terveysministeriö)

Lastensuojelu (Wikipedia)

Lastensuojelu -info

Lastensuojeluliitto

Lastensuojelulaki

Perätön lastensuojeluilmoitus (Plaza -keskustelupalsta)

Perätön lastensuojeluilmoitus (Vaasa)

Perätön lastensuojeluilmoitus (tukinet)

Ei nimettömiä lastensuojeluilmoituksia (adressit.com)

Perätön lastensuojeluilmoitus (KaksPlus-keskustelu)

Lastensuojeluilmoitus ja ilmoituksen kohteen oikeusturva (KaksPlus-keskustelu)

Lastensuojelu tukee perhesurmaajia (Neulekirpun blogissa julkaistu teksti)

Lähestymiskiellon hakeminen (poliisi)
Lähestymiskiellon hakeminen

Lähestymiskieltoa voidaan hakea tilanteissa, joissa on olemassa vaara, että lapsen henkeä, terveyttä, rauhaa tai vapautta uhataan tai että häntä muutoin vakavasti häiritään. Käytännössä lähestysmiskielto saa aikaan aggressiivisessa henkilössä vain lisää aggressiivisuutta.

Eeroraha koeaikana? HS: Vantaan kohujohtajalle muhkea eroraha | Kotimaan uutiset | Iltalehti.fi

HS: Vantaan kohujohtajalle muhkea eroraha | Kotimaan uutiset | Iltalehti.fi.

 

Neulekirppu ei taas oikein aikuisten oikeasti ymmärrä, miksi joku saa koeaikana irtisanoutumisestaan erorahan. Ei mee oikeasti jakeluun.

Eikös koeaika ole nimenomaan tarkoitettu siihen molemminpuoliseen testaamiseen, että sovitaankos toisillemme työtavoiltamme, arvoiltamme tms. Olen ymmärtänyt, että puolin ja toisin voi koeaikana lähteä ihan saman tien ilman suuria seremonioita. Puhumattakaan nyt erorahasta…

 

Neulekirppu nyt ei vaan taas oikeasti ymmärrä ollenkaan.

Aamulehti: S-ryhmä antaa alennusta neuvostojen jäsenten perheenjäsenille

Aamulehti.

S-ryhmä selventää suositusta, joka on henkilöstöetujen myöntämisestä on annettu alueosuuskaupoille. SOK:n päätöksen mukaan edut tarkoitettu vain hallintoneuvostojen jäsenille henkilökohtaisesti.

Aamulehti selvitti, että toiset osuuskaupat myöntävät henkilöstöetuja myös neuvostojen jäsenten perheenjäsenille.

Perheenjäsenille tarjotaan etuina esimerkiksi halpoja lomia neljän tähden hotellissa, viidentoista prosentin alennus käyttötavaroista, kolmen prosentin alennus ruuasta sekä S-pankin käyttötilille yhden prosentin korko tavanomaisen 0,1 prosentin sijaan.

Edut ovat samoja, jonka osuuskauppojen henkilökunta saa. Henkilökuntaedut koskevat myös työntekijöiden perheenjäseniä, ja jotkut osuuskaupat ovat tulkinneet luottamushenkilöiden olevan oikeutettuja samaan.

S-ryhmän luottamushenkilöiden joukossa on useita kansanedustajia ja kunnallispoliitikkoja.

Aamulehden selvityksen mukaan ainakin Turussa ja Helsingissä henkilöstöetuja on annettu neuvostojen jäsenten perheille.

S-ryhmän mukaan ohjeistus henkilöstöeduista on ollut tulkinnanvarainen. Ryhmä pitää etujen myöntämistä luottamushenkilöille perusteltuna. Hallintoneuvostojen jäsenet halutaan sitouttaa käyttämään osuuskaupan palveluja ja hankkimaan kokemuksia, jotka auttavat päätöksenteossa.

S-ryhmän osuuskaupat ovat itsenäisiä yrityksiä, joten ne saavat itse päättää, kenelle ne myöntävät henkilöstöetuja.

Päättäjien perheet saavat S-ryhmältä alennusta ruuasta 31.8. 09:00

Niin miksiköhän kaavat onnistuvat erään ryhmittymän huoltsareilta järven rannalle, tuloristeyksiin yms. paikkoihin eräässä kylässä. Taitaa olla jotakin kyläseppätoimintaa ja lehmänkauppoja tehty enemmän ja vähemmän jossakin perunamaan laitamilla. Kysymys kuuluu: miksi kauppa on niin keskittynyttä meillä? Olisikohan tälläkin pikkuisella pilkunpuolikkaalla jotakin tekemistä asian kanssa?

Tapani Kansan ex-puoliso: Rahahuolet piinasivat | Viihde | Iltalehti.fi

Tapani Kansan ex-puoliso: Rahahuolet piinasivat | Viihde | Iltalehti.fi.

 

Hmm… yrittäminen on haastavaa. Outo käsitys, joka useimmilla yrittäjyydestä mitään ymmärtämättömillä on, että yrittäjä rypee rahassa. Yrittäminen on todella kovaa työtä etenkin käynnistysvaiheessa. On tehtävä markkinointia, myyntiä, tuotteita, pyöritettävä kotia jne.

 

Sitten poliitikot ja lehdistö veisaavat, että pitäisi saada enemmän yrittäjiä. Tuntematon yrittäjä (siis sellainen, joka ei nyt satu olemaan kenenkään julkkiksen vaimo tai ex-sellainen) tekee todella kovan työ, jos saa edes pienen jutun tuotteistaan julkisuuteen ilman suurella rahalla maksettua mainosta. Ja mistäs suuria rahoja alkuvaiheessa revitään. Pankista. Sitten saadaan luottotietoihin merkintä ja elämästä putoaa pohja pois, sillä niiden menettämisen jälkeen ei enää ole asiaa lainatiskille eikä mihinkään muuhunkaan.

 

Luottotietojen menettäminen estää myös työllistymisen tiettyihin tehtäviin.

Raha ei tee onnelliseksi välttämättä, mutta kyllä se arkista elämää helpottaa.

 

 

Ruumisautokuskillakin on ruoansulatusjärjestelmä…

Ilta-Sanomat tietää kertoa, että ruumisauto ABC:llä on hätkähdyttänyt ohikulkijoita. Eikös olekin aika yllättävää, että ruumisautokuskillakin on ruoansulatusjärjestelmä ja ehkä tuo autokin tarvitsee välillä vähän löpöä tankkiinsa.

 

 

 

Parkissa ollut vainaja hätkähdytti ABC-asemalla

Julkaistu: 16.08.2011 15:49

Heinolan ABC:lle pysähtyneiden päät kääntyivät tiistai-iltapäivänä. Huoltoaseman parkissa oli nimittäin ruumisauto, jonka ikkunasta näkyi arkku.

– Aika poikkeuksellinen näky. Hetki mietittiin, onko kyseessä piilokamera, sanoo kuvan IS:lle lähettänyt lukija.

– Minusta on väärin vainajaa kohtaan, että ruumista pidetään parkissa parkkipaikalla ihmisten töllisteltävänä.

Ruumisauton omistaa Kukka- ja hautauspalvelu Orajärvi ky Siikajoella Pohjois-Pohjanmaalla. Työntekijä kommentoi IS:lle, että kuljettaja oli hakenut ruumiin 600 kilometrin päästä Helsingistä.

– Täytyyhän kuskin käydä välillä levähtämässä, syömässä ja kahvilla. Aivan asiallinen kuljetus on ollut, työntekijä sanoo.

Lukijan mielestä ruumisauton ikkunassa olisi pitänyt olla vähintään mustat verhot, jotta arkku ei näkyisi ohikulkijoille.

– Kyllähän arkku kuuluu ruumisautoon. Kuka pelkää nykyaikana ruumisautoa? työntekijä kysyy.

Jaana Haapaluoma