Valokuvatorstain 78 haasteena on historia. Challenge 78 is history.
Tällaiset riukuaidat olivat ennenmuinoin tyypillisiä.
A long ago this kind of fences were really typical.
Valokuvatorstain 78 haasteena on historia. Challenge 78 is history.
Tällaiset riukuaidat olivat ennenmuinoin tyypillisiä.
A long ago this kind of fences were really typical.
Kategoria(t): photography, talvi, valokuvatorstai, valokuvatorstai 2008, valokuvaus, winter
Avainsanat: photography, talvi, valokuvatorstai, valokuvatorstai 2008, valokuvaus, winter
Ihana aita, mä tahtoisin tällaisen tontim ympäri..tekijäksi vaan ei ole ilmottautunu vapaaehtoisia, heh.
Nostalginen kuva. Lumi sopii tähän täydellisesti.
Tällaisista kuvista tulee todellakin nostalginen olo, jopa kaupungissa syntyneelle ja eläneelle.
Riukuaidan taikaa. Ei kauniimpaa aitaa olekaan.
Tuo on varmaan lammasaitaa, kun on noin tiheää.
Voisin minakin ottaa tuollaisen tontin ymparille. Tai osittain ainakin. Mukavampi se olisi kuin jokin muoviaita.
Kun sais jostain noita riukuja niin tekisin tontin ympärille aidan. Pysyisivät hirvet poissa kasvimaalta..
Ei taida ainakaan hevoshaan aitaa olla?
Kaunis on, siellä mihin se sopii luonnostaan.
Kirppu, olen pahoillani, että hävitin komenttisi blogiltani =( Käy uudestaan jos viitsit =D
Minusta tuollaiset riukuaidat ovat tosi ihania, liittyen tietenkin sopivan oloisiin ympäristöihin. Mökillämme on vähän tuota mukaeltu, nykyaikasempi näreistä tehty, modernisoitu riukuaita. 🙂 Kaunista on!
Yira: tämä aita on kai tehty
kansalaisopiston kurssilla.
Aidasta haavelillut taho oli
kuullut, että kylällä elää
setä, joka taitaa tämän
tekemisen tekniikan ja niimpä
he sitten olivat järjestäneet
kurssin, jossa setä opetti
aidantekoa ja kurssilaiset tekivät
aidan.
Kätevää ja hyödyllistä. Samalla
historiaa ja katoavaa
kansanperinnettä siirtyi nykyisyyteen.
Leenukka: minulle tulee jotenkin tästä
riukuaidasta joulu mieleen. En tiedä, miksi.
SusuPetal: samat sanat. Tosin olen
kasvanut maalla, mutta silloin
kylän riukuaidat jo vetelivät
viimeisiään.
Ne olivat jollakin tavalla hävettäviä.
Paju: se sopii joihinkin paikkoihin
täydellisesti. Esim. tämä on vanhantyylisen
pihapiirin aita.
Obeesia: Tämä ympäröi vanhantyykistä
pihapiiriä. En tiedä, onko näitä
riukuaitatyyppejä erilaisia? Satutko itse
tietämään, kun mainitset tuon lammasaidan.
HPY: on tämä varmasti muoviaitaa sopivampi
ratkaisu moneenkin paikkaan.
Olli: järjestä kurssi, niin saat riukuaidan.
KooTee: Ei ole hevoshaan aita. Liian paljon
”liikkuvia” osia siihen tarjoitukseen.
ja tuohon toiseen kommenttiin kommentoinkin jo
sun omassa lokerossasi, että
😛 taisi kuule vaan nyt käydä niin, että
tulit katumapäälle, kun olit laittanut kirppulingon
päälle ja sitten äkkiä muistit tuittupäisen ja
äkkipikaisen pohjalaisluonteeni 😀
Tarjuska: olen samaa mieltä.
Olen nähnyt täällä Keski-Suomessa
jossakin aika urbaanissa ympäristössä
riukuaidan, jonka omistaja somistaa sitä
kivasti vuodenaikojen mukaan.
On tehnyt mieli ottaa siitä kuvia, mutta
olen ajatellut, että täytyy kunnioittaa
sen verran ihmisten yksityisyyttä, että en ole
sitten viitsinyt kameran kanssa lähteä kyykkimään…
Tämmöinen löytyy naapurista, keskeltä kaupunkia. Jotenkin ihanan utuista siitä kävellä aina ohi. Jännittävä kuva. 🙂
Harvassa ovat nämä aidat jopa täällä Itä_Suomen perukoilla, mutta kyllä tuonne Ilomantsiin päin ajettaessa vielä parissa pihapiirissä olen niitä nähnyt ja kuvannutkin.
Panin luvatta sinut linkkilistaani, saanko anteeksi?
Tämä aita sopiikin erinomaisesti laatikkomallisen
uuden karhean omakotilan talon pihaan tai sitten ei.
Joku valitteli ettei löydä tuota riukua.
Soitto lähimpään Metsänhoitoyhdistykseen
paljastaa riukujen salat ja piilopaikat.
Noita riukuaitoja harva enää osaa tehdä! Hyvän näköisiä ovat.
Riuku-aita on paitsi kaunis, myös ekologinen. Hauraaksi käyneet puut voi polttaa saunan uunissa ja täällä Keski-Suomessa ainakin kasvaa kaikilla joutomailla rannettavahvaa hukkapuuta aivan valtavat määrät.
Aah, pisteaitaa! Onko aivan kuusenjuurilla yhteen solmittu? Perinnemaiseman parhaimmistoa 🙂
Sunnuntaikävelyllä näin tuollaisen aidan noin kilometrin päässä meiltä – ihan kaupunkialueelta siis. Ei siis mitään katoavaa kansanperinnettä, vaan elävää historiaa!
Hyvä oivallus aiheeseen! Itse olen kuvannut tällaista aitaa mm. Asikkalassa ja Ikaalisissa. Kesällä.
Neulekirppu, olin takavuosina Kirkkohistoriallisen seuran retkellä Ahvenanmaalla. Bussimme ohitti tuollaista aitaa, kun joku tohtori totesi: ”Onpas komeaa riukuaitaa.” Siitäkös riemu repesi: ”Ei se ole riukuaita. Sehän on pistoaita.” Muitakin näkemyksiä löytyi. Itse en ole perehtynyt maaseuutuun enkä sen historiaan, joten ei jäänyt mieleeni, mutta sen ymmärsin, että tärkeä asia 😉
Furiae: Tässä on tosiaan jonkinlainen tuulahdus
menneestä.
Leena: Kiitos linkityksestä. Itse laitoin sinut
tuonne Muuttoilmoitus ja linkkejä -sivuuni ajat
sitten ja en ole edes muistanut mainita asiaa.
Sopinee kuitenkin sinulle?
Totta että nämä aidat ovat nykyisin aika harvinaisia.
Oh-show-tah hoi-ne-n: se on vähän niin, että kukin
taaplaa tyylillään. Tämä aita kyllä sopii mainiosti
sijaintipaikassaan maalaiskylässä,
vanhan maalaistalon pihapiiriä rajaamaan.
Saturation: Näissä on jotakin ajatonta.
Halo Efekti: Kyllä tuo ekologinen nökökulma
on myös totta. Tämä, kuten yleensä kaikki
muukin esi-isien luovat luomuideat ovat
100% ekologisia.
Lepis: taitaapa olla kuusenjuuret siteenä.
Kuvasta päätellen ainakin.
IinesJ: tätä tosiaan näkee kaupunkialueillakin
nykyään. Yleensä, joka tällaisen talonsa ympärille
laittaa osaa arvioida sen sopivuudenkin
paikalleen aika hyvin.
Nohna: Tämä on aika tuore kuva.
Otettu peräti tällä viikolla.
Ollaan täällä neidin kanssa
viettämässä kotipäivää.
Kuume ja kova yskä iskivät
kiusaksi.
Kirsi: joo… nämä termit ja oikeat
nimitykset ja näkökulmat saavat
erilaisia vaahtoilmiöitä aikaan. 😀
Toivottavasti tästä ei nyt kehkeydy
sellaista sanasotaa.
Näyttää tuolla olevan esim. nimellä
savolainen pisteaita
Pohjalaisena se on minulle riukuaitaa 😀 Molemmilla nimillä tulee samannäköinen tuote
Tuossa on vielä yksi aitalinkki