Avainsana-arkisto: Arjessa tapahtuu

Outoja uutisia

Kun suomalainen heiluu puukon kanssa se on joko törkeä pahoinpitely tai tapon yritys.

Kun ulkomaalainen heiluu puukon kanssa se on pahoinpitely tai lievä pahoinpitey.

Outoja uutisia.

Iltalehdessä sanotaan näin:

Maineikas rikosylikomisario ja kokoomuksen kansanedustaja Kari Tolvanen pitää poliisihallituksen uuden viestintäsuunnitelman turvapaikanhakijoita koskevaa osiota hieman liioiteltuna.

– Pikkuisen ylivarovaista. Poliisilla on jo nyt aika rajalliset mahdollisuudet tiedottamisessa, joten en näe, että niitä pitäisi entisestään rajata, Tolvanen sanoo.

Hän sanoo ymmärtävänsä sen, että uudella ohjeistuksella halutaan ennaltaehkäistä esimerkiksi rasistisia tekoja, mutta hyvä aikomus saattaa johtaa ei-toivottuun lopputulokseen.

– Tosiasia on se, että nykypäivänä nämä tiedot leviävät sosiaalisessa mediassa, joten toivoisin kyllä ennen kaikkea avoimuutta, ettei tieto pääse sosiaalisessa mediassa värittymään.

Poliisin ei tiedotteissaan tarvitse antaa rikoksista epäillyn kuvaa tai nimeä eikä yksityiselämää, terveydentilaa tai etnistä taustaa koskevia tietoja, ellei niiden julkaisemisella ole oleellista merkitystä jutun tutkinnalle.

Tolvasen mukaan turvapaikanhakijoiden statusta ei voi verrata esimerkiksi siihen, että esimerkiksi rikoksesta epäillyn ihonväri kerrottaisiin.

– Tämä (turvapaikanhakijat) ei ole pelkästään poliisiasia, vaan yhteiskunnallinen asia. Yhteiskunnallisen merkittävyyden takia asioista pitäisi voida keskustella avoimesti. Turvapaikanhakijoihin liittyy sekä positiivisia että negatiivisia asioita, eikä salailu ei vie asioita eteenpäin.

Tolvanen korostaa puhuvansa rikoksista epäillyistä ja tuomituista. Eri asia on se, jos uhrina on turvapaikanhakija.

– Uhria pitää totta kai aina suojella, hän toteaa. Lähde Iltalehti

Jätä kommentti

Kategoria(t): valokuvaus

Tuliko Nokian myynti jollekulle yllätyksenä?

Ehkä Nokian myynti ei yllättnyt juuri ketään. Ainakin esim. Oulussa on YLEn mukaan uutista osattu odottaa. Ehkä enemmänkin pohdittiin sitä, että koska.

Puheet Nokian matkapuhelintoimintojen myynnistä ovat käyneet kuumana. Keskustelussa on jo monta muuta uutta aihetta, joten Nokia on luultavasti jäämässä unholaan, mitä nyt sitten muutamia jossittelupuheenvuoroja on odotettavissa.

Kirppu on sitä mieltä, että lähtölaukas Nokian mynnille tuli jo silloin kun Ollilan jälkeen valittiin Kallasvuo toimitusjohtajaksi. Minulla ei ole mitään juristeja vastaan, mutta juristi ei ole mielestäni paras vaihtoehto ison yrityksen toimitusjohtaksi. Toki tämä on lähinnä vain mielipide eikä sen pohjaksi ole tieteellistä näyttöä, mutta juristit ovat oman koulutuksensa tuotteita niin hyvässä kuin pahassakin.

Onko Nokian myynti sitten juhlan arvoinen asia. On ja ei. Nimittäin jossakin määrin Nokialla oli suomalaiseen yrityselämään paikoin jopa halvaannuttava vaikutus. Siinä mielessä Nokian poistuminen kuvioista on tai saattaa olla hyvä asia.

Haikealtahan se tuntuu, että kansainvälisesti tunntetuin yrityksemme ei ole enää meidän.

Tietoviikon uutislistausta

Onpa myynnin vastumiseksi peräti adressikin, joka tosin on saanut tähän mennessä (22.9.2013) peräti kolme allekirjoitusta. Ja hyvä niin. Se nimittäin on niin, että yrityksiä saa myydä ja ostaa ilman sen suurempia kansanäänestyksiä.

4 kommenttia

Kategoria(t): Arjessa tapahtuu, sekalaista sälää.

”Huoli” riittää lastensuojeluilmoituksen perusteeksi

Olen tässä hiljakseni pohtinut pitkään ja hartaasti tätä tapaus Erikaa, jossa lapsen näkökulma jätettiin kuulematta, koska hän oli liian nuori, että hänen puheensa olisi otettu vakavasti. Mielestäni jo varsin pieni lapsi osaa  kyllä sanoa, jos häntä kohdellaan todella huonosti. Ja aidoilla alan ammattilaisilla on kyllä keinonsa ottaa selvää siitä onko lasta manipuloitu vai ei. Minulla ei oikeastaan riitä sanat kuvaamaan sitä kuvotusta, jota nämä sosiaalitädit saivat siinä tapauksessa aikaan.

Valitettavan usein sosiaalitädin uralle ajaudutaan. Se ei ole palkkansa puolesta mikään kultakaivos ja ihmisten erilaiset ongelmat ovat haastavia vastavalmistuneelle. Ja jos luonteessa on vähänkin jotakin sellaista koulukiusaajan vikaa, niin se on oivallinen paikka jatkaa nuorena hyvin harjoiteltua tapaa toimia.

On aivan käsittämätöntä, että  oikeusvaltiossa nimettömänkin ilmoittajan ”huoli” jostakusta, mitä sillä nyt sitten ikinä tarkoitetaankin, riittää nykyään lastensuojeluilmoituksen perustaksi. Siitä voi sitten saada alkunsa vuosia kestävä helvetti, joka jättää jälkensä lapseen. Tietenkin jos on tarkoitus tuottaa sosiaalitoimelle asiakkaita, niin tämä on aivan loistava tapa siihen. Tuotantolaitoksessa tarvitaan aina raaka-ainetta, jota voidaan muokata valmiiksi tuotteeksi.

Jotenkin kykenen tai ainakin kuvittelen kykeneväni hahmottamaan lainsäätäjän järjenjuoksun, mitä hyvää laissa on alunperin tarkoitettu. Mutta teoria ja käytäntö ovat valitettavan usein vähän eri maailmoista. Se pitäisi tässä kohtaa kyetä huomauttamaan.

Käytännössä tämä huoleen perustuva ilmoitusoikeus (jonka siis voi tehdä myös nimettömästi) takaa sen, että myös kiusantekoa harrastava ex-puoliso tai koko ex:n suku voi tehtailla erilaisten ”huolien” perustella anonyymejä lastensuojeluilmoituksia mielin määrin vallankäytön huumassaan. Ei siinä silloin tunneta huolta lapsesta ja lapsen hyvinvoinnista, vaan tunnetaan pientä sadistista kutkutusta jossakin, kun tiedetään, että sossun tädithän juoksevat näiden aiheettomienkin huolten perässä, koska kaikki pitää tutkia. Uusi tapaus on aina kiinnostava ja varsinkin, jos se poikkeaa olennaisesti siitä massasta, johon sossutapaukset perinteisesti sijoittuvat. Käy yleensä vielä niin, että ennen kuin sossun tädit sitten kyllästyvät ja toteavat, huolien olevan aiheettomia, on vahinko lapselle ehtinyt jo tapahtua. Vai väittääkö joku ihan oikeasti, että lapsen jatkuvat/toistuvat kuulemiset viranomaisen toimesta, näihin huoliin liittyen, eivät vahingoita lasta.

Vaikka ilmoittajan tarkoitus lienee ennen kaikkea vahingoittaa ex-puolisoaan tai tulevaa ex-puolisoaan, hän useimmiten valitettavasti vaurioittaa ainoastaan vain lasta. Sitten on mukava kertoa asian kaikkia yksityiskohtia tietämättömille sukulaisille, kuinka sydämetön puoliso vie kerta toisensa jälkeen pienen lapsen sosiaaliviranoimaisten ja poliisin kuultavaksi. Oman toiminnan (esim. lapsen pahoinpitely tai törkeä pahoinpitely) osuutta tapahtumiin ei tietenkään mainita. Ja koska viranomaiset eivät tee yhteistyötä voivat tällaiset asiat jäädä pitkäksikin aikaa hämäräksi myös sosiaalitoimelle.

Ja kun verbaalisesti lahjakas kiusaaja on ehtinyt kertomaan asianasa ensin eivät sossun tädit sitten usko edes oikeuden päätöstä.

Tuttavani totesi vuosia sitten minulle, että on oiva tapa saada toinen ihminen näyttämään omituiselta, kun kertoo ainoastaan tämän reaktiot tapahtumiin ja jättää mukavasti kertomatta, mitä on itse tehnyt ensiksi tai mitä ennen reaktiota on noin ylipäätään tapahtunut.

Sosiaalitoimen ihmisillä näyttää, näissä tapaamisasioissa, varsin usein unohtuvan se, että kyse ei ole niinkään vanhemman oikeudesta tavata lapsiaan, vaan lapsen oikeudesta ja halusta tavata vanhempiaan. Onneksi sentään 12 vuotiaita jo kuunnellaan. Kyllä sen ikäisellä on jo varsin hyvä käsitys oman perheensä kokonaistilanteesta, sillä arki haastavassa perhekontekstissa opettaa kyllä elämästä ja arjesta selviämisestä enemmän kuin peruskoulu. Mielestäni jo ikäistään kypsemmällä 6-vuotiaalla on kykyä ilmaista selkeästi itsenään asioita.

Joka tapauksessa näitä nimettömmien huoli-ilmoitusten tekoja pitäisi rajoittaa. Se pitäisi sallia yhden tapauksen kohdalla ainoastaan ja vain kerran. Sen jälkeen ilmoitukset pitäisi tehdä omalla nimellään, riippumatta siitä, onko ko. ilmoittaja itse tekemässä huoli-ilmoitusta tapauksesta ensimmäistä kertaa vai ei.

Siis kertauksena: vain yksi nimetön huoli-ilmoitus/tapaus. Lisäksi pitäisi ottaa selvää, mikä vaikutin ilmoittajalla on. Mikä on hänen suhteensa huolen kohteeseen jne.

Linkkejä lastensuojelusta

Lastensuojelun käsikirja (sosiaaliportti.fi)

Lastensuojelu (sosiaali- ja terveysministeriö)

Lastensuojelu (Wikipedia)

Lastensuojelu -info

Lastensuojeluliitto

Lastensuojelulaki

Perätön lastensuojeluilmoitus (Plaza -keskustelupalsta)

Perätön lastensuojeluilmoitus (Vaasa)

Perätön lastensuojeluilmoitus (tukinet)

Ei nimettömiä lastensuojeluilmoituksia (adressit.com)

Perätön lastensuojeluilmoitus (KaksPlus-keskustelu)

Lastensuojeluilmoitus ja ilmoituksen kohteen oikeusturva (KaksPlus-keskustelu)

Lastensuojelu tukee perhesurmaajia (Neulekirpun blogissa julkaistu teksti)

Lähestymiskiellon hakeminen (poliisi)
Lähestymiskiellon hakeminen

Lähestymiskieltoa voidaan hakea tilanteissa, joissa on olemassa vaara, että lapsen henkeä, terveyttä, rauhaa tai vapautta uhataan tai että häntä muutoin vakavasti häiritään. Käytännössä lähestysmiskielto saa aikaan aggressiivisessa henkilössä vain lisää aggressiivisuutta.

5 kommenttia

Kategoria(t): Arjessa tapahtuu, Kirppulan lööppiuutiskatsaus, Lööpistä löydetty, muistilappuja, sekalaista sälää.

Huononnetaan naisten asemaa

No niin, nyt on sitten päästy asiaan. Huonnonnetaan naisten asemaa. Johan ne ehtivätkin saada aivan liikaa valtaa tässä maassa. Moniavioisuus on monen miehen luontainen elämäntapa tällä(kin) hetkellä. Tämähän ei siinä suhteessa muuttaisi yhtään mitään. Ne jotka pitävät kumppaniaan esineenä tai vaatekappaleena, jonka vaihtaminen vähintään kerran viikossa on suotavaa, lienevät oikein tyytyväisiä.

Säälittävää, mihin kuntoon asioiden pitää oikeasti taas liusua, ennen kuin järki tulee jälleen kehiin.

Lööppilainaus Iltalehdestä

Perussuomalaisten nuorisojärjestö arvostelee rajusti vihreiden nuorten kannanottoa moniavioisuuteen.

Perussuomalaisten nuorten mukaan avioliitto kuuluu yhdelle miehelle ja yhdelle naiselle.

Perussuomalaisten nuorten mukaan avioliitto kuuluu yhdelle miehelle ja yhdelle naiselle. (COLOURBOX/MVPHOTOS)
Islamisaatiossa yhteiskunta muuttuu islamilaisten arvojen suuntaan.

Islamisaatiossa yhteiskunta muuttuu islamilaisten arvojen suuntaan. (COLOURBOX/MVPHOTOS)
Persujen nuorisojärjestö ei halua minareetteja Suomeen.

Persujen nuorisojärjestö ei halua minareetteja Suomeen. (COLOURBOX/MVPHOTOS)

Moniavioisuuden mahdollistaminen puhuttaa puolueiden nuorisojärjestöjä. Perussuomalaiset Nuoret -järjestö katsoo, että avioliitto on yhden naisen ja yhden miehen välinen instituutio, jota koskeva nykylainsäädäntö vastaa suomalaista arvomaailmaa.

Vihreät nuoret ja opiskelijat (ViNo) herätteli aiemmin tällä viikolla keskustelua moniavioisuuden mahdollistamisesta tulevaisuudessa. ViNon mukaan Suomen nykyinen avioliittolaki syrjii moniavioliiton satamaan haluavia suomalaisia.

Islamisaatiokehitystä vastaan

Perussuomalaisten nuorten mielestä ViNon kannanotto on osa laajempaa islamisaatiokehitystä, jossa eurooppalaisista arvoista luovutaan ja yhteiskuntaa muutetaan paremmin islamilaisia arvoja vastaavaksi.

Perussuomalaiset Nuoret on johdonmukaisesti vastustanut islamisaatiokehitystä. Järjestö on esimerkiksi ottanut voimakkaasti kantaa minareettien rakentamista vastaan.

Nuorisojärjestö suomii kannanotossaan voimakkaasti vihreitä ja vasemmistopuolueita, jotka ”kautta Euroopan hyväksyvät perinteisten eurooppalaisten arvojen alasajon.”

-Yksiavioisuus on kuulunut kristinuskoon perustuvaan kulttuuriin jo vuosituhansia. Moniavioisuus on nimenomaan islamiin kuuluva ilmiö, Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja Simon Elo muistuttaa.

Moniavioisuus toisi porsaanreikiä

Nuorisojärjestön mukaan moniavioisuuden salliminen toisi useita käytännön ongelmia, jotka asiaa kannattanut ViNo jättää täysin huomioimatta. Perussuomalaisten Nuorten hallituksen jäsenen Teemu Lahtisen mukaan ongelmia saattaisi nousta esimerkiksi oikeusjärjestyksessä.

– Nythän perheenjäsentä tai kihlattua vastaan ei tarvitse oikeudessa todistaa. Moniavioisuuden myötä tätä oikeutta voitaisiin venyttää, kun puolisoita ja eritoten kihlattuja voisi olla enemmänkin, Lahtinen kommentoi.

Perussuomalaisten Nuorten mukaan moniavioisuus mahdollistaisi lukuisia muitakin porsaanreikiä yhteiskunnan eri toiminnoissa. Esimerkiksi sosiaalietuuksiin, elatusvelvollisuuteen tai esimerkiksi perhealennuksiin liittyvät väärinkäytökset saattaisivat lisääntyä.

-Perhe on kuitenkin se perusyksikkö, jonka varaan niin moni toiminto yhteiskunnassa rakentuu. Jos perheen perusajatus muuttuu, se vaikuttaa todella moniin yhteiskunnan rakenteisiin, Lahtinen jatkaa.

”Emme tuomitse onnellisuuden tavoittelua”

Puheenjohtaja Simon Elo kertoo Iltalehdelle, että järjestön jyrkkä kanta ei kohdistu niinkään polygamiaa toteuttavaan yksilöön, vaan lainsäädäntöpuoleen.

-Tottakai ihmisellä on syytä olla vapauksia. Me uskomme länsimaiseen liberaaliin demokratiaan. Jos joku hakee onnellista elämää moniavioisuuden kautta, hänellä on täysi oikeus epävirallisesti tehdä niin, mutta ei sitä ole syytä lainsäädännöllisesti vahvistaa, Elo linjaa.

IL

Jätä kommentti

Kategoria(t): Arjessa tapahtuu, Kirppulan lööppiuutiskatsaus, Lööpistä löydetty, muistilappuja, sekalaista sälää., Verenpaine nousee

Sopuisan parin sopimaton riita

Tuleehan se toki yllätyksenä. Sopuisan parin sopimaton riita. Ongelma on siinä, että nämä sopuisat pariskunnat elävät kulissielämää. Virheetön ulkokouori, upea talo, pari autoa pihassa, menestyneet lapset, hyvä ura jne. Ne kaikki ulkoiset tuntomerkit, jotka olemme tottuneet liittämään menestykseen ja hyvään elämään, ovat kaikki kunnossa. Kukaan ei koskaan kuitenkaan ole nähnyt, millaista pariskunnalla oikeasti on. Kukaan ei ole kertonut henkistä väkivaltaa käyttävästä isästä, joka pakottaa vaimon ja lapset toistuvasti tekemään kummallisia asioita. Vähitellen kummallisista asioista tulee niin tavallisia, että perhe ei pidä niitä enää kummallisina. Tai pitää, mutta sietää, sillä asiat voisivat olla vieläkin huonommin.

 

Sitten kun toisella tulee kuppi täyteen, käy juuri näin. Siinä ei kovin kummoisia tietoja psykologiasta tarvita. Vallankäyttäjä tajuaa valtansa hävinneen ja hän ryhtyy vastustamaan väkivaltaisesti kumppaninsa eroaikeita. Jos lapset ovat pieniä, tällaiset kaverit alkavat yleensä tehtailemaan lastensuojeluilmoituksia ja saavat siihen helposti ystäväpiirinkin mukaansa. On todella kammottavaa, kun nyt näitä huolia voi ilmaista lastensuojeluun myös nimettömänä.

Lainsäätäjä on ajatellut hyvää, mutta tehnyt kiusanteon jälleen kerran entistä helpommaksi. Ja kukas sitten hommassa taas onkaan heikoilla. Aivan oikein. Lapset.

Kyllä Kirpun verenpaine on taas aika korkealla.

 

Iltalehti kertoo seuraavaa:

TAPAHTUMAPAIKKA Naisen kuolemaan päättynyt välikohtaus tapahtui Porin Sampolassa Suvantolaisentiellä.

Porissa Sampolan omakotitaloalueen perjantai-illan rauha rikkoontui kun hälytysajoneuvot täyttivät yhden pihateistä kymmenen aikaan.

Paikalle ajoi ambulansseja ja poliiseja, jotka kaikki suuntasivat yhteen taloista, jossa jo kymmenen vuotta rauhallista elämää viettäneen eläkeläispariskunnan välille kehkeytynyt riita oli yltynyt väkivaltaiseksi.

Molemmat osapuolet saivat riidan seurauksena vakavia vammoja ja heidät kiidätettiin kriittisessä tilassa sairaalaan. Vammat oli aiheutettu metsästysaseella ja teräaseella. Sunnuntaina poliisi tiedotti naisen kuolleen sairaalaan, miehen tilasta ei ole annettu tarkempaa tietoa.

Epäusko

Naapurustossa ei meinata uskoa tapahtunutta. Pariskunnan tempperamenttisuus tuli kaikille heitä vähänkään tunteneille naapureille täysin yllätyksenä.

– Ne olivat sellainen sopusuhtainen pari ja oikein mukavat ihmiset, ei olisi millään uskonut, kuvailee tapahtuneesta järkyttynyt naapuri.

Menehtynyt nainen oli usein ulkoillut yhteisellä pihatiellä ja jutellut mukavia naapureille. Riitaantunut pari oli asunut talossa jo toista kymmentä vuotta, eikä kukaan naapureista ollut huomannut mitään poikkeavaa.

– Se on niin vaikea oikeasti sitten sanoa siitä ihmisestä, vaikka näkeekin päivittäin ja jutustelee mukavia, järkyttynyt naapuri pohtii.

Suuroperaatio

Riitaantuneen avioparin lähinaapurissa jo pitkään asunut pariskunta on tapahtuneesta aivan yhtä ihmeissään. Heidän mukaansa tällaista ei koskaan olisi osannut odottaa.

– Ei ollut ikänä tullut esiin tällaista, ihan normaaleja he olivat. Mies kävi jatkuvasti uimassa, rouva taas ulkoili ja lenkkeili tässä alueella ja kaikki näytti ulospäin ihan normaalilta, naapurissa asustava mies kertoo.

Välikohtaus herätti paljon huomiota ja ihmetystä perjantainai-iltana.

– Tähän ajoi hirveästi niitä autoja, mutta ihan hiljaa tulivat ja hoitivat asiansa. Niistä autoista tajuttiin, että kyllä siellä jotain tapahtuu. Poliisi ja nämä ambulanssit kyllä toimivat hirveän hienosti, naapurissa asustava mies kertoo.

Hänelle tapahtuman todellinen laita selvisi vasta lehdestä lukiessa.

Väkivaltainen välikohtaus ei kuitenkaan saa alueella asuvia pelkäämään.

– No eri asia olisi, jos joku ulkopuolinen tuolta olisi hyökännyt. Nyt ei pelota yhtään, naapurissa asustava rouva kertoo.

SAARA SHIKEBEN
saara.shikeben@iltalehti.fi
KUVAT
HARRI JOENSUU

Jätä kommentti

Kategoria(t): Arjessa tapahtuu, Kirppulan lööppiuutiskatsaus, Lööpistä löydetty, muistilappuja, sekalaista sälää., Verenpaine nousee

Potkut ja harjoittelijaksi entiseen työpaikkaan

Mielenkiintoiseksi ovat muuttuneet työmarkkinat. ELY -koulutukset, joihin sisältyy tällaisia harjoittelujaksoja, ovat  takuuvarmasti kammottavan nöyryyttäviä ammattilaisille, jotka osaavat enemmän kuin kouluttajansa.

Uusi Suomi -verkkolehti uutisoi, että:

Työttömien työllistämistukea ja työllistymisharjoitteluita käytetään räikeästi hyväksi Suomessa, kertoo Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO ry. Liiton mukaan jopa pitkäaikaisille, ammattitaitoisille työntekijöille on annettu potkuja – ja kutsuttu takaisin töihin harjoittelijana.

–IT-alalta löytyy hyvinkin räikeitä esimerkkejä tällaisesta toiminnasta. Jopa vuosikymmeniä asiantuntijatehtävissä toiminut insinööri saattaa löytää itsensä ”harjoittelemasta” entistä työtehtäväänsä ilman palkkaa työllistämiskoulutuksen kautta, kertoo ERTOn puheenjohtaja Tapio Huttula.

ERTOn mukaan työnantajille on tullut liian helpoksi saada entisiä työntekijöitään takaisin työllistämistuella ja näin säästää palkkakustannuksistaan.

–Moni taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanottu on löytänyt itsensä samasta työpaikasta työllisyysvaroin työllistettynä tai peräti harjoittelijana entisessä työssään.

Liitto tuomitsee työnantajien ”kepulikonstit” ja vaatii kikkailun ja lain kiertämisen lopettamista.

–Tuotannollisten irtisanomisten ajatus on se, että työ on vähentynyt. Jos tilanne muuttuu, entisille olisi tarjottava mahdollisuutta palata. Nyt on kuitenkin alkanut yleistyä menettely, jossa työnantajat ottavatkin näitä sinänsä ammattitaitoisia ja kokeneita entisiä työntekijöitään vain tukityöllistettyinä tai työharjoittelijoina takaisin kustannuksia säästääkseen.

Huttula peräänkuuluttaa kestäviä ja reiluja pelisääntöjä työmarkkinoille. ERTOn mielestä keskusjärjestöjen tulisi yhdessä puuttua tukikäytäntöjen väärinkäyttöön.

–Tarvittaessa kikkailu on estettävä vaikka lakimuutoksin, sanoo Huttula.

Toimihenkilöliitto ERTO on yksityisellä sektorilla työskentelevien asiantuntijoiden ja palveluammattilaisten ammattiliitto.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Arjessa tapahtuu, kirppu news, Kirppulan lööppiuutiskatsaus, Lööpistä löydetty, linkkejä, muistilappuja

Kiusaamiseen puuttumisen korkea kynnys

Koulukiusaamiseen ryhdyttiin suhtautumaan hieman vakavammin vasta Jokelan ja Kauhajoen tapahtumien jälkeen. Tosin puhe on jälleen laantunut. KiVa-kouluhanke on tosin aloitettu. Toiveita on, että  selkä toimintamalli helpottaa  asioihin tarttumista ja auttaa opettajaa huomioimaan paremmin kaikki prosessiin liittyvät asiat. Miksi vasta Jokelan kaltaisen tapahtuman jälkeen ryhdytään puhumaan koulukiusaamiseen liittyen nollatoleranssista? Jossakin lehdessä luki, valitettavasti lähde on nyt päässyt hukkumaan ja lehti, joten siteeraan vapaasti, mutta ajatukset ovat siis jostakin lukemastani jutusta:

Miksi lapsen pitää sietää sitä, että häntä hakutaan toistuvasti työpaikallaan (koulussa)? Menisikö aikuinen töihin, jos pomo tai työkaveri sanoisi joka päivä tyhmäksi, jos hänelle käännettäisiin selkä aina kun hän tulee esim. kahvihuoneeseen… Tosin monen aikuisen on pakko mennä, siitä huolimatta, että töissä ei ole hyvä olla.

Samoin Sellon surmien jälkeen puhuttiin lähestymiskellon tehottomuudesta ja esillä on ollut vainoamisen kriminalisointi (asiasta näyttää olevan adressikin). Helena Häkkinen on vaatinut vainoamisen kriminalisointia esim. HS vuonna   2008 olleessa haastattelussa.  Erityisen haastavaa on jos vainoajana on joku muu aviomies tai entinen poikaystävä. Näissä tapauksissa asian saa yleensä vielä suhteellisen helposti viranomaisten hoitoon esim. tuvakotien, kriisipuhelimien tai muiden verkostojen avulla/kautta, mutta jos vainooja on mieleltään häiriintynyt muu sukulainen (esim. anoppi tai vastaava) tai lähipiiriin kuuluva henkilö (työkaveri tai ystävä) ollaankin jo paljon haastavamman tilanteen edessä. Yksinkertaisesti keinoja puuttua tilanteeseen ei ole, koska vainoamista ei ole kriminalisoitu. Vainooja voi käytännössä hankaloittaa yksilön tai jopa kokonaisen perheen  elämää vuosikymmeniä ja apua ei saa mistään. Henkisestä väkivallasta ja henkisen väkivallan uhasta ei jää jälkiä.

Helena Häkkisen kirjoittaa artikkelissaan mm. näin: ”Mielikuvitus ei tunne rajoja, kun ajatellaan niitä lukuisia erilaisia tapoja, joilla vainoaja pyrkii vaikuttamaan uhrinsa elämässä. Kymmenet, joskus sadat yhteydenotot puhelimitse, kirjeitse ja sähköpostitse, vainoaminen Internetissä (nk. cyberstalking) sekä seuraaminen, tavaroiden tilaaminen toisen nimellä ja kodin tai työpaikan ulkopuolella oleskelu ovat yleisiä vainoamisen muotoja (Spitzberg 2002).

Vainoamisen keskimääräinen kesto on lähes kaksi vuotta (Sheridan ym. 2003 ja Spitzberg ja Cupach 2007). Kahden viikon kestoa pidetään nk. kriittisenä rajana: jos vainoaminen jatkuu vielä tämän jälkeen, se usein muuttuu tunkeilevammaksi, uhkaavammaksi ja uhrissa enemmän negatiivisia psykososiaalisia vaikutuksia herättäväksi (Purcell ym. 2004). Voimakkaimmin vainoamisen kestoa ennustaa suhde vainoajaan: entisiä parisuhdekumppaneita vainotaan merkitsevästi pitempään kuin tuntemattomia henkilöitä.”

Entäpä miltä mahtaa tuntua niistä henkilöstä, joiden liepeillä on kuljettu henkilön itsensä haluamatta 5, 10, 15, 20 tai 25 vuotta? Kuinka vainoamisen saa poikki? Onko uhrilla oikeutta normaaliin elämään, jossa hänellä ei ole jatkuvasti uhkaa joutua jonkun mielivaltaisen teon kohteeksi. Onko asioihin puuttuminen mahdollista vasta sitten, kun uhri väsyy lopullisesti ja tekee jotakin sellaista, että joutuu joko mielisairaalaan tai vankilaan (joka lienee vainoojan perimmäinen tarkoituskin). Lisäksi usein vainooja on taitava saamaan toiset ihmiset liikkeelle omasta puolestaan ja näin käytännössä keinot puuttua tapahtumaketjuihin ovat täysin olemattomat.

HS 2006 (Vainooja ei jätä rauhaan) olleessa artikkelissa psykoanalyytikko Petri Meronen toteaa pakkomielteisestä vainomaisesta mm. seuraavaa:  ”Pakkomielteessä on kyse samastumisesta kohteeseen ja varhaislapsuuteen taantumisesta. Vauvana lapsi ei käsitä olevansa äidistä erillinen. Kun äiti lähtee hetkeksikin pois vaikkapa vain toiseen huoneeseen, lapsi pelkää menettävänsä – itsensä.

Myös stalkkeri saattaa ajatella, että ”minä olen yhtä tuon toisen kanssa – ja jos en ole, menetän itseni”. Vaikka toinen ilmoittaa, ettei hän ole mukana suhteessa, hätääntynyt stalkkeri päättää, että kyllä on. Stalkkeri ei ymmärrä, että ihmiset haluavat säilyttää etäisyyden toisiinsa. Stalkkeri tulee syliin lupaa kysymättä. Hän uskoo vakaasti siihen, että kohde tarvitsee häntä.”

Näissä tapauksissa ei todellakaan minkäänlainen  järkipuhe auta.  Usein järkipuhe ei tunnu tehoamaan edes niihin ihmisiin, joille stalkkeri on saanut vakuutettua oman näkökulmansa. Tai ehkäpä stalkkerin sanansaattajaksi suostunutta hävettää oma herkkäuskoisuutensa ja siksi on helpompi hävitä maan alle kuin yrittää korjata käytöksensä uhrille aiheuttmat henkiset lisävammat (jos niitä ylipäätään on edes mahdollista korjata).

Häkkinen (2008)  jatkaa: ”Suomessa ei ole juuri lainkaan käyty yhteiskunnallista keskustelua vainoamisesta tai sen kriminalisoinnista, vaikka Suomi on Euroopan väkivaltaisimpia maita ja esimerkiksi lähisuhdeväkivallan vähentäminen on sisäisen turvallisuuden ohjelman keskeisimpiä tavoitteita. Suhteessa muihin Euroopan maihin myös laki lähestymiskellosta tuli Suomessa voimaan poikkeuksellisen myöhään, vasta vuonna 1999. Vainoaminen voi käsittää tekoja ja käyttäytymistä, jotka ovat Suomessa kriminalisoituja, mutta myös sellaista käyttäytymistä, jota ei ole kriminalisoitu. Esimerkiksi toistuva toisen henkilön seuraaminen, hänen kotinsa ulkopuolella oleskeleminen, ikkunoista sisään katselu, ilmestyminen paikoille joissa hän on, yhteydenotto hänen ystäviinsä tai tavaroiden postittaminen hänelle tai sähköpostin lähettäminen ei ole meillä kriminalisoitua. Ei vaikka tämä vainoaminen olisi päivittäin toistuvaa ja häiritsisi huomattavissa määrin uhrin kykyä suoriutua päivittäisistä arkirutiineista, aiheuttaisi pelkoa ja altistaisi mielenterveysongelmille. Suomen rikoslaissa myös esimerkiksi pakottaminen (RL 25:8) edellyttää väkivallan käyttöä tai sillä uhkaamista.”

Teräsahjo, T & Salmivalli, C. 2001. Tapaustutkimus kiusaamisen vastaisesta interventiosta Helsingin ala-asteen kouluissa . Helsinki: Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja. A14:2001.

Lundberg, Tom. (2010). Multaan kylvetty humanismi. Positiivarit. (23.10.2010)

Narsistit, erimielisyys ja kritiikki.

Narsisti piinaa lähipiiriään ja viranomaisia. (Yle)

Palkka pois työuupuneilta (23.10.2010)

Salo,M. Varo narsistia. WSOY: ”Suomessa elää kymmeniä tuhansia ihmisiä luonnevikaisen narsistin armoilla. Kiusaaja voi olla puoliso, vanhempi, naapuri, esimies tai työtoveri. Alistaminen voi tapahtua henkisesti tai fyysisesti, mutta yhtä kaikki se jättää aina uhriinsa syvät, elinikäiset arvet.”

Arvostelu kirjasta: Varo narsistia. (Ari Antikainen, Joensuun yliopisto)

Työpaikkakiusaaminen

Työpaikkakiusaaminen voi olla sairaanloista

Aiemmat postaukseni aiheesta:

Kiusaaminen -hakusanalla tästä blogista löytyvät postaukset.

Kauhajoen koulusurmista tulee 23.9.2010 kuluneeksi kaksi vuotta.

(Päivitetty 23.9.2010)

8 kommenttia

Kategoria(t): Arjessa tapahtuu, muistilappuja, Verenpaine nousee

Otat sä naiselta pataan?

Iltalehdessä ollut juttu hätäkeskuspäivystäjälle annetusta huomautuksesta saa mietteliääksi. Minkä ihmeen takia ihminen, joka ei tajua toisten hätää, hakeutuu töihin, jossa sitä joutuu kohtaamaan jokaisessa puhelussa? Siksikö, että on niin heikko, että haluaa löytää vielä heikompia ja käyttää valtaa niihin. Surkimuksiin, siis omasta mielestään surkimuksiin. On kiva sanoa miehelle, että otatko sä naiselta pataan?
Kyllä niitä naisia löytyy, joilla on habaa antaa miehelle pataan. Isollekin miehelle.

Jos on tuolla alalla ja oikeasti käyttäytyy tuolla tavalla, niin kannattaisi harkita tarkasti, olisiko alanvaihto paikallaan. Neulekirppu suosittelee portsarin hommia, siinä voi olla lähtökohtaisesti haastava, tosin ne portsarit sitten aika nopeasti saavat pataansa ja jotkut tuuduttuvat ikiuneenkin haastavan luonteensa takia.

Yksikin tuollainen puhelun vastaanottaja on liikaa.

Itse tulkitsen tuollaisen kysymyksen hyvin suoraviivaisesti kehoituksesi tapella kuin mies/antaa takaisin pataan.

Suomi on tosiaan perheväkivallan luvattu maa. Ja nähtävästi myös hätäkeskusalistamisen luvattu maa.

Onneksi tällä miehellä oli habaa tehdä asiasta valitus.
Iltalehti julkaisi puhelun litteroinnin:

Hätäkeskuspäivystäjälle annettiin huomautus asiattomasta käytöksestä. Näin puhelu eteni:
Lue myös

Hätäkeskus perheenisälle: Otat sä naiselta pataan?

Lue kohuttu hätäpuhelu

MTV3: Hätäkeskuspäivystäjä ei uskonut naisen voivan pahoinpidellä miestä

Häke: Hätäkeskus

Mies: K tässä hei. Tilanne jatkuu täällä… (Naisääni toistaa taustalla puhelun alussa: ”Tilanne ei jatku”) Hän käy koko ajan mun kimppuun, enkä mä pysty tekemään tätä, voitko lähettää partiota?

Häke: Otat sä naiselta pataan niinkö?

Mies: Onks tää hätänumero?

Häke: On, voitko vastata mun ihan asialliseen kysymykseen?

Mies: No, ei kyllä ollut oikein asiallinen kysymys toi

Häke: Eikö? No saanko kysyä tämmösen ihan fysikaalisen: kuinka iso olet, kontra, kuinka iso tämä nainen on?

Mies: Toivon, että tää nauhoitus saadaan sitten jotenkin

Häke: Voitko vastata kysymykseen, jos haluat et puhelu jatkuu?

Mies: Kysyt kuinka painava nainen on ja kuinka painava hän on

Häke: Juuri näin minä kysyin. Älä arvioi sitä, että mikä se tarkoitus on

Mies: Mä olen kuuskyt ja hän on kuuskyt

Häke: No niin, silloinhan se on tasapeli

Mies: Anteeks mitä?

Häke: Niin et, sehän on tasapeli sillon

Mies: Siis, mihin mä soitin?

Häke: Et sä tiedä edes mihin sä soitat?

Mies: Kyllä 112

Hätä: Miks sä kysyt sitä koko ajan?

Mies: Mä kysyn, koska noi sun kommentit on aika uskomattomia. Mä olen tullut turvakodista hakemaan tänne lasteni vaatteita ja vaimo käy päälle koko ajan, mä en pysty tekemään sitä

Häke: Justiinsa. Onks sulla ketään kaveria ketä vois turvata?

Mies: Ei ole, mä olen selvittänyt sen jo aikaisemmin ja mä olen niinku yrittänyt soittaa teille vaikka kuinka monta kertaa. Hän mottaa mua ja lyö mua, saako semmoista tehdä, täh, vastaisitko asialliseen kysymykseen, saako vaimo lyödä?

Häke: Kyllähän sä varmaan sen kysymättäkin tiedät, että jos suomen lakia yhtään tuntee et ei saa.

Lähde: Apulaisoikeusasiamiehen päätös

Edit:

Nainenkin voi lyödä

3 kommenttia

Kategoria(t): Arjessa tapahtuu, Lööpistä löydetty, muistilappuja, sekalaista sälää., Verenpaine nousee

Erään kyläkauppiaan useat naiset

Eräs kyläkauppias tykkää, että voi pitää halujensa mukaan haaremia. Salliiko hän saman myös näille  naisilleen?

Iltalehti kertoi, että: Kyläkauppiaas tuo Suomeen brasilialaisen naisystävänsä neljän vuoden takaa. Mukana tulee myös ex-kullan Joanan ystävä. Joana edelsi miehen viimeisintä pitkää suhdetta brasilialaisen Natalian kanssa.

– Minulle tulee nyt kaksi basilialaista rakastajatarta. Ja siinä ei sitten ole mitään pahaa. Tehdään hyvää toisillemme ja se on sitten siinä, Keskinen kommentoi MTV3:lle.

Miehen mukaan toiset naiset käyvät hyvin nykyiselle rakkaalle.

– Kerroin hänellekin reippaan rehellisesti totuuden, että luokseni tulee kaksi naista Brasiliasta. Hän sanoi, että mies tekee mitä tekee. Rakkaus pysyy. Se on fakta.

Miehen nykyinen rakas on Ghanan-matkalta löytynyt paikallinen Isha. Huhtikuussa mies hehkutti tuoreen rakastettunsa olevan kuin huippumalli Naomi Campbell.

Sitten päiväkausia on puitu Ulvilan surmaa. Vaimo on epäiltynä. Oli niin tai näin, niin lasten kannalta on todella kamalaa, että lööpit juhlivat jälleen. Joku roti pitäisi uutisoinnissa olla.  Otsikot Iltalehdestä.

Tekninen tutkija Ulvilan surmasta: ”Lavastus tuntuu mahdottomalta”

”Lausunnot Auerista ristiriitaisia”

”Auerin muistijälkitesti on arvoton”

Psykologian tohtori: ”Auerin lapsia kuulusteltiin väärin”

Ex-tutkinnanjohtaja Ulvilan surmasta: Uskon yhä ulkopuoliseen tekijään

Ulvilan surma: Odotetuinta todistajaa kuullaan parhaillaan

Ulvilan surma: ”Väärä tunnustus on mahdollinen”

Psykologian tohtori: Auer ja lapsi kertoivat tapahtumista yhtenevästi

Ja Amerikan maalla oli läheltä piti-tilanne. Siitä lööpissä tiedetään kertoa, että: Faisal Shahzad, 30, istui jo mukavasti paikallaan myöhään maanantai-iltana, kulkusilta Emirates Airlinesin koneeseen oli vedetty pois ja lento EK 202 odotti lupaa rullata kiitoradalle. Koneen oli määrä lähteä kello 23.00, mutta se pääsi irti portilta 24 minuuttia myöhässä.

Hetkeä myöhemmin Yhdysvaltojen poliisiviranomaiset käskivät sen palata takaisin. Viranomaisten mukaan epäillyn Shahzadin pidätys tapahtui kello 23.45.

Koneen pysäyttämisen jälkeen kaikki matkustajat käskettiin ulos ja poliisit aloittivat operaationsa. Kaikki tutkittiin uudestaan – matkustajat, matkatavarat ja kone.

Emirates Airlinesin mukaan kolme ihmistä poistettiin kokonaan lennolta, heidän joukossaan terroristiksi epäilty Shahzad. Lennon oli tarkoitus päästä liikkeelle kuudelta aamulla eli seitsemän tuntia aikataulusta myöhässä.

Tarkempia tietoja kahdesta muusta koneesta poistetusta henkilöstä ei ole toistaiseksi kerrottu.

New Yorkin Times Squarelta löytyi lauantai-iltana autosta sekalaisia räjähteitä ja polttoainetta. (Iltalehti)

Jätä kommentti

Kategoria(t): Arjessa tapahtuu, Kirppulan lööppiuutiskatsaus, Lööpistä löydetty, muistilappuja, sekalaista sälää.

Miehet eivät (onneksi) ole (yhtään) turhamaisia…

Iltalehdessä oli tällainen juttu, että rosvoroopella oli vähän dimangeja paukkuraudoissaan. Sitähän sanotaan, että miehet eivät ole turhamaisia… Eivät kai. Ehkä timantit ovat välttämättömiä koristuksia aseissa. Kummallinen, kummallinen maailma.

Poliisit Jaliscon osavaltiossa länsi-Meksikossa takavarikoivat ratsian yhteydessä 31 kullalla ja hopealla päällystettyä sekä timanteilla koristeltua käsiasetta. Aseisiin oli kaiverrettu nimi ”Lobo Valencia”.

Zapopanin kaupungissa tutkitusta kellarista löytyi myös neljä kivääriä, 700 ammusta, 200 grammaa kannabista, koruja ja asiakirjoja, joissa mainittiin Oscar Orlando Nava Valencian nimi.

Valencia on Joaquin Guzmanin oikea käsi. Guzman on Meksikon viranomaisten 24 etsityimmän huumepomon listan kärjessä.

IL

KUVAT: AP / LEHTIKUVA

Jätä kommentti

Kategoria(t): Arjessa tapahtuu, Kirppulan lööppiuutiskatsaus, Lööpistä löydetty, muistilappuja, sekalaista sälää., valokuvaus